Mainos:

Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa mukaan koko liikennejärjestelmä

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Liikennepalvelulaki kokoaa yhteen liikennemarkkinoiden lainsäädännön ja luo edellytykset liikenteen digitalisaatiolle ja uusille liiketoimintamalleille. Ensimmäisessä vaiheessa liikennepalvelulakiin koottiin tieliikennettä koskevat säädökset. Toisessa vaiheessa mukaan liitetään lento-, meri- ja raideliikenteen markkinoita ja kuljetushenkilöstön pätevyyksiä koskevat säädökset.

Liikennepalvelulain keskeisenä tarkoituksena on edistää liikenteen palvelujen digitalisointia ja tiedon tehokkaampaa hyödyntämistä. Tiedon avaamista jatketaan liikennepalvelulain toisessa vaiheessa. Myös liikenteen rekisterisääntelyä uudistetaan.

Hallitus antoi eduskunnalle esityksen liikennepalvelulain toisesta vaiheesta 19. lokakuuta.

- Koko uudistuksen lähtökohtana on ollut tarjota liikenteen käyttäjille hyviä ja joustavia palveluja ja valinnanvapautta. Liikennepalvelulaki mahdollistaa sen, että liikennettä voidaan tarkastella yhtenä kokonaisuutena, yhtenä palveluna. Tiedon avaaminen on keskeistä tässä muutoksessa ja se painottuukin lain toisessa vaiheessa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner.

Mainos:
Tiedon avaamisella keskeinen rooli

Liikennepalvelulain tavoitteiden toteutumiseksi tarvitaan tietojen avaamista ja avointen rajapintojen kautta tapahtuvaa asiointia. Tietojen avaamista jatketaan liikkumispalveluiden käyttöä koskevan tiedon osalta. Liikennevirasto velvoitettaisiin avaamaan saamansa tieto palveluiden käytöstä avoimen rajapinnan kautta sellaisessa muodossa, ettei sitä pystytä yhdistämään yksittäisiin käyttäjiin, palveluntarjoajiin tai palveluihin.

Matkaketjujen ja yhdistettyjen palveluiden tarjoamista helpotettaisiin mahdollistamalla niin sanottu puolesta-asiointi, jolloin esimerkiksi yhdistetyn palvelun tarjoaja voisi liittää yhdistettyyn liikkumispalveluun kaikkien liikennemuotojen matkalippuja, auton vuokrauspalvelua, erilaisia sarja- tai kausituotteita sekä alennuksia asioimalla asiakkaan tahdosta tai hänen puolestaan eri palveluissa.

Rekisterit yhdistetään

Viranomaisten rekisterit ovat Suomessa kansainvälisesti katsoen erittäin tarkkoja ja kattavia, ja niiden parempi hyödyntäminen voisi olla merkittävä kilpailukykytekijä. Liikenteen rekisterisääntelyn uudistuksella vahvistetaan rekisteröityjen itsensä mahdollisuuksia käyttää omaa tietoaan ja hyötyä paremmista liikkumispalveluista. Tarkoituksena on myös lisätä yritysten mahdollisuuksia tehdä innovaatiotoimintaa sekä kehittää ja tarjota liikkumispalveluita, samoin kuin parantaa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin viranomais- ja palvelutoimintaa.

Uudistus merkitsee huomattavaa norminperkuuta, sillä noin kymmenestä nykyisestä liikenteeseen liittyvästä rekisteristä ja niitä koskevista erillisistä laeista muodostettaisiin yksi yhtenäinen liikenneasioiden rekisteri, joka sisältäisi tietoa toiminnanharjoittajaluvista, liikennevälineistä ja henkilöluvista kuten ammattipätevyyksistä.

Kuljetusmarkkinat samaan lakiin

Liikennepalvelulain toisessa vaiheessa vahvistetaan Trafin roolia liikenteen lupa- ja valvontaviranomaisena. Trafi myöntää jatkossa toimiluvat niin lentoliikenteen, rautatieliikenteen kuin tieliikenteenkin toimijoille. Merenkulussa, jossa liikenteen harjoittaminen on muutoin vapaata, Trafi myöntää tarvittaessa ulkomaisille toimijoille lupia kabotaasiliikenteeseen. Ilmailussa kansalliseen lupaprosessiin tuodaan hieman kevennystä.

Jotta liikennejärjestelmä tulee kokonaisuudessaan katetuksi, myös kaupunkiraideliikenteen harjoittamista koskevat säännökset siirretään kaupunkiraideliikennelaista liikennepalvelulakiin.

Tieliikenteen luvat ovat jo liikennepalvelulaissa, mutta tässä toisessa vaiheessa lakiin siirretään kansainvälisiä yhdistettyjä kuljetuksia sekä tieliikenteen sosiaalilainsäädäntöä, yrittäjäkuljettajien työaikaa sekä liikenteen valvontalaitteita koskevat säännökset.

Kuljetushenkilöstön säännöt kootaan liikennepalvelulakiin

Kaikki kuljetushenkilöstön pätevyyksiä ja niihin liittyvää koulutusta koskevat vaatimukset kootaan liikennepalvelulakiin. Merkittävimmät muutokset kohdistuisivat rautatieliikenteeseen ja merenkulkuun.

Raideliikenteessä henkilöstön pätevyysvaatimukset kohdistuisivat jatkossa vain veturinkuljettajaan, ja muiden rautatiejärjestelmän liikenneturvallisuustehtäviä hallinnoitaisiin toimijoiden turvallisuudenhallintajärjestelmällä.

Merenkulussa laivaväen pätevyydestä säädetään kansainvälisillä yleissopimuksilla, joihin pohjautuvat kansalliset säännöt siirrettäisiin liikennepalvelulakiin. Koulutusjärjestelmää kehitettäisiin kansainvälisten vaatimusten mukaisesti. Käyttöön otettaisiin merenkulun koulutuksen järjestäjien ja annettavan koulutuksen hyväksyminen, josta vastaisi Trafi.

Liikenteen lääkärijärjestelmää uudistettaisiin kokoamalla kaikkien liikennemuotojen säännöt yhteen. Trafi toimii tältäkin osin lupa- ja valvontaviranomaisena. Muutoksia esitetään rautatielääkärien, rautatiepsykologien ja merimieslääkärien osalta. Rautatiepuolella järjestelmää yksinkertaistetaan ilmailussa noudatettavan toimintamallin mukaisesti. Merimieslääkärijärjestelmän hallinnointi siirrettäisiin Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolta Valviralta Trafille.

Liikennepalvelulakiin siirrettäisiin myös säännökset kuorma- ja linja-autonkuljettajien ammattipätevyydestä. Niiden suorittamisessa säilytettäisiin nykyinen toimintamalli, jossa ammattipätevyys saavutetaan osallistumalla määrämuotoiseen koulutukseen.

Liikennepalveluin uudistaminen jatkuu

Liikennemarkkinoita koskeva lainsäädäntö uudistetaan kolmessa vaiheessa. Uudistuksella toteutetaan hallituksen kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten sujuvoittamiseksi.

Liikennepalvelulain ensimmäinen vaihe tulee pääosin voimaan 1.7.2018. Tietojen ja tietojärjestelmien yhteen toimivuutta koskevat säännökset tulevat voimaan jo 1.1.2018.

Liikennepalveluin toinen vaihe on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2018, mutta puolesta-asiointia koskeva säännös tulisi voimaan 1.1.2019.

Lähde: LVM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suuri puhallus
Suuri puhallus
9 years ago

Rahakas bisnes jonka saaliinjaolle on tunkua. Parhaat palat saavat näiden politiikkojen lähipiirit. Verrattavissa meneillä olevaan sote puhallukseen.

Repe53
Repe53
9 years ago

Jonkun pitäisi tukkia Bernerin turpa.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.