Joulun aikaan Sika on meille suomalaisille se perinteinen herkku. Moni varmasti vielä jouluyönä leikkaa kinkusta sen herkullisen siivun ja nauttii kinkkunsa perinteisin menoin. Itse jäin hetkeksi pohtimaan, että miten Sika on eksynyt ruokapöytäämme. Joka joulu me työnnämme kinkun uuniin, mutta miksi? Harvat muistavat tai tietävät, mutta joulukinkulla on jumalallista alkuperää.
Muinaisten viikinki tarujen mukaan juuri sika oli Frej jumalan pyhä eläin. Frej oli auringon, sateen ja hedelmällisyyden jumala, jonka kunniaksi viikingeillä oli tapana uhrata porsaita. Porsaat tuotiin esille, ja niille lueteltiin tavoitteita, joita tulevana vuonna olisi tarkoitus saavuttaa. Skandinaavien vuodenvaihteen juhlassa (Jule) porsaat uhrattiin Frej jumalalle ja syötiin pakanallisissa menoissa.
Kristinusko tuli ja sijoitti Jeesuksen syntymäjuhlan pakanallisen Julen paikalle. Oli selvää, että syvään juurtuneita pakanallisia tapoja olisi ollut vaikea kitkeä pois. Tämän vuoksi oli siis parempi ottaa ne omiin nimiin ja sijoittaa omat pyhämenot niin sanotusti kansan tutuille juhlapäiville. On jopa väitetty, että kirkko Paavi Sixtus III:n käskystä olisi suosinut sikaa jouluruokana, koska sen avulla voitiin paljastaa piilojuutalaiset, joiden uskonto kieltää sianlihan. Tässä siis oiva vinkki paljastaa vaikka lähipiirin piilomuslimit.
Sikaa on pidetty aikoinaan sellaisena ruokalajina, jonka mukana hedelmällisyys lisääntyy. En nyt rupea väittämään, että sikaa syömällä olisi suoraa seurausta syntyvyyden nousuun ja joulukinkku olisi ratkaisu tulevaisuuden kestävyys vajeelle. Sianlihan on uskottu myös tuovan onnea ja sitä me suomalaiset tulemme tarvitsemaan keväällä, kun uutta eduskuntaa valitaan. Joulukinkkumme on siis jumalallista alkuperää, jonka nauttimisella on ollut monia hyviä puolia.
Joulukinkku perussuomalaiseen tapaan
Eli ei muuta kuin vartti kilo voita kattilaan ja kossu pakkaseen. Tässä kinkkuohje jolla et epäonnistu.
Kinkun voi kypsentää ilman käärettä. Kokemus on opettanut, että kun kinkun kypsentää sellaisenaan ilman kääreitä painohäviö jää pieneksi. Muista myös ottaa kinkku huoneenlämpöön hyvissä ajoin.
- pyyhi kinkun pinta kuivaksi vaikka talouspaperilla. Nosta kinkku ritilälle uunipannun päälle nahkapuoli ylöspäin.
- tee kamaraan kinkun paksuimpaan kohtaan reikä ja työnnä lihalämpömittari sisään, siten että se ei kosketa luuhun. Mittari kannattaa pistää lihaan kyljestä.
- kypsennä kinkku miedossa lämpötilassa (100–125 astetta). Liha on kypsää kun mittarin näyttää 77–80 astetta. Nyrkkisääntö paistoajassa on tunti - puolitoistatuntia kiloa kohden.
- ota kinkku uunista jäähtymään. Nahan poistaminen käy helpoiten kun annat kinkun jäähtyä tunnista puoleen tuntiin jotta rasva jäähtyy. Leikkaa nahka poikki potkan kohdalta ja nosta se varovasti pois. Tässä vaiheessa voit myös ohentaa silavaa, jos se tuntuu liian paksulta.
- voitele kinkun pinta seoksella jossa on yhtä paljon sinappia kuin siirappiakin. Siivilöi pintaan korppujauhetta. Itse pistelen vielä kinkun pintaan kokonaisia neilikoita.
- ruskistus tapahtuu (250 asteisessa) uunissa ja muutaman minuutin, jotta pinta saa kauniin värin.
Kato äiti on laittanut kystä kyllä. Sinappihuntu on sialla yllä. Isoveli veistänsä teroittaa Ja luistansa porsaan erottaa Ja lapset laulaa: "joulun tähti on ehdoton" lauloi Juice aikanaan. Eli ei muuta kuin rauhallista joulua.
Terveisin Jyrki





