https://nykysuomi.com/isa-hakkasi-4-vuotiaan-kuoliaaksi-kirveella/
31-vuotiasta isää epäillään poikansa murhasta Solikamskissa, Venäjällä.
Viranomaistietojen mukaan humalassa ollut isä hakkasi nukkumassa ollutta poikaansa kirveellä päähän. Poika menehtyi välittömästi lukuisiin vammoihinsa.
Tapauksen tutkinta jatkuu vielä, mutta isä voi saada poikansa murhasta elinkautisen tuomion.
Asiasta uutisoi IL
https://nykysuomi.com/usa-ja-kiina-sopivat-tekoalyhairioiden-viestintakanavasta/
Yhdysvallat ja Kiina ovat sopineet suorasta kuumasta linjasta tekoälyhäiriöitä varten sekä virallisesta vuoropuhelusta teknologiasta. Samaan aikaan Donald Trump sanoo, ettei Yhdysvalloilla ole aikomustakaan hidastaa kilpailua, ja ettei hän halua jakaa amerikkalaista tekoälykehitystä Pekingin kanssa.
Sopimus syntyi Kiinan presidentin Xi Jinpingin kolmipäiväisen Washingtonin valtiovierailun päätteeksi, ja molemmat hallitukset ovat vahvistaneet asian, uutissivusto RT raportoi.
Vielä on kuitenkin epäselvää, mihin kanavaa on tarkalleen tarkoitus käyttää. Kumpikaan hallitus ei ole selittänyt, mikä lasketaan häiriöksi tai miten kanavan on tarkoitus toimia.
Kiinan ulkoministeriö sanoi lauantaina, että osapuolet perustavat viestintäkanavan "tekoälyhäiriöille" ja aloittavat virallisen kiinalais-amerikkalaisen tekoälyvuoropuhelun teknologian riskeistä ja hyödyistä. Seuraava kierros on määrä käydä marraskuussa.
Valkoinen talo kuvailee järjestelyä samankaltaisin termein, mutta omalla terminologiallaan. Valkoisen talon mukaan kanava kattaa tapaukset, joihin liittyy hallinnon nykyisin virallisesti kutsuma superäly (superintelligence), lyhennettynä SI. Tämä on termi, jota Trump käyttää nyt tekoälyn sijaan.
Ajatus oli olemassa jo ennen huippukokousta. Viime viikonloppuna valtiovarainministeri Scott Bessent ehdotti raportointijärjestelmää tekoälyhäiriöille neuvotteluissa Kiinan varapääministerin He Lifengin kanssa New Yorkissa. Huolenaiheet kattoivat kaiken kyberhyökkäyksistä ja biologisesta väärinkäytöstä epäonnistuviin autonomisiin järjestelmiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin uhkiin.
Uudesta kanavasta huolimatta Trump teki selväksi, ettei hän ole valmis jakamaan amerikkalaista tekoälykehitystä Pekingin kanssa.
— Amerikan Yhdysvallat ei aio jarruttaa, Trump sanoi toimittajille Valkoisen talon ulkopuolella.
Hän väitti, että vaatimukset kehityksen hidastamisesta heikentäisivät etumatkaa, joka Yhdysvalloilla hänen mukaansa on. Kysyttäessä tiiviimmästä yhteistyöstä Kiinan kanssa tekoälyn kehittämisessä vastaus oli yhtä torjuva.
— Ennemmin en integroituisi, koska johdamme suurella erolla. Kun johtaa, sitä ei avata toisille, hän sanoi.
Kiinan johtajan äänensävy oli toisenlainen. Xi sanoi Trumpille, että maat kilpailevat tekoälystä, mutta ne voivat tehdä entistä enemmän yhteistyötä ja niiden tulisi toimia yhdessä väärinkäytösten estämiseksi.
— Tekoäly on pidettävä ihmisen hallinnassa, Xi sanoi.
Hän peräänkuulutti ihmiskeskeistä lähestymistapaa ja kahdenvälistä vuoropuhelua teknologian riskeistä ja hyödyistä. Kiina on ajanut vastaavia periaatteita laajemmissa maailmanlaajuisissa aloitteissaan tekoälyn hallinnoimiseksi.
Se, kuinka painavasti tekoälyaihe esiintyi vierailun aikana, on edelleen epävarmaa. Trump itse vähätteli sitä lauantaina.
— Emme käyttäneet kovin paljon aikaa siitä puhumiseen, hän sanoi.
Trumpin mukaan suuri osa keskustelusta koski sen sijaan hänen päätöstään korvata termi tekoäly (artificial intelligence) superälyllä (superintelligence).
Rajoitettu sopimus syntyy samaan aikaan, kun amerikkalaiset teknologiajohtajat ja kansainväliset virkamiehet varoittavat, että yhä tehokkaammat tekoälyjärjestelmät voivat ohittaa nykyiset suojatoimet tai niitä voidaan käyttää laajamittaisiin kyberhyökkäyksiin ja muihin uhkiin. Trump on kuitannut varoitukset tekoälyn vallankaappauksesta huijauksena ja sanonut, että kuka tahansa voittaakaan tekoälyn, voittaa kaiken.
Ennen marraskuun kierrosta on siis olemassa sopimus kuumasta linjasta, mutta ei tietoa siitä, mikä lasketaan häiriöksi tai miten kanavan on tarkoitus toimia. Trump sanoo, ettei Yhdysvallat hidasta tahtia.
https://nykysuomi.com/oxfordin-tutkijat-loysivat-eturauhassyovan-riskin-veresta-jo-kahdeksan-vuotta-ennen-diagnoosia/
Oxfordin ja Toronton tutkijat ovat löytäneet veren DNA:sta kemiallisia muutoksia, jotka voisivat tunnistaa korkean eturauhassyöpäriskin henkilöt 5–8 vuotta ennen diagnoosia. Rintasyövän kohdalla signaali oli huomattavasti heikompi, eikä kumpikaan löydös ole vielä kliinisessä käytössä oleva testi.
Tutkimus julkaistiin Cell Genomics -tiedelehdessä. Sen suorittivat Oxford Population Healthin ja Toronton yliopiston tutkijat, ja Oxfordin yliopisto tiedotti tuloksista 23. syyskuuta 2026.
Tutkijat hyödynsivät säilytettyjä verinäytteitä 491 osallistujalta Ontario Health Studysta, joka on kanadalainen väestötutkimus. Kaikki olivat syövättömiä verinäytteen ottohetkellä. Osa sairastui myöhemmin rinta- tai eturauhassyöpään, kun taas toiset pysyivät terveinä.
Oxfordin mukaan näytteet kerättiin jopa yhdeksän vuotta ennen syöpädiagnoosia. Tutkimusraportin otsikko ja tärkeimmät havainnot kuvaavat signaaleja jopa kahdeksan vuotta ennen kliinistä havaitsemista.
Tutkijat eivät etsineet ensisijaisesti DNA:ta jo tunnistetusta kasvaimesta. He tutkivat DNA-metylaatiota eli kemiallisia merkkiaineita, jotka säätelevät geenien aktivoitumista ja sammumista. Kyseiset geenit liittyivät solujen kasvuun, immuunijärjestelmän toimintaan ja tulehdukseen.
Muutokset heijastavat siis kehon vastetta syövän kehittymisen varhaisiin merkkeihin. Kuvion löytyminen verestä ei tarkoita tutkijoiden osoittaneen, että henkilöllä olisi ollut kasvain jo näytteenottohetkellä.
Eturauhassyöpä tuotti selkeimmän varhaisen signaalin. Se ilmestyi DNA-alueilla, joita kutsutaan vaimentajiksi (silencers) ja jotka normaalisti auttavat kytkemään geenejä pois päältä. Näiden merkkiaineiden avulla tutkijat pystyivät tunnistamaan korkean eturauhassyöpäriskin henkilöt 5–8 vuotta ennen diagnoosia.
Tulosten tulkinnassa on kuitenkin ratkaiseva huomautus. Tutkimus on retrospektiivinen eli takautuva: tutkijat tiesivät, ketkä osallistujista sairastuivat myöhemmin syöpään, ja pystyivät vertaamaan heidän vanhoja näytteitään terveinä pysyneiden näytteisiin. Käytännössä toimivan testin on sen sijaan pystyttävä ennustamaan sairaus henkilöillä, joiden terveyden kehitystä ei vielä tiedetä.
Rintasyövän kohdalla tilanne oli epäselvempi. Varhaiset signaalit ilmestyivät tehostajissa (enhancers), jotka ovat geenien aktiivisuutta lisääviä DNA-alueita. Testi pystyi erottamaan korkeamman ja pienemmän riskin naiset 1,5–8 vuotta ennen diagnoosia, mutta se oli epätarkempi kuin eturauhassyövän kohdalla.
Kirjoittajat itse uskovat, että menetelmä ei todennäköisesti ole riittävän tarkka yleiseen rintasyövän seulontaan. He uskovat kuitenkin, että se voisi lopulta täydentää muita riskiarvioita.
Tutkijat näkevät suurimman käytännön potentiaalin eturauhassyövässä, johon Oxfordin mukaan ei ole olemassa koko väestön kattavaa seulontaohjelmaa. Kirjoittajat ehdottavat, että tämäntyyppinen verikoe voisi lopulta tunnistaa ihmiset, jotka tarvitsevat tiheämpää seurantaa, ja samalla vähentää tarpeettomia tutkimuksia niiltä, joiden riski on pieni.
Philip Awadalla, Oxford Population Healthin ja Big Data Instituten molekyyligenetiikan professori, kuvailee työtä koko alan suunnanmuutoksena. Lehdistötiedotteessa hän kirjoittaa: "Yhdessä nämä tutkimukset viitoittavat tietä etenemiselle vakiintuneiden kasvainten havaitsemisesta syövän kehittymisen varhaisimpien systeemisten signaalien tunnistamiseen – tukien tulevaisuutta, jossa vähän kajoavat verikokeet voisivat täydentää nykyistä seulontaa ja auttaa tunnistamaan ne henkilöt, jotka hyötyisivät eniten tarkemmasta seurannasta.”
Awadallan mukaan havainnot tukevat tulevaisuutta, jossa minimaalisesti invasiiviset verikokeet voisivat täydentää nykyisiä seulontoja ja auttaa tunnistamaan ne, jotka hyötyisivät eniten tiheämmästä seurannasta.
Oxford esittää löydöksen tutkimusohjelman seuraavana askeleena, ei kliiniseen käyttöön otettuna testinä. Seuraava haaste on osoittaa, että kaavat pitävät paikkansa silloin, kun tutkijat eivät tiedä etukäteen, kuka tulee sairastumaan.
https://nykysuomi.com/terveelliset-elamantavat-viestivat-ekofasismista-orebron-yliopisto-rahoittaa-uutta-woke-tutkimusta/
Örebron yliopisto esittelee sukupuolentutkimuksen väitöskirjan keinona ymmärtää, miksi nuoret miehet hakeutuvat tutkijan oman määritelmän mukaisen ”äärioikeiston” pariin. Tutkimus ei kuitenkaan mittaa tätä. Se tulkitsee valituilla kanavilla olevia kuvia, joissa arkipäiväisiä aiheita, kuten eläimiä, perhettä ja ulkoilmaelämää, luetaan yhdessä sellaisten symbolien kanssa, jotka tutkija itse leimaa fasistisiksi.
Yliopiston 21. syyskuuta julkaiseman lehdistötiedotteen otsikko lupaa parempaa ymmärrystä sille, miksi nuoret miehet vetää puoleensa ”oikeistoeästremismi”. Tekstin takana on Maria Darwish, sukupuolentutkimuksen tohtorikoulutettava Örebron yliopistosta ja Center for Feminist Social Studies -keskuksen jäsen. Yliopiston mukaan hän on käynyt läpi 11 107 kuvaa 41 kanavalta, joita hän kuvailee ”ekofasistisiksi” ja jotka on kerätty vuosilta 2020–2025.
”Ekofasismi” ei ole vakiintunut tai yksiselitteinen käsite. Yliopisto itse kirjoittaa, että tutkimuksesta puuttuu yhteinen määritelmä ja että väitöskirjassa sitä käytetään ajatusten spektrinä, ei selkeänä ideologiana. Kun lehdistötiedotteessa kuitenkin puhutaan ”ekstremismin” havaitsemisesta silloinkin, kun se ei ilmene suorana vihana, kyse on Darwishin ja yliopiston kielenkäytöstä, ei vakiintuneesta kuvauksesta tavallisesta ulkoilmaelämästä.
Yliopisto siteraa Darwishia: ”Meidän on voitava havaita ekstremismi silloinkin, kun se ei ilmene suorana vihana”. Jos viha ei ole näkyvissä, herää kysymys, mitä koulujen ja viranomaisten tulisi sitten etsiä. Metsäkävelyä, perhettä tai eläintä.
Väitöskirjan otsikko on Gender, nature and ‘positive’ affect. A study of visual communication in Nordic digital ecofascism ja se koostuu kolmesta kuvatutkimuksesta ja kirjallisuuskatsauksesta. Menetelmänä on hänen nimittämänsä multimodaalinen kriittinen diskurssianalyysi. Hanke Positive Affect ekofasistisessa ideologiassa ja propagandassa kestää vuodesta 2020 vuoteen 2026 Center for Feminist Social Studies -keskuksessa. Siellä lähtökohtana ovat feministinen ja intersektionaalinen teoria, ja sukupuoli mainitaan ensisijaisena analyyttisenä näkökulmana.
Tämä on tyypillinen kehystys tämänlaisessa sukupuolentutkimuksessa, jota kutsutaan joskus woke-tutkimukseksi: terveellisiä, arkipäiväisiä aiheita kohdellaan poliittisina signaaleina. Darwish ei sano, että metsäkävely itsessään olisi ”ekstremismiä”. Hän väittää, että samat aiheet voivat välittää ideologiaa, kun ne julkaistaan hänen valitsemillaan kanavilla, tehden arjen tunteista ideologian kantajia. Ero on ratkaiseva, ja se katoaa helposti yliopiston otsikoinnissa.
Valintaperusteet esitellään väitöskirjan sivuilla 103–105. Kanavat valittiin sellaisten joukosta, jotka Darwishin mukaan käyttävät nimenomaisesti ”ekofasismia” tai symboleja, jotka hän yhdistää siihen. Aineistoa laajennettiin sen jälkeen kanavien omilla uudelleenjulkaisuilla.
Tavallisia luontokuvia ei siis poimittu yleisestä syötteestä ja leimattu. Ne ovat peräisin kanavilta, jotka on valittu jo aiemmin niiden ideologian perusteella. Väitöskirjassa myönnetään, että kuvien merkitys riippuu tästä kontekstista ja että julkinen viestintä voi olla kuratoitua.
Luku 11 107 on kokonaismäärä, ei jokaisen kuvan lähiluku. 41 kanavalta hän poimi 283 aihetta, joita hän kutsuu edustaviksi. Näiden lisäksi on viisi täydellistä kanava-arkistoa, joissa on 10 824 kuvaa. Aikaisempi osatutkimus, jonka yliopisto esitteli 22. huhtikuuta 2025 yhdessä Lucas Gottzénin kanssa, perustui noin 300 kuvaan, jotka oli merkitty samalla termillä. Joissakin niistä oli odal-riimu. Kyseessä oli siis selkeä poliittinen konteksti, ei pelkkä metsässä oleva ihminen.
Lehdistötiedotteessa puhutaan siitä, miksi nuoret miehet houkutellaan mukaan. Väitöskirja ei sisällä mittausta siitä, vaikuttavatko luontoaiheet todellisuudessa nuoriin miehiin. Se tulkitsee kuvia. Mitään rekrytointia koskevaa testiä ei ole mukana.
Yliopiston henkilökuntasivun mukaan Darwishilla on maisterintutkinto Oslosta aiheesta, jota hän kutsuu oikeistoeästremismiksi, ympäristöliikkeeksi ja maskuliinisuudeksi. Hän on aiemmin kirjoittanut ”söpöydestä” ja ”mietiskelevästä miehestä”. Hankkeen sivulla rahoittajaksi on merkitty Örebron yliopisto itse. Mitään rahasummaa ei ole ilmoitettu.
Toimitus on tavoitellut Maria Darwishia kommentteja varten.
https://nykysuomi.com/johnson-vei-aseyhtion-suurimman-osakkeenomistajan-mukanaan-ukrainaan/
Boris Johnson otti syyskuussa 2023 Ukrainan-matkalleen mukaan miehen, joka oli lahjoittanut hänen yksityiselle yritykselleen miljoona puntaa. Aseyhtiö QinetiQin suurin osakkeenomistaja Christopher Harborne oli rekisteröity Johnsonin neuvonantajaksi. Vuodetut asiakirjat tai kumpikaan miehistä eivät selitä, miksi hän oli mukana.
Tiedot käyvät ilmi Johnsonin yksityisestä toimistosta vuotaneista tiedostoista, jotka tunnetaan nimellä Boris Files. Brittiläinen sanomalehti The Guardian julkaisi tutkimuksensa 10. lokakuuta 2025.
Tiedostojen mukaan Johnson ja Harborne lensivät yksityiskoneella Stanstedista Itä-Puolaan ja matkustivat sieltä yöjunalla Kiovaan. He saapuivat perille 8. syyskuuta 2023. Dassault Falcon -lentokonetta operoi Guardianin mukaan todennäköisesti Harborne itse. Johnson oli tuolloin jo jättänyt parlamentin.
Kiovan Yalta European Strategy (YES) -foorumin järjestäjien mukaan Harborne oli rekisteröity tittelillä "neuvonantaja, Boris Johnsonin toimisto". Johnsonin matkaohjelmassa foorumin avausistunnon kohdalla lukee "vain Boris ja Chris".
Sekä Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi että Johnson puhuivat foorumilla. Matkaohjelma viittaa sen jälkeiseen yksityiseen tapaamiseen, mutta Zelenskyin kanslia ei vastannut kysymykseen siitä, osallistuiko Harborne siihen. Myöskään Ukrainan silloinen ulkoministeri ei muistanut, oliko Harborne läsnä myöhemmässä tapaamisessa.
Seuraavana päivänä Johnson matkusti Lviviin (Lwów). Hän laski kukkia sotilashautoille, vieraili haavoittuneiden luona ja vastaanotti kunniatohtorin arvon. Videomateriaalissa Harborne näkyy lähellä Johnsonin tervehtiessä sotilaita; Harborne esiintyy myös valokuvassa pormestari Andriy Sadovyyn kanssa pidetystä tapaamisesta.
Matkaohjelmassa mainitaan myös "suljettu kokous sotilaallis-teknisessä tutkimus- ja kehityskeskuksessa". Siinä ei mainita, osallistuiko Harborne siihen. Hän on QinetiQin suurin osakkeenomistaja 13 prosentin omistusosuudella, mutta se ei tarkoita, että hänellä olisi operatiivista roolia yhtiössä.
Ukrainan joukkojen on raportoitu käyttävän QinetiQin Banshee-lennokkeja ja miinanraivausrobotteja. Huhtikuussa 2025 Britannian puolustusministeriö ilmoitti, että yhtiö auttaa Ukrainaa valmistamaan laitteita 3D-tulostimilla.
Harbornen miljoonaan punnan lahjoitus The Office of Boris Johnson Ltd -yritykselle kirjattiin marraskuussa 2022 parlamentin jäsenten taloudellisten sidonnaisuuksien rekisteriin. Se ei näy Britannian vaalikomission tietokannassa varoista, jotka on annettu lainsäätäjän poliittiseen toimintaan.
Harbornen lakimiesten mukaan lahjoituksen tarkoituksena oli mahdollistaa Johnsonin pysyminen aktiivisena Britannian politiikassa. Heidän mukaansa Harborne ei odottanut henkilökohtaista hyötyä, ja kaikki päinvastaiset väitteet ovat perusteettomia ja tarkoituksellisen vääriä. He eivät antaneet sisällöllisiä vastauksia siihen, miksi hän seurasi Johnsonia Ukrainaan.
Johnsonin allekirjoittama kirje, joka on päivätty 23. lokakuuta 2023, alkaa sanoilla: "Kirjoitan tukeakseni Christopher Harbornea". Johnson kuvailee häntä ystäväksi ja toimistonsa tukijaksi, mainitsee heidän Ukrainan-matkansa ja kutsuu häntä Putinin hallinnon vannoutuneeksi vastustajaksi. Lakimiesten mukaan kirje oli suositus, joka kirjoitettiin Harbornen maineeseen kohdistuneiden hyökkäysten jälkeen.
Johnson vastasi Guardianille kirjallisesti: "Säälittävät juttunne... näyttävät johtuvan pääasiassa jostakin laittomasta venäläisestä hakkeroinnista. Teidän pitäisi hävetä". Hän jatkoi: "Miksi ette vain muuta nimeänne Pravdaksi? Juttunne ovat roskaa ja teette Putinin työtä."
Guardian huomauttaa, että tiedostot eivät selitä, miksi Harborne oli mukana. Varmaa on se, että Johnson toi matkalle merkittävän lahjoittajan ja että tämä oli rekisteröity neuvonantajaksi. Valokuva osoittaa Harbornen olleen Lvivin pormestarin tapaamisessa; on epäselvää, osallistuiko hän yksityisiin kokouksiin.
Johnson oli matkustanut Kiovaan jo keväällä 2022, kun neuvottelut olivat käynnissä. Maaliskuun lopun Istanbulin-neuvottelujen jälkeen hän lensi sinne 9. huhtikuuta. Ukrainan valtuuskuntaa johtanut David Arakhamia sanoi marraskuussa 2023 antamassaan haastattelussa, että Johnson kehotti heitä olemaan allekirjoittamatta mitään venäläisten kanssa ja vain jatkamaan taistelua. Ukrainska Pravda oli raportoinut samasta viestistä vuotta aiemmin viitaten Volodymyr Zelenskyin läheiseen avustajaan: Putinia tulisi painostaa, ei neuvotella hänen kanssaan, eikä länsi allekirjoittaisi sopimuksia hänen kanssaan. Johnson on kutsunut väitettä "venäläiseksi propagandaksi".
