Mainos:

Laiton koirakauppa ja pentutehtailu vaativat puuttumiskeinoja

Julkaistu 15.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Ostamalla alkuperältään tuntemattoman koiran voi tietämättään tukea koirien salakuljetusta ja pentutehtailua. Sekä koiran hyvinvoinnin että yhteiskunnallisen turvallisuuden kannalta on keskeistä tuntea koiran tausta ja tehdä se läpinäkyväksi.

Laittoman lemmikkikaupan räjähdysmäiseksi luonnehdittu kasvu herättää Euroopan laajuisesti laajaa huolta. Koirien salakuljettajat ja pentutehtailijat vetoavat ihmisten sääliin, jolloin koira saatetaan vastuullisen kasvattajan sijaan päätyä hankkimaan satamasta auton peräkontista tai keltaisesta pörssistä. Pennun halpa hankintahinta voi kuitenkin tulla kalliiksi sekä kuvainnollisesti että käytännössä.

- Pentutehtailu on järkyttävää piittaamattomuutta eläinten hyvinvoinnista. Se kostautuu kärsimyksenä ja taloudellisena menetyksenä usein myös omistajalle, huomauttaa Suomen Kennelliiton järjestämässä mediatilaisuudessa puhunut Euroopan parlamentin eläinten hyvinvointiryhmän puheenjohtaja Sirpa Pietikäinen.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikan mukaan lemmikkien salakuljettajat esimerkiksi naamioivat tuontia yksityiseksi värväämällä sosiaalisen median kautta ”lentokummeja”.

- Ostajalla on moraalinen vastuu olla edistämättä laitonta eläinkauppaa, mikäli epäilys siitä herää. Ostamalla laittomasti tuotu eläin tuetaan rikollista toimintaa, josta säädetään eläintautilaissa sekä rikoslaissa, Haikka muistuttaa.

Mainos:

Tulliylitarkastaja Heli Lampelan mukaan Tullin viime vuonna tarkastamista 18 383 lemmikistä 16 429 oli koiria.

- Tarkastetuista koirista 428 kohdalla ryhdyttiin toimenpiteisiin, mikä yleensä tarkoittaa koiran palautusta lähtömaahan.

Vastuullinen kasvattaja jakaa avoimesti tietoa koiristaan

Koiraa harkitsevan on pidettävä mielessä, että pentu merkitsee parhaimmillaan yli 10 vuoden sitoutumista karvaiseen perheenjäseneen. Suomen Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen korostaa, että koiranpentu tulee aina hankkia vakaasti harkiten vastuulliselta kasvattajalta.

Vastuullinen kasvattaja on sitoutunut Kennelliiton laatimiin koirankasvattamiseen liittyviin ohjeisiin, joilla edistetään koirien hyvinvointia ja terveyttä.

- Suomalainen koirien kasvatus on perinteisesti ollut pienimuotoista kotikasvatusta ja useimmiten kennel on yhtä kuin pentulaatikko kasvattajan olohuoneessa. Hyvän kasvattajan tunnistaa siitä, että hän jakaa avoimesti tietoa koiristaan, rodustaan sekä yleisestä koiranpidosta. On tärkeää, että kasvattajan ja koiranomistajan välillä säilyy hyvä yhteys myös pentujen luovuttamisen jälkeen, Lehkonen sanoo.

Maakohtaiset mikrosirut ja rekisteröinti tueksi

Laittoman koirakaupan, pentutehtailun ja eläinsuojelurikosten suitsimista tukisi se, että koiran alkuperän paljastavia keinoja käytettäisiin tehokkaammin. Jo nyt koiria voitaisiin Suomessa merkitä maakoodillisilla mikrosiruilla, jolloin koira olisi tunnistettavissa suomalaiseksi. Lisäksi kaikkien koirien lakisääteinen rekisteröintipakko varmistaisi sen, että oikea koira yhdistetään oikeaan omistajaan.

Tunnistusmerkintä ja rekisteröinti edistäisivät myös löydettyjen koirien hyvinvointia, kun niiden omistaja voisi selvitä jo kiinniottovaiheessa. Siten löytöeläimistä kertyvät kustannukset vähenisivät ja voitaisiin välttyä turhilta lopetuksilta. Tämä on tärkeää erityisesti siksi, että valmisteilla olevassa esityksessä laiksi eläinten hyvinvoinnista kuntien ja myöhemmin maakuntien velvollisuutta pitää löytöeläimiä huostassaan ollaan lyhentämässä nykyisestä 15 päivästä 10 päivään.

Suomen Kennelliitto edellyttää tunnistusmerkintää kaikilta rekisteröimiltään koirilta, joita on koiran oletetun 10 vuoden eliniän ajalta kertynyt kaikkiaan noin 510 000. Euroopan unionin jäsenmaista valtaosassa koirien tunnistusmerkintä ja rekisteröinti ovat jo pakollisia. Lisäksi Euroopan parlamentti esitti helmikuussa 2016 annetussa päätöslauselmassaan, että kaikissa jäsenmaissa tulisi ottaa käyttöön yhteensopivat lemmikkien rekisteröintijärjestelmät.

- EU:n on laitettava kasvava pentutehtailu kuriin muiden muassa säätämällä seuraeläindirektiivi, johon sisältyy kissojen ja koirien sirutuspakko silloin kun niitä välitetään lemmikeiksi. Toivottavasti Suomi on aloitteellinen tämän asian eteenpäin viemisessä, Pietikäinen esittää.

Lähteet: Kennelliitto, Tulli

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
8

”Pentukaupasta” on syytä laskea alleen. Muustahan ei niin väliä sitten olekaan.

Toiset saa ja toiset ei.
Toiset saa ja toiset ei.
8

Minä olen aina ihmetellyt miten jotkut kasvattajat syyttävät toisia ”pentutehtailusta” kun itse tekevät ihan samaa. Miten jonkun pennut voivat olla ”tehtailtuja” ja toisen eivät? Astututs on yleisin kasvattajien siitosmuoto. Koirat eivät itse saa valita kumppaniaan eikä siinä synny yhteisiä tuntemusksia. Ja sen jälkeen kun uros pakolla on raiskannut naaraan, ne erotetaan.

Ja kun ihminen tekee samaa toiselle, siinä syytetään rasimista ja parituksesta ja ties mistä. Miten ihminen voi asettua eläimen yläpuolelle ja sanoa että on OK parittaa koiria mutta ei ole OK parittaa ihmsiä? Tai miten ihminen voi asettua jumalan asemaan ja määrätä mitkä koirat saavat paritella ja kenen kanssa?

Melkoista jeesustelua. Niin että eiköhän syytetä samalla kertaa kaikkia kasvattajia pentutehtialusta? Siitähän siinä on jokaisen kohdalla kyse: Pentujen myymisestä rahaa vastaan.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu eilen 09:29 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.