Mainos:

Julkisten tilojen suojaaminen yksi avainkohdista komission terrorismintorjuntapaketissa

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Euroopan komissio antoi 18.10. niin sanotun terrorismintorjuntapaketin, jossa esitetään toimenpiteitä terrorismin torjunnan tehostamiseksi. Paketin toimenpiteet kohdistuvat erityisesti julkisten tilojen suojaamiseen, räjähteiden valmistamiseen käytettävien aineiden saatavuuden rajoittamiseen ja rajat ylittävää rahaliikennettä koskevan tiedonvaihdon parantamiseen.

Lisäksi komissio esittää toimenpiteitä, joilla voidaan tukea oikeus- ja lainvalvontaviranomaisten työtä rikostutkinnassa liittyen rikollisten käyttämiin kryptausmenetelmiin. Samalla luodaan suuntaviivoja EU:n väkivaltaisen radikalisoitumisen vastaiselle työlle ja vahvistetaan EU:n ulkosuhdetoimintaa terrorismin torjunnassa.

Komission paketti sisältää EU:n toimintasuunnitelman julkisten tilojen suojaamiseksi ja tähän suunnataan EU:n eri rahoitusvälineiden tukea. Komissio kohdentaa sisäisen turvallisuuden rahastosta 18,5 miljoonaa euroa kansainvälisiin hankkeisiin, joilla parannetaan julkisten tilojen suojelua. Lisäksi vuonna 2018 osoitetaan 100 miljoonaa euroa kaupunkien tukemiseen turvallisuusratkaisuihin tehtävissä investoinneissa.

Suomessa sisäministeriö on jo käynnistänyt hankkeen, jossa julkisten tilojen turvallisuutta kartoitetaan.

Mainos:

- Pidän tätä osuutta komission paketissa hyvin tärkeänä. Suomessa on tehty pitkäjänteistä työtä tällä sektorilla paikallisten turvallisuussuunnitelmien muodossa. Nyt tähän mennessä tehty työ arvioidaan ja katsotaan miten se vastaa terrorismin uhkakuviin, sanoo sisäministeri Paula Risikko.

Suomi pitää tärkeänä, että terrorismin torjunnan työkalujen riittävyyttä tarkastellaan säännöllisesti EU-tasolla. Myös Suomi on tehnyt pitkäjänteistä työtä terrorismin torjumiseksi ja toimenpiteiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti suhteessa terrorismin uhkatilaan. Viime keväänä Suomen hallitus asetti turvallisuuden yhdeksi prioriteetiksi ja jo silloin turvallisuuden parantamiseen lisättiin 98 miljoonaa euroa. Turun elokuun tapahtumien jälkeen terrorismin ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaan lisättiin vielä yhteensä 12 miljoonaa euroa.

Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään

Julkisten tilojen turvallisuuden arvioiminen on ajankohtaista ulkomailla ja Suomessa tapahtuneiden väkivallantekojen johdosta. Suomessa on tehty paikallisia turvallisuussuunnitelmia jo pitkään. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on selvitetty muun muassa oppilaitosten turvallisuutta ja monitoimitilojen turvallisuuden parantamista. Myös suurten yleisötilaisuuksien turvallisuutta on parannettu jo usean vuoden ajan.

Poliisin suorituskykyä ja vastetta terroritekojen sekä vaativien erityistilanteiden hoitamiseen on kehitetty systemaattisesti vuosien ajan. Kaikki poliisit on koulutettu taktiseen toimintamalliin aseellisen iskun keskeyttämiseksi. Poliisin näkyvyyttä yleisillä paikoilla ja läsnäoloa isoissa yleisötilaisuuksissa on lisätty.

Nyt käynnistetyn hankkeen tehtävänä on kerätä yleisten alueiden ja julkisten tilojen turvallisuuteen liittyvää aineistoa yhteen ja kartoittaa turvallisuuskäytäntöjä ja turvallisuuden parantamiseksi tehtyjä suunnitelmia. Näiden perusteella tehdään toimenpidesuosituksia yleisten alueiden ja julkisten paikkojen turvallisuuden parantamiseksi sekä pohditaan, tarvitaanko lainsäädäntömuutoksia. Tämä työ palvelee osaltaan terrorismintorjunnan strategiatyötä. Samalla arvioidaan Suomen toimenpiteet suhteessa EU:n toimenpide-ohjelmaan julkisten tilojen turvallisuudesta.

Lähde: Sisäministeriö

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
kloppi
kloppi
8 years ago

Ovatko nämä komissaarit todella noin typeriä?
Helvetillinen määrä valvontaa kymmeniin tuhansiin kohteisiin, lisää poliiseja ja vartijoita,
H E L P O M P A A ja H A L V E M P A A
olisi JÄRKEVÄ RAJAVALVONTA!
Lisäksi jokainen asylum-turisti tarkempaan syyniin ja paperittomat SÄILÖÖN!
Yhdenkään asiattoman EI pitäisi päästä yhdenkään rajan yli.
Kun aina valitetaan että populistit vain räksyttää eikä esitä mitään ratkaisuja, TÄSSÄ ON RATKAISU!

Nopea ja helppo ratkaisu
Nopea ja helppo ratkaisu
8 years ago

Eikö olisi paljon halvempaa ja nopeampaa häätää maasta ulos kaikki matut joilla ei ole asumisoikeutta JA työpakkaa TAI opiskelupaikkaa? Se kävisi viikossa. Sen jälkeen asunottomatkin saiaivat asuntoja, jos ne ensin myrkytetään luteiden ja torakoiden varalta.

Samalla kertaa työllisyyskin kokisi piikin kun ahtaajia saataisiin rajoille riittävä määrä. Ja kaikki pistettäisiin sinne mistä ovat tulleet. Eli omalla kustannuksellaan joko lentokoneeseen tai sitten Ruotsiin. Kyllä Ruotsi ne junalla kuljettaa Tanskaan kun on ilmaiseksi tännekkin kuljettanut.

Äly hoi
Äly hoi
8 years ago

Järjen jättiläiset taas puuhastelemassa ja suunnittelemassa. Ensin hakemalla haetaan ongelmat tänne, maksetaan niistä maltaita ja siten yritetään suojautua tehostamalla, HUOMIO, vain julkisten tilojen turvallisuutta.
Kuitenkaan pelolle ei saa antaa valtaa. Samat naamat toitottavat jatkuvasti! Onko tässä jokin logiikka? En ymmärrä.

Vittuuntunut
8 years ago

Jos tänne oikeasti haluttais jotain terrorismin vastaista, niin rajat olisivat yksinkertaisesti kiinni. Joo ja pelolle ei tietenkään saa antaa valtaa terveisin sipilä, jolla on 4 turvamiestä mukanaan ja auto vaihtuu jokapäivä 🙂 ja meidän ihana rakas sauli niinistömme ”tuomitsen turun terrori-iskun” mutta en tietenkään tee asialle mitään.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.