Mainos:

Kunnat varautuvat väestön ikääntymiseen

Julkaistu 12.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Yli 75-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan useissa kunnissa vuoteen 2030 mennessä.

Kunnilla on keskeinen rooli, kun väestön ikääntymiseen varaudutaan paikallistasolla. Ympäristöministeriön koordinoiman Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013–2017 ja kuntien yhteisessä kehittämishankkeessa luotiin ennakointimalli ikääntyneiden asumistarpeisiin varautumiseksi.

Kunnilla on laajat mahdollisuudet varautua ikääntyneiden asumistarpeisiin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Keinoja on tarpeen pohtia useista eri näkökulmista.

”Kunnat ovat avainasemassa ikääntyneen väestön asuinolojen parantamisessa. Monenlaisia keinoja pitää vain osata hyödyntää. Hankkeessa tuotettu ennakointimalli on yksi esimerkki kokonaisvaltaisempaan tarpeiden ja toimenpiteiden tarkasteluun”, sanoo asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä.

Ikääntyneiden asumistarpeiden ennakoinnin ja varautumisen malli sisältää neljä vaihetta: väestön ikääntymisen ennakoinnin, asumistarpeiden ennakoinnin, rakentamis- ja muutostarpeisiin varautumisen sekä toimenpiteisiin varautumisen. Ennakointia ja varautumista tulee tehdä nykyiset ja myöhemmin ikääntyvät huomioiden, siksi kunnilla tulee olla käsitys väestön ikääntymisestä ainakin seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tarkastelumallia voidaan soveltaa kuntien ja maakunnan asunto- ja ikääntymispoliittisten strategioiden valmisteluun, mutta myös asuinaluekohtaisesti.

Mainos:

Tuloksia sovelletaan jo käytäntöön

Tarkastelussa hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen aineistoja, kansallisia tilastoja sekä viidessä kunnassa toteutettuja kyselyitä ja osallistavia työpajoja. Työpajoissa käsiteltiin kyselyillä kartoitettuja ikääntyneiden tulevaisuuden asumistarpeita ja odotuksia kuntien asumisen, kaavoituksen ja sosiaali- ja terveysalan vastuuhenkilöiden kanssa.  Mukaan osallistui myös rakennuttajien ja vanhusneuvoston kaltaisia sidosryhmiä.

Hankkeessa luotiin kuntakohtaiset ennakoinnin ja varautumisen toimenpiteet. Ne voivat liittyä esimerkiksi asuinaluekehittämiseen, mikä pitää sisällään kuntien ja kolmannen sektorin tilojen hyödyntämisen. Toimenpiteet koskevat myös ikääntyneiden neuvontaa ja tiedottamista asumiseen liittyvissä kysymyksissä, tavoitteena esimerkiksi korjausavustusten parempi hyödyntäminen. Tärkeää on ikääntyneiden tarpeiden huomiointi kuntien tontti- ja kaavoituspolitiikassa, vaikkapa tontinluovutuskäytännöissä korostamalla esteettömyyden merkitystä.

Työpajoissa keskusteltiin lisäksi palvelujen saavutettavuudesta, ikääntyneiden yksinäisyyden vähentämisestä ja yhteisöllisyydestä, ja ideoitiin erilaisia ratkaisuja kotona asumisen mahdollistamiseksi. Tärkeää on myös vapaaehtoisten ja naapuriavun aktivointi sekä ikäihmisten osallisuuden tunteen vahvistaminen.

”Vaasalle tämä ennakointityö tuli sopivasti. Kyselyllä ja työpajoissa saatiin arvokasta tietoa ikäihmisten asumistoiveista ja -tarpeista. Sitä hyödynnetään Ravilaakson ikäystävällisen asuinalueen ja sinne tulevan ikäihmisille suunnatun yhteisöllisen hyvinvointikorttelin suunnittelussa. Hankkeen innoittamana Vaasan kaupunki sai lisää virtaa ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi- ja varautumistyöhön”, sanoo asuntopäällikkö Jonas Nylén Vaasan kaupungilta.

Lähde: Ympäristöministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sinäkin kuolet
Sinäkin kuolet
8

Väittäisiin että suhtautuminen on jälleen kerran väärä. Meillä on nyt suuret ikäluokat yli 75 vuotiaita. ja seuraavan muutaman vuoden aikana, kaikki suuret ikäluokat ovat yli 75 vuotiaita. No, kun tiedetään että tämä on jo neljäs vuosi kun suomalaisten kappalemäärä pienenee, niin mitä siitä voidaan olettaa? Se että suuria ikäluokkia ja heidän vanhempiaan kuolee enemmän kuin uusia lapsia syntyy. Ja koska trendi HPV-rokotteiden steriloivasta vaikutuksestakin johtuen ja nuorten naisten urakuvitelmista johtuen pysyy samanlaisena, Kansakunnan määrä vähenee.

Meitä on vuonna 2025 3.9 miljoonaa suomalaista!

Miksi sitten yli 75 vuotiaita ei ole tuolloin kaksinkertaista määrää nykyiseen nähden? Siksi että suuret ikäluokat, ns. keskikalja- ja huumeikäluokat ovat myrkyttäneet elimistöään ja syöneet paljon epäterveelisemmin kuin heidän vanhempansa. He ovat myös olleet itsekkäämpiä ja siksi liikkuneet vähemmän.He ovat matkustelleet lentokoneilla enemmän (rasittaa verisuonistoja) ja syövät enemmän pillereitä kuin sumalaiset koskaan. Muistan kuinka jo heidä iässään, 30v. vertailtiin sitä kuka syö ja minkäkinlaisia pillereitä. heidän elimistönsä ei useinkaan ole terveellä pohjalla. Hyvänä seurattavana esimerkkinä omat vanhempani jotka eivät enää juuri pysty kävelemään ja joille kauppakassin nosto vaatii harkintaa sekä kaksi kättä. Jäykkiä ihmisiä joilla ei ole tasapainoa eikä lihaksia. Mutta tupakkaa poltetaan joka päivä. Ja mustaa kahvia juodaan sekä munkkipossua syödään.

Minä väitän että parin vuoden jälkeen alkaa yli 75 vuotiaiden määrä vähentyä merkittävästi niin että vuonna 2025 heitä on saman verran kuin nyt. Ja vuonna 2030 ja vähemmän kuin nyt. Tilanne on sikäli sukkela koska suomalaisia on vuonna 2030 noin 3.7 miljoonaa. Jollei syntyvyys jostain ihmeen ja kumman syystä parane. Ja toisaalta, paraneehan se kun suurilta ikäluokilta vapautuu perintöjä. Ihmiset jotka eivät muuten lisäännyt, lisääntyvät kun taloudellinen tilanne on vakaa. Mutta käykö siinä niin vai laitetaanko nekin rahat mnikansallisten yhtiöiden lomamatkoihin? Aika näyttää. Näyttää myös sen, onko kukaan sitten hautaan laittamassa.

Anonyymi
Anonyymi
8

Suurten ikäluokkien lapset alkavat olla siinä iässä jo, etteivät enää lisäänny. Jokunen aika sitten kuulin radiosta uutisen, että nykyiset kolme-nelikymppiset tulevat elämään lyhyemmän elämän kuin edellinen ikäluokka; liikkumattomuus ja lihavuus tulee sydän-, verenkierto- ja tukielinsairauksineen viemään heidät aikaisemmin pois työelämästä ja aikaisemmin hautaan. Itse olen täyttänyt jo 70, enkä syö ensimmäistäkään lääkettä ja melkein kaikki ystäväpiirissäni ovat aktiivisia eläkeläisiä, jotka auttavat jälkikasvuaan melkein viikottain tai päivittäin, harrastavat ja liikkuvat. Ne tupakoivat ja viinan kanssa läträäjät ovat jo poistuneet keskuudestamme. Totuushan on tietenkin se, että meitä on joka lähtöön, ihan joka ikäluokassa.

huugo
huugo
8

Itse varaudun omaan ikääntymiseen ja vanhuuden vaivoihin isoreikäisellä mutkalla. Kerrasta huolet ja vaivat pois. Talitintitkin saavat osansa kuusen oksilta, njam, najm.

Emppu Vuori
Emppu Vuori
8

Nyt päättäjä reagoivat kun ongelma on käsissä. Eivät uskaltaneet reagoida silloin vuosikymmeniä sitten kun tulevaisuuden väestörakenteen ongelmat oli tiedossa.

Suomen poliittinen johto on paniikissa koska Suomen väestörakenne painottuu jo nyt liikaa ja tulevaisuudessa vielä enemmän eläkkeellä oleviin…

Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto on yrittänyt korjata tätä vinoutunutta tilannetta rahtaamalla ”matuja” maahamme!

Paniikissa tehty ”matujen” rahtaaminen on vain pahentanut tilannetta koska suurelta osin tänne tulleet/tuodut matut ovat vain maallemme haitallista väkeä. Paniikissa oleva Suomen poliittinen johto ei vaan tätä uskalla tunnustaa!

Matut varsinkin vääränlaiset matut eivät ole ratkaisu väestörakenne ongelmaan, vaan pikemminkin ongelman pahentamista!

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.