Mainos:

Laiton koirakauppa ja pentutehtailu vaativat puuttumiskeinoja

Julkaistu 15.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja pentutehtailua. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan räjähdysmäiseksi luonnehdittu kasvu herättää Euroopan laajuisesti laajaa huolta. Koirien salakuljettajat ja pentutehtailijat vetoavat ihmisten sääliin, jolloin koira saatetaan vastuullisen kasvattajan sijaan päätyä hankkimaan satamasta auton peräkontista tai keltaisesta pörssistä. Pennun halpa hankintahinta voi kuitenkin tulla kalliiksi sekä kuvainnollisesti että käytännössä.

- Pentutehtailu on järkyttävää piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Se kostautuu kärsimyksenä ja taloudellisena menetyksenä usein myös omistajalle, huomauttaa Suomen Kennelliiton järjestämässä mediatilaisuudessa puhunut Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan lemmikkien salakuljettajat esimerkiksi naamioivat tuontia yksityiseksi värväämällä sosiaalisen median kautta ”lentokummeja”.

- Ostajalla on moraalinen vastuu olla edistämättä laitonta eläinkauppaa, mikäli epäilys siitä herää. Ostamalla laittomasti tuotu eläin tuetaan rikollista toimintaa, josta säädetään eläintautilaissa sekä rikoslaissa, Haikka muistuttaa.

Mainos:

Tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan Tullin viime vuonna tarkastamista 18 383 lemmikistä 16 429 oli koiria.

- Tarkastetuista koirista 428 kohdalla ryhdyttiin toimenpiteisiin, mikä yleensä tarkoittaa koiran palautusta lähtömaahan.

Vastuullinen kasvattaja jakaa avoimesti tietoa koiristaan

Koiraa harkitsevan on pidettävä mielessä, että pentu merkitsee parhaimmillaan yli 10 vuoden sitoutumista karvaiseen perheenjäseneen. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen korostaa, että koiranpentu tulee aina hankkia vakaasti harkiten vastuulliselta kasvattajalta.

Vastuullinen kasvattaja on sitoutunut Kennelliiton laatimiin koirankasvattamiseen liittyviin ohjeisiin, joilla edistetään koirien hyvinvointia ja terveyttä.

- Suomalainen koirien kasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta ja useimmiten kennel on yhtä kuin pentulaatikko kasvattajan olohuoneessa. Hyvän kasvattajan tunnistaa siitä, että hän jakaa avoimesti tietoa koiristaan, rodustaan sekä yleisestä koiranpidosta. On tärkeää, että kasvattajan ja koiranomistajan välillä säilyy hyvä yhteys myös pentujen luovuttamisen jälkeen, Lehkonen sanoo.

Maakohtaiset mikrosirut ja rekisteröinti tueksi

Laittoman koirakaupan, pentutehtailun ja eläinsuojelurikosten suitsimista tukisi se, että koiran alkuperän paljastavia keinoja käytettäisiin tehokkaammin. Jo nyt koiria voitaisiin Suomessa merkitä maakoodillisilla mikrosiruilla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi. Lisäksi kaikkien koirien lakisääteinen rekisteröintipakko varmistaisi sen, että oikea koira yhdistetään oikeaan omistajaan.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät myös löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Suomen Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröimiltään koirilta, joita on koiran oletetun 10 vuoden eliniän ajalta kertynyt kaikkiaan noin 510 000. Euroopan unionin jäsenmaista valtaosassa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jo pakollisia. Lisäksi Euroopan parlamentti esitti helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät.

- EU:n on laitettava kasvava pentutehtailu kuriin muiden muassa säätämällä seuraeläindirektiivi, johon sisältyy kissojen ja koirien sirutuspakko silloin kun niitä välitetään lemmikeiksi. Toivottavasti Suomi on aloitteellinen tämän asian eteenpäin viemisessä, Pietikäinen esittää.

Lähteet: Kennelliitto, Tulli

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

”Pentukaupasta” on syytä laskea alleen. Muustahan ei niin väliä sitten olekaan.

Toiset saa ja toiset ei.
Toiset saa ja toiset ei.
8

Minä olen aina ihmetellyt miten jotkut kasvattajat syyttävät toisia ”pentutehtailusta” kun itse tekevät ihan samaa. Miten jonkun pennut voivat olla ”tehtailtuja” ja toisen eivät? Astututs on yleisin kasvattajien siitosmuoto. Koirat eivät itse saa valita kumppaniaan eikä siinä synny yhteisiä tuntemusksia. Ja sen jälkeen kun uros pakolla on raiskannut naaraan, ne erotetaan.

Ja kun ihminen tekee samaa toiselle, siinä syytetään rasimista ja parituksesta ja ties mistä. Miten ihminen voi asettua eläimen yläpuolelle ja sanoa että on OK parittaa koiria mutta ei ole OK parittaa ihmsiä? Tai miten ihminen voi asettua jumalan asemaan ja määrätä mitkä koirat saavat paritella ja kenen kanssa?

Melkoista jeesustelua. Niin että eiköhän syytetä samalla kertaa kaikkia kasvattajia pentutehtialusta? Siitähän siinä on jokaisen kohdalla kyse: Pentujen myymisestä rahaa vastaan.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.