Mainos:

Helsingin poliisi vastaa itsenäisyyspäivän tapahtumiin liittyviin kysymyksiin

Julkaistu 11.12.2017 – Kirjoittaja Toimitus
Helsingin poliisilaitokselta on kysytty eri kanavia pitkin itsenäisyyspäivään liittyvistä asioista. Tässä tiedotteessa vastataan yleisimpiin sosiaalisessa mediassa kysyttyihin sekä toimittajien esittämiin kysymyksiin.

Poliisitoiminnan tavoitteena itsenäisyyspäivänä oli yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen Helsingissä sekä kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvien mielipiteen ilmaisu- ja kokoontumisvapauden turvaaminen. Itsenäisyyspäivä sujui poliisin näkökulmasta rauhallisesti.

Miksi poliisi ei kiellä etukäteen jotain mielenosoitusta?

Helsingissä järjestetään vuosittain satoja erilaisia mielenilmauksia, kokoontumisia ja tapahtumia. Poliisin ja muiden viranomaisten tulee kohdella kaikkia juridisesti ja hallinnollisesti tasavertaisesti riippumatta siitä, minkä puolesta mieltä osoitetaan.

Voiko poliisi siirtää ulkopuolisten pyynnöstä mielenosoituksen kauaksi alkuperäisestä paikasta?

Mainos:

Lähtökohtaisesti ei. Poliisin tulee lain mukaan turvata mielenosoitukset niin, että mielipiteenilmaisu- ja kokoontumisoikeus toteutuvat. Toisin sanoen mikäli esimerkiksi jokin taho haluaa osoittaa mieltään jotain tiettyä instituutiota kohtaan, tulee mielenosoitukselle järjestää paikka tilannekohtaisesti niin, että mielenosoittajat pääsevät tosiasiallisesti osoittamaan mieltä kyseistä instituutiota kohtaan.

Poliisi neuvottelee usein järjestäjien kanssa etukäteen kokoontumiseen ja marssireitteihin liittyvistä yksityiskohdista.

Miksi poliisi ei voi vahvistaa epäillyn nimeä tai avata yksittäisten häiriö- tai rikostapausten yksityiskohtia?

Poliisin toiminta ja tiedottaminen perustuvat Suomen lainsäädäntöön. Julkisuuslain mukaan salassa pidettävää tietoa ovat muun muassa poliisin taktisia ja teknisiä menetelmiä ja suunnitelmia koskevat tiedot, rikosten ehkäisemistä koskevat selvitykset sekä poliisin rikostutkinnassa saamat tiedot.

Yksittäisistä tapauksista ja niiden tiedottamisesta taas määrätään erikseen esitutkintalaissa ja laki on tässä suhteessa tiukka. Helsingin hovioikeuden päätöksen mukaan poliisi ei voi lain mukaan vahvistaa epäillyn nimeä. Tapauksen perusteet on mainittu erikseen kyseisessä päätöksessä. Myöskään yksittäistapauksiin liittyviä yksityiskohtia, joista voidaan yksilöidä epäilty tai uhri, ei voida vahvistaa. Esitutkintalain näkökulmasta ei ole vaikutusta, onko epäilty itse puhunut asiasta julkisuudessa. Poliisi ei siitä huolimatta saa yksilöidä epäiltyä.

Poliisin toimintaa arvostellaan joissakin tapauksissa tuomalla esiin vain osa yksityiskohdista, eikä julkisuudessa näin ollen ole esillä kaikkia tietoja. Poliisi arvioi julkisten ja salaisten tietojen kokonaisuutta ja toimii sen mukaan.

Voiko pelkästään poliisiauton kuvaamisesta joutua kiinniotetuksi?

Ei voi. Poliisiautoa saa kuvata yleisellä paikalla. Ketään ei oteta kiinni poliisiauton kuvaamisesta. Poliisi voi kuitenkin informoida kuvaajaa yleisellä tasolla siitä, että kuvan julkaiseminen esimerkiksi yksityishenkilöstä voi jälkikäteen täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Poliisi voi ottaa henkilöitä kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi

Mikäli poliisin tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että henkilö voi aiheuttaa häiriötä tai tehdä rikoksen, voidaan hänet ottaa kiinni rikoksilta ja häiriöiltä suojaamiseksi. Kiinniottoon turvaudutaan esimerkiksi silloin, kun paikalta poistaminen on riittämätön toimenpide.

Päätös henkilön kiinniottamisesta tehdään monen seikan perusteella. Siihen vaikuttavat senhetkiset tiedot ja perustellut epäilyt henkilön tulevasta käyttäytymisestä, sekä henkilön aiempi käyttäytyminen vastaavanlaisissa tilanteissa.

- Itsenäisyyspäivältä meillä on sellainen esimerkkitapaus, ettei konkreettisiin tuntomerkkeihin sopinut henkilö suostunut toistuvista pyynnöistä huolimatta kertomaan poliisille henkilötietojaan. Poliisi otti hänet kiinni, koska poliisilla oli perusteltu virkatehtävä selvittää hänen henkilöllisyytensä. Hänet päästettiin pois reilu tunti kiinnioton jälkeen, kun hänen henkilöllisyytensä oli varmistunut, kertoo ylikomisario Jere Roimu Helsingin poliisilaitokselta.

Poliisilla on lain mukaan yksittäisen tehtävän suorittamiseksi oikeus saada jokaiselta tiedot tämän nimestä, henkilötunnuksesta tai sen puuttuessa syntymäajasta ja kansalaisuudesta sekä paikasta, josta hän on tavoitettavissa. Poliisimiehellä on oikeus henkilöllisyyden selvittämiseksi ottaa kiinni henkilö, joka kieltäytyy antamasta tietoja tai antaa siinä tarkoitetuista seikoista todennäköisesti virheellisen tiedon, jos kiinniottaminen on välttämätöntä henkilöllisyyden selvittämiseksi. (Poliisilaki 2 luku 1 §.)

Kiinniottoon tyytymätön voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle tai poliisimiehen esimiehelle.

Poliisi tutkii itsenäisyyspäivän iltana Töölössä tapahtunutta pahoinpitelyä

Poliisi epäilee, että mielenosoitusten välissä on tapahtunut pahoinpitely Töölössä. Uhri on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. Helsingin poliisi tutkii tapausta pahoinpitelynä.

- Epäilty pahoinpitely on tallentunut videolle. Videolla liikkeellä ollut porukka oli poliisin tietojen mukaan matkalla mielenosoituspaikalle Töölöntorille, ja epäilty pahoinpitely tapahtui tämän siirtymisen aikana, kertoo rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisilaitokselta.

Uhrin kertoman mukaan hän oli kävelemässä Runeberginkatua Mannerheimintielle ja osoittanut joukolle hallussaan ollutta paitaa, kun kyseisestä joukosta oli tullut henkilö ja lyönyt häntä nyrkillä päähän. Yksi henkilö joukosta oli uhrin kertoman mukaan istunut uhrin päälle ja toiset tekoon osallistuneista potkineet häntä vartaloon.

- Epäillyt olivat myös repineet uhrin käsistä edellä mainitun paidan, jota hän oli heitä kohti heilutellut. Uhrin mukana ollut henkilö oli tullut väliin auttamaan uhria, mutta epäillyt tönäisivät hänet uhrin kertomaan mukaan viereisen liikkeen seinää vasten, Kortelainen jatkaa.

Lähettyvillä olleet järjestysmiehet ja poliisit puuttuivat pahoinpitelyyn erottamalla osapuolet toisistaan. Poliisin tietojen mukaan uhri ja epäillyt pahoinpitelijät eivät tunteneet toisiaan entuudestaan.

Koko tapahtumien kulku selvitetään esitutkinnassa ja rikosoikeudellinen vastuu mahdollisessa oikeusprosessissa.

Lähde: Poliisi

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8 years ago

”Perustuu Suomen lakiin.” Jos nyt sitten aletaan puhua tästä ”laista”, se ei sano yhtikäs mitään vaan se kuinka sitä sovelletaan. Yhä enenevässä ”Suomen laissa” sovelletaan pykäliä, jotka ovat pelkästään poliittisia eikä sillä ole lain tai edes sen hengen kanssa sen enempää tekemistä kuin ballerinalla nyrkkeilykehässä.
Se kuin tähän ”Suomen lakiin” ja sitä (v)palvoviin poliiseihin tulee. On sen uskottavuus ja sen uskottavuuden pysyvyyden pelkästään kiinni siitä kuinka kansalaisen oikeustaju käy yksiin lakia soveltavan poliisin toimien kanssa. Jos kurittomuus tai ns. kansalaistottelevaisuus kokee vähentynyttä arvostusta johtuu se pelkästään siitä, että maassa sovelletaan kaksoisstandardeja, joissa tiettyä ryhmää hyvitään ja peitellään heidän tekemiä rikoksia ryhmänä tai yksilötasolla ja taas toista poliittisesti epäkelpoa joukkoa tai yksilöitä mätkitään siitäkin edestä on tälläinen epäkypsä poliittinen käytäntö vain ja ainoastaan sieltä ”Irwinin paikasta”. Tällöin tälle maalle tehdään karhunpalvelus ja lähdetään totalitäristisen valtion tielle kuten esim. Neuvostoliitto ja lukuisat muut kommunistiset valtiot jos kohta myös sotilaisdiktatuurit, joissa kuten ensin mainitussakin hallinnossa ”katoaa ihmisiä”. vangitaan mielipiteitteinsä vuoksi, kavennetaan sananvapautta, poliittinen puhekieli eli diktatuurinen jargon eli käsitteiden vääristeleminen päälaelleen, jolla luodaan valmis ”alusta” esim. sananvapaudelle, jota kärsii suustansa päästää tai buukstaaveja peräkkäin laitella.
Esim. ”Nuorisojoukko” tarkoittaa ”suomeksi” käännettynä. Maahanmuuttajataustaisia jengejä, jotka ovat suvakkien ja Angela Merkelin perässähiihtäjiä ”lemmikkejä” eli Mutti ja Suomen pienimunaiset miehet ja luonnostaan munattomat naiset avaavat oven ja sanovat marisevalle sakasalaiselle ja härmäläiselle nuo kuolemattomat sanat: ”Ei meidän poika / tyttö / puimakone / katepillari / kangaspuut…. jne.

Valkoinen hetero
8 years ago

Mitä Suomen laki sanoo rajapuomista. Islamilaiset tervetuloa,ruotsalaiset vastarintamiehet nej tack. Mitkä kaksoisstandardit?

Kaikkivoipa
Kaikkivoipa
8 years ago

Paperilla näyttää niin pirun hyvältä. Entäs katutasolla? Poliittinen poliisi ei ole turhaan nimeään ansainnut. Plausable deniability on opittu Amerikan upeasta politiikasta.

Helsingin poliisi toimii mielivaltaisesti
Helsingin poliisi toimii mielivaltaisesti
8 years ago

Miksi Helsingin poliisi toistuvasti sortaa Junes Lokkaa ja hänen perusoikeuksiaa?

Kaikki näkivät Juneksen videon ja se ei ollut poliisin puolelta mitän muuta kuin kusipäisyttä ja öykkäröintiä. Niin kauan kun on natsat on ”aina oikeassa”. Saman näkee armeijan kapiaisissa. Nekään eivät pystyisi normaalien ihmisten tapaan kommunkoimaan jos armeijaa ei olisi. Suurin osa henkisesti epätasapainoisia ja syrjäytyneitä. Vailla minkäälaista moraalia. Ne eivät koskaan pääsisi normaaleihin työpaikkoihin ja olisivat saneerauksissa aina ensimmäisten joukossa.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.