Mainos:

Katso poliisin ohjeet turvalliseen ilotulitteiden käsittelyyn

Päivitetty 2.1.2018, Julkaistu 29.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Oulun poliisi on kirjannut ylös ohjeistuksen vuoden vaihtumista juhliville. Artikkelissa kerrotaan, miten ammut raketteja turvallisesti.

Uuden vuoden juhlinnassa poliisin näkökulmasta tärkeintä on ihmisten turvallisuus. Poliisi valvoo yleistä järjestystä ja turvallisuutta, jotta onnettomuuksilta ja haaverilta vältyttäisiin. Valvonnan kohteina on erityisesti ilotulitusvälineiden ja alkoholin käyttö. Vastuunsa kantavilla aikuisilla on tässä keskeinen rooli, jota ei voi liiaksi korostaa.

- Turvattomuutta ja vaaratilanteita voi jokainen välttää huolellisuudella ja oikealla asenteella. Ilotulitteita ei saa käsitellä päihtyneenä, eikä niitä saa luovuttaa alaikäisille. Vastuuntuntoinen porukka esimerkiksi estää juopunutta kaveria käsittelemästä ilotulitteita. Poliisi näkee valitettavan usein uutena vuotena liikkeellä alaikäisiä päihtyneitä. Toivomme, että vanhemmat kantavat vastuunsa tässä asiassa, eivätkä osta alaikäisille päihteitä ja ilotulitteita, kertoo ylikomisario Arto Autio.

Raketteja ja muita ilotulitteita saa käyttää uudenvuodenyönä kello 18 - 02. Poliisi toivoo, että kansalaiset ovat tämän luottamuksen arvoisia ja ottavat ympäristön huomioon ilotulitteita ampuessaan.

1.12.2009 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä ilotulisvälineitä saa pitää hallussaan ja käyttää vain 18 vuotta täyttänyt henkilö. Ilotulitusvälineita ei saa luovuttaa alle 18-vuotiaille.

Mainos:

Tyypillisimmät poliisin tehtävät vuodenvaihteessa liittyvät huonokuntoisiin päihtyneisiin, ravintoloissa ja kaduilla tapahtuviin pahoinpitelyihin ja kotihälytyksiin. Myös erilaiset ilotulitteilla aiheutetut vahingot ja häiriöt työllistävät poliisia perinteisesti ympäri poliisilaitoksen aluetta.

- Hauskanpito on tietenkin sallittua, mutta toisia uudenvuodenjuhlijoita häiritsevään käyttäytymiseen poliisi puuttuu, sanoo ylikomisario Arto Autio.

Uusi vuosi ja uudet kujeet ovat varmasti näkemisen arvoisia myös vuonna 2018. Sen lisäksi, että ilotulitteiden vääränlainen käyttäminen on rangaistavaa, vääränlaisesta käyttämisestä aiheutuu helposti käyttäjille tai muille elinikäisiä vammoja. Sairaaloiden silmäpoliklinikat täyttyvät liian usein potilaista, joiden vammat ovat peräisin ilotulitteista.

Kymmenen ohjetta uudenvuoden juhlijoille

1) Ilotulitteita ei saa käsitellä juopuneena.

2) Älä luovuta ilotulitteita alaikäisten tai päihteiden vaikutuksen alaisten käytettäväksi.

3) Alaikäiset eivät saa pitää edes hallussaan ilotulitteita. Alaikäisiltä takavarikoidaan ilotulitteet poikkeuksetta, eikä näistä aiheutunutta rahallista menetystä korvata.
Aikuinen: älä hanki ja anna ilotulitteita alaikäiselle lapselle.

4) Ilotulitteiden paukuttelu on sallittua vain uuden vuoden aattona klo 18 - 02.

5) Muista hyvät käytöstavat ja ota muut huomioon. Valitse ilotulitteiden käyttöpaikka siten, ettei se aiheuta vaaraa ihmisille, rakennuksille, ajoneuvoille eikä muullekaan omaisuudelle, eikä kohtuutonta haittaa esim. metelistä kärsiville ihmisille tai koti- ja lemmikkieläimille.

6) Suojalasien käyttö on pakollista. Lue ilotulitteen käyttöohjeet ja noudata niitä. Poistu ohjeiden mukaisesti tuotteen luota turvalliselle etäisyydelle.

7) Älä sytytä sisätiloissa ulkokäyttöön tarkoitettuja ilotulitteita.

8) Älä laukaise ilotulitteita asuinrakennuksen parvekkeelta.

9) Älä muuntele tai yhdistele millään tavalla kaupasta ostettuja tuotteita. Jos tuote ei toimi, odota vähintään 10 minuuttia. Älä käytä viallisia tai toimimattomia tuotteita, vaan palauta ne ostopaikkaan.

10) Lapsien ei pidä kerätä räjähtäneitä tai räjähtämättömiä ilotulitteita vaan jättää se vanhempien tehtäväksi.

Lähde: Oulun poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Johan Alfred Johansson
Johan Alfred Johansson
8

Kytät voi suksia vittuun neuvomaan. Menkää kyttäämään lisää tavallisia kansalaisia ja takavarikoimaan yksityisomaisuutta laittomasti mihin tahansa tekosyyhyn vedoten. Pelkkiä luonnehäiriöisiä kusipäitä kaikki kytät. Kytät on mielissään kun koko ajan saavat lisää valtuuksia rikkoa perustuslakia ja ihmisoikeuksia. Ja jos ei valtuuksia saada etsitään suurennuslasilla joku porsaanreikä lakiteksteistä jonka avulla sitten tehdään mitä huvittaa. Me emme tarvitse tuollaista paskasakkia mihinkään. Tuohon kun vielä lisää rakenteellisen korruption ansiosta korkean virkansa saaneen poliisiylijohtajan, niin keitos on valmis. Poliisiylijohtaja on pelkkä kokoomuksen lankkipoika ja tekee tietysti mitä vuorineuvokset, ynnä muut kokoomuksen rahapiirit, milloinkin suvaitsevat käskeä. Muualla maailmassa ei missään tapauksessa annettaisi poliittisten hämäräpiirien harrastaa moista korruptiota. Tuollaiselle yhteiskunnalle, jossa rehoittaa täydellinen korruptio, nauraa naurismaan aidatkin.

huugo
huugo
8

Varmaan lähi-itäläiset noudattavat noita ohjeita, sehän nähtiin mm.helsingin ja ruotsin kaaoksessa. Nuo ohjeet on tarkoitettu valkoisille kantasuomalaisille heteromiehille olisi pitänyt vielä tarkentaa. Jos ohjeita ei noudata, häkki heilahtaa välittömästi. Musut saavat mellastaa ihan vapaasti.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Mainos:

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Mainos:

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.