Facebookissa Tukaani sivusto on haastatellut Tuula Malinia, joka kertoo haastattelussa kuinka 30-vuotiaat turvapaikanhakijat avioituvat 70-vuotiaiden naisten kanssa.
Haastattelussa Tuula kertoo kuulemistaan asioista liittyen turvapaikanhakijoiden ja vanhusten suhteisiin. Tuulan mielestä avioliitot ovat pelkkää huijausta ja pyrkimys saada oleskelulupa Suomeen. Rakkauden kanssa asialla ei ole mitään tekemistä.
Katso Tuulan haastattelu:
https://www.facebook.com/AlaTukaani/videos/1067088493421638/
Tuulan kirjoitus kokonaisuudessaan tässä:
Ikäneidot piilottelevat pakkopalautettavia
Kirjoittanut Tuula Malin
Piilottelijat päivänvaloon
20 elokuuta 2017
Poliisi on etsintäkuuluttanut 700 turvapaikanhakijaa. Etsintäkuulutetut pakoilevat pakkopalautusta. He pelaavat aikaa järjestöjen suojissa tai yksityiskodeissa. Osan arvellaan seikkailleen toisaalle Eurooppaan. Viranomaistieto on hataraa, tarkkaa tietoa ei ole kenelläkään.
Etsintäkuulutetut ovat saaneet lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen ja heidän on lähdettävä Suomesta. He olisivat voineet lähteä kasvojaan menettämättä vapaaehtoisesti, hyvässä järjestyksessä, taloudellisen tukipaketin turvin. Toinen vaihtoehto oli lähteä pakotettuna poliisisaattueessa. Etsintäkuulutetuille ei kelvannut kumpikaan tarjolle tuoduista vaihtoehdoista. He painuivat maan alle. Motiiveja voi vain arvailla.
Etsintäkuulutetut piilottelevat koloissaan ja lisää on luvassa. Vastaanottokeskuksissa pähkäilee paluutaan tuhatkunta lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saanutta. Heitä taivutellaan kovalla tohinalla vapaaehtoiseen paluuseen. Tarjolla on henkilökohtaista paluuneuvontaa, pöydällä rahaa ja matkaliput. Kattavasta palvelupaketista huolimatta yhä vielä mietityttää.
Piiloutumisvaara on suuri, kun taivutellaan ihmisiä, jotka eivät kunnioita suomalaista turvapaikkatutkintaa ja hallinto-oikeusmenettelyssä koeteltuja ratkaisuja. Länsimaista tuomioistuinlaitosta ja oikeusvaltioperiaatteita. Sitä kovaa yhteiskuntamme ydintä, joka on tuottanut sisäisen järjestyksen maahan ja turvan kansalaisille vuosikymmenestä toiseen.
Ulko-ovelle ohjattavien määrä moninkertaistuu lähiaikoina. Sisäministeriön mukaan Korkein hallinto-oikeus nuijii pian lainvoimaiseksi 10 000 kielteistä turvapaikkapäätöstä. Ennusmerkit lupaavat kiihtyvää pakkopalautustarvetta. Vierailu on päätetty, vieraat eivät aio lähteä.
Vastaanottokeskusten neuvontakoneistolle on luvassa ympäripyöreitä päiviä. Palveluneuvojat markkinoivat vapaaehtoista paluuta, jotta vältyttäisiin työläiltä pakkopalautuksilta. Pakolla palauttaminen on poliiseille vastenmielinen tehtävä. Jarruttelevaa väkeä on hankala ujuttaa lentokoneeseen. Tehtaillaan sykkyrä, tarraudutaan, kiljutaan, hakataan ja huidotaan. Käydään virkavallan päälle: syljetään, raavitaan, lyödään ja potkitaan.
Kiitos ja näkemiin!
Turun tapahtumien jälkeen on lupa edellyttää tehoa käännytyksiin. Jokainen piilottelija pitää kaivaa päivänvaloon ja poistaa maasta ripeästi. Kansalaisten turvallisuudentunne rapisee, kun laittomasti maahan jäänyt väki saa velloa kasvottomana kansan keskuudessa. Eikä kyse ole pelkästä tunteesta, vaan realistisesta turvallisuusuhasta. Riskistä, jota en soisi Suomessa otettavan.
On länsimaisen demokratian ja suomalaisen yhteiskunnan halveksuntaa jäädä, vaikka toisin määrätään. Kun on saanut ihmisoikeuksia kunnioittavan tutkinnan ja oikeusvaltioperiaatteiden mukaisen valitusoikeuden, ei ole liikaa vaatia päätöksen kunnioittamista noudattamisen muodossa.
Kun tutkinta on suoritettu, annettu valitusoikeus ja vielä toinenkin, on päätökseen sopeuduttava ilman puukkoja ja puntareita. Uhkailu ja pelottelu halveksivat hyvää tahtoa ja oikeudenmukaisuutta. Tappaminen on brutaali kiitos avusta ja hoivasta.
Haluan luottaa suomalaiseen oikeuslaitokseen ja sen tekemiin päätöksiin. Yhteiskunnan ydinrakenteet romuttuvat, mikäli tuomioistuinlaitoksen tuottamille ratkaisuille ei anneta arvoa. Mikäli niiden yli voidaan kävellä väkivaltaisesti, aseiden turvin. Jos puukkoa heiluttamalla saa jäädä.
Viranomaisille on epäselvää, mistä maan alle painunutta väkeä pitäisi etsiä. Toistaiseksi on luotettu katuvalvontaan, tiedotukseen ja naapureiden ilmiantoapuun. Kotietsinnät ovat vielä kokematta.
Perjantaina – vain muutama tunti ennen ensimmäistä viiltoa Turun kauppatorilla – tein juttua pakkopalautettavia piilottelevista ikäneidoista. Naisista, jotka rakkauden kaipuussaan sallivat laittomasti maassa olevien miesten majailla kodeissaan. Pedissään ja lakanoissaan. Ymmärrän tarpeen, en tyydyttämisen tapaa. Laittakaa pupusenne pikimmiten ulkoruokintaan ja poliisin puheille. Miehet eivät maailmasta lopu.
