Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja pentutehtailua. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.
Laittoman lemmikkikaupan räjähdysmäiseksi luonnehdittu kasvu herättää Euroopan laajuisesti laajaa huolta. Koirien salakuljettajat ja pentutehtailijat vetoavat ihmisten sääliin, jolloin koira saatetaan vastuullisen kasvattajan sijaan päätyä hankkimaan satamasta auton peräkontista tai keltaisesta pörssistä. Pennun halpa hankintahinta voi kuitenkin tulla kalliiksi sekä kuvainnollisesti että käytännössä.
- Pentutehtailu on järkyttävää piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Se kostautuu kärsimyksenä ja taloudellisena menetyksenä usein myös omistajalle, huomauttaa Suomen Kennelliiton järjestämässä mediatilaisuudessa puhunut Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.
Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan lemmikkien salakuljettajat esimerkiksi naamioivat tuontia yksityiseksi värväämällä sosiaalisen median kautta ”lentokummeja”.
- Ostajalla on moraalinen vastuu olla edistämättä laitonta eläinkauppaa, mikäli epäilys siitä herää. Ostamalla laittomasti tuotu eläin tuetaan rikollista toimintaa, josta säädetään eläintautilaissa sekä rikoslaissa, Haikka muistuttaa.
Tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan Tullin viime vuonna tarkastamista 18 383 lemmikistä 16 429 oli koiria.
- Tarkastetuista koirista 428 kohdalla ryhdyttiin toimenpiteisiin, mikä yleensä tarkoittaa koiran palautusta lähtömaahan.
Vastuullinen kasvattaja jakaa avoimesti tietoa koiristaan
Koiraa harkitsevan on pidettävä mielessä, että pentu merkitsee parhaimmillaan yli 10 vuoden sitoutumista karvaiseen perheenjäseneen. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen korostaa, että koiranpentu tulee aina hankkia vakaasti harkiten vastuulliselta kasvattajalta.
Vastuullinen kasvattaja on sitoutunut Kennelliiton laatimiin koirankasvattamiseen liittyviin ohjeisiin, joilla edistetään koirien hyvinvointia ja terveyttä.
- Suomalainen koirien kasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta ja useimmiten kennel on yhtä kuin pentulaatikko kasvattajan olohuoneessa. Hyvän kasvattajan tunnistaa siitä, että hän jakaa avoimesti tietoa koiristaan, rodustaan sekä yleisestä koiranpidosta. On tärkeää, että kasvattajan ja koiranomistajan välillä säilyy hyvä yhteys myös pentujen luovuttamisen jälkeen, Lehkonen sanoo.
Maakohtaiset mikrosirut ja rekisteröinti tueksi
Laittoman koirakaupan, pentutehtailun ja eläinsuojelurikosten suitsimista tukisi se, että koiran alkuperän paljastavia keinoja käytettäisiin tehokkaammin. Jo nyt koiria voitaisiin Suomessa merkitä maakoodillisilla mikrosiruilla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi. Lisäksi kaikkien koirien lakisääteinen rekisteröintipakko varmistaisi sen, että oikea koira yhdistetään oikeaan omistajaan.
Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät myös löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.
Suomen Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröimiltään koirilta, joita on koiran oletetun 10 vuoden eliniän ajalta kertynyt kaikkiaan noin 510 000. Euroopan unionin jäsenmaista valtaosassa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jo pakollisia. Lisäksi Euroopan parlamentti esitti helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät.
- EU:n on laitettava kasvava pentutehtailu kuriin muiden muassa säätämällä seuraeläindirektiivi, johon sisältyy kissojen ja koirien sirutuspakko silloin kun niitä välitetään lemmikeiksi. Toivottavasti Suomi on aloitteellinen tämän asian eteenpäin viemisessä, Pietikäinen esittää.
Lähteet: Kennelliitto, Tulli
