Mainos:

Hallituksen norminpurkutalkoot etenevät – Katso esimerkit sujuvoittamisesta

Julkaistu 3.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallituksen kärkihanke säädösten sujuvoittamiseksi etenee hallitusohjelman mukaisesti kaikilla hallinnonaloilla. Hankkeen yleisenä tavoitteena on tuottaa parempaa sääntelyä ja hyvää lainvalmistelukulttuuria. Tuloksena on selkeämpiä ja ymmärrettävämpiä lakeja, kansalaisille ja yrityksille nopeampaa asiointia ja kaiken kaikkiaan ohuempaa byrokratiaa.

Hankkeen vastuuministerin, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin mukaan kysymys on laajasta toimintatapojen uudistamisesta, jolla on kiinteä yhteys digitalisaatioon ja kokeiluihin.

- Digitalisoituvassa maailmassa on tärkeää, että säädöksissä pysyttäisiin kehityksen vauhdissa. Tätä työtä olemme nyt tekemässä. On sekä viranomaisten että kansalaisten ja yritysten etu, että esimerkiksi sähköistä asiointia voidaan hyödyntää täysimääräisesti, ja että säädökset eivät ole estämässä tätä kehitystä, ministeri Berner toteaa.

Alemmanasteista sääntelyä perataan

Kansalaiselle ja yritykselle usein tutuin kosketuspinta sääntelyyn on viranomaisen antama määräys tai ohje. Näiden alemmantasoisten normien laatua ja tarpeellisuutta on arvioitu kaikilla hallinnonaloilla. Esimerkiksi ympäristöministeriön rakennusmääräyskokoelmaa on uudistettu niin, että yksittäisten vaatimusten määrä on laskenut puoleen aikaisemmasta.

Säädösten karsimisen ja yksinkertaistamisen lisäksi sähköistä asiointia on kehitetty voimakkaasti. Tämän seurauksena asiakasmaksuja on voitu alentaa. Muun muassa useita Trafin maksuja on alennettu sekä kesällä 2017 että tammikuun 2018 alussa.

Mainos:

Parempaa sääntelyä myös EU-tasolla

Suuri osa kansallisesta lainsäädännöstä on EU-peräistä. Valtioneuvoston kanslia, työ- ja elinkeinoministeriö ja oikeusministeriö ovat yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa jatkaneet työtä EU-sääntelyn keventämiseksi ja yksinkertaistamiseksi.

Suomi pitää tärkeänä, että paremman sääntelyn periaatteita noudatetaan kaikessa EU-sääntelyssä. Parempi sääntely on vahvasti esillä myös komission vuoden 2018 työohjelmassa.

Suomi osallistuu aktiivisesti EU-sääntelyn yksinkertaistamista edistävän REFIT-foorumin toimintaan ja kehittämiseen. Vuosina 2016-2017 REFIT-foorumi on saanut sidosryhmiltä, kuluttajilta ja jäsenvaltioilta kaikkiaan yli 270 aloitetta EU-sääntelyn yksinkertaistamiseksi. Aloitteista 12 prosenttia on tullut Suomesta.

Yksi yhdestä -periaatteen kokeilulle jatkoa

Työ- ja elinkeinoministeriö on testannut Yksi yhdestä -periaatetta säädösvalmisteluhankkeissa. Periaate tarkoittaa sitä, että jokaista sääntelyn yrityksille aiheuttamaa yhden euron lisäkustannusta kohden on löydettävä yhden euron säästö muualta.

Kokeilun aikana kehitettiin laskuri, jolla lainvalmistelija pystyy arvioimaan säädöksen vaikutuksia yritysten kustannuksiin. Laskuri toimii näin norminpurun mittarina.

TEM arvioi, että vuoden 2017 annetuissa, kokeiluun sisältyneissä lakiesityksissä on sääntelyn yrityksille aiheuttamia kuluja voitu keventää 150.000 euroa vuositasolla. TEM ehdottaakin, että kokeiluna alkanut toimintatapa vakiinnutettaisiin ja se laajennettaisiin muihinkin ministeriöihin.

Lupa- ja valitusprosesseihin valmistellaan uudistuksia

Syksyn 2017 aikana on jatkettu hallitusohjelman mukaista valmistelutyötä lupa- ja valitusprosessien sujuvoittamiseksi. Samalla on varmistettu toimintatapojen ministerityöryhmän vahvistaman palvelulupauksen hallinnonalakohtaista toimeenpanoa.

Syyskuun alussa voimaan tulleen ympäristönsuojelulain muutoksen myötä noin 200 uutta toimintoa on siirtynyt luvanvaraisuudesta rekisteröintimenettelyyn ja lähes 200 toimintoa poistuu kokonaan luvanvaraisuudesta. Samassa yhteydessä on tehostettu asiakkaiden sähköistä neuvontaa.

Oikeusministeriössä valmistellaan uutta lakia, jolla pyritään minimoimaan viranomaisten keskinäisten valitusten määrä ja terävöittämään korkeimman hallinto-oikeuden roolia linjaratkaisuja tekevänä tuomioistuimena. Ympäristöministeriössä valmistellaan parhaillaan yhden luukun palvelujen yhdennettyä sähköistä menettelyä, joka alkuvaiheessa koskee ympäristölupia, vesitalouslupia, luonnonsuojelulain poikkeamispäätöksiä, maa-aineslupia ja rakennuslupia.

Lupaprosesseja helpottamaan aiotaan perustaa Valtion lupa- ja valvontavirasto, joka ottaa hoitaakseen pääosan nykyisten aluehallintovirastojen (AVI) ja Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tehtävistä sekä osan ELY-keskusten tehtävistä.

SYYSKAUDEN 2017 KESKEISIÄ NORMINPURKUHANKKEITA MINISTERIÖISSÄ

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

Liikenne- ja viestintäministeriön merkittävimpiä norminpurkuhankkeita ovat tieliikennelaki, yksityistielaki, ajokorttilaki sekä liikennepalvelulain toinen vaihe. Kaikki mainitut lakihankkeet ovat eduskunnan käsiteltävinä.

Uuteen tieliikennelakiin kootaan kaikki tieliikenteen säädökset yhdeksi johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi. Yksittäisten säädösten määrää on vähennetty ja yksinkertaistettu, ja viranomaisten menettelytapoja on modernisoitu. Yksityistielaki vähentää kuntien hallinnollista taakkaa ja selkeyttää säädöksiä. Ajokorttilain muutos muun muassa vähentää ajokortin hankkimiseen liittyvää byrokratiaa. Liikennepalvelulain toinen vaihe puolestaan poistaa päällekkäistä sääntelyä, kokoaa liikennetiedon ja rekisterit yhteen sekä selkeyttää liikennehallinnon tehtäviä ja työnjakoa.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ

Maa- ja metsätalousministeriön määräyskokoelmasta on vuosien 2015 ja 2016 osalta päätetty kumota tai poistaa useita satoja säännöksiä, joista suurin osa oli vanhentuneita. Tämä sujuvoittaa hallintoa ja säädösten toimeenpanoa.

Metsästyslain muutoksella kevennettiin ampumakokeisiin liittyvää byrokratiaa ja mahdollistettiin ilman poliisin lupaa metsästysaseen kuljettaminen moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa tietyissä tapauksissa kuten esimerkiksi saalista noudettaessa. Vahinkoa aiheuttavista linnuista riittää metsästyslain muutoksen jälkeen eräissä tilanteissa ilmoitus, enää ei tarvita poikkeuslupamenettelyä.

OIKEUSMINISTERIÖ

Vuoden 2019 alusta voimaantuleva uusi etu- ja sukunimilaki joustavoittaa ja nopeuttaa nimiasioiden käsittelyä ja lisää valinnanvapautta nimiasioissa. Nimiasioihin liittyviä päällekkäisiä viranomaistoimintoja karsitaan ja nimihakemusten käsittelyaikoja lyhennetään. Nimen ilmoittamista ja muuttamista varten luodaan sähköiset palvelut.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Koulutuksen ydinasioita ovat henkilökohtaiset opintopolut, laaja-alainen osaaminen sekä tiivis yhteistyö työelämän kanssa. Asetusta opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa on sujuvoitettu yksinkertaistamalla valintamenettelyä. Ammatillisen koulutuksen yhteishaussa on luovuttu lisähauista, jolloin käytössä on yksi hakuvaihe vähemmän.

Valtionavustusten digitalisoinnilla edistetään hyvää hallintoa, vähennetään avustusten päällekkäisyyttä, varmistetaan päätösten oikeudenmukaisuutta sekä parannetaan päätöksenteon laatua ja avustusten tarkoituksenmukaista kohdentumista.

Yliopistolakiin ja ammattikorkeakoululakiin ehdotetaan lisättäväksi kaikkia korkeakouluja koskevat säännökset korkeakoulujen välisen opetusyhteistyön mahdollisuuksien laajentamisesta.

PUOLUSTUSMINISTERIÖ

Puolustusministeriön hallinnonalan vaarallisia kemikaaleja koskeva sääntely ajantasaistettiin ja saatettiin oikealle säädöstasolle. Lisäksi sääntelyä sujuvoitettiin kokoamalla nykyiset osin hajanaiset määräykset selkeäksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi.

SISÄMINISTERIÖ

Aselupaa voi hakea poliisilta sähköisesti, jolloin henkilökohtaisen asioinnin tarve vähenee. Tämän menettelyn rinnalla säilyy mahdollisuus asioida henkilökohtaisesti poliisilaitoksella. Lupaa voi hakea haluamaltaan poliisilaitokselta kotikunnasta tai -paikasta riippumatta. Erillisistä asetta koskevista hankkimis- ja hallussapitoluvista luovuttiin ja tilalle tuli aselupa. Ampuma-aselain muutos tuli voimaan 1.12.2017.

Kasvuyrittäjien eli niin kutsuttujen startup-yrittäjien ja huippuosaajien muuttoa Suomeen helpotetaan ottamalla käyttöön startup-yrittäjien oma oleskelulupa ja pidentämällä erityisasiantuntijoiden ensimmäisen oleskeluluvan voimassaolo yhdestä vuodesta kahteen. Tavoitteena on, että kasvuyrittäjän luvan käsittely kestäisi korkeintaan muutaman viikon. Kaikkien hakijoiden oleskelulupaprosessia sujuvoitetaan siten, että jatkolupaa varten ei kerätä enää uusia sormenjälkiä, jolloin jatkoluvan voi hakea täysin sähköisesti käymättä Maahanmuuttovirastossa.

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Alkoholilain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2018. Lupahallintoa on yksinkertaistettu. Valvonnassa painopistettä on siirretty yksityiskohtaisesta normituksesta yritysten omaan vastuuseen toimintansa järjestämisestä, eli omavalvontaan. Vanhentuneita säännöksiä on purettu kokonaan erityisesti anniskelusta (esim. vastaavan hoitajan kelpoisuusehdot, annoskokojen määrittely, anniskelualueen normitus).

Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 159/2017) on eduskunnan käsiteltävänä. Laki sujuvoittaa ja nopeuttaa olennaisesti sote-tietojen käyttölupiin liittyvää käsittelyä ja keventää siihen liittyvää, rinnakkaisista lupamenettelyistä aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Laki luo ajanmukaiset ja yhdenmukaiset edellytykset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutoiminnassa syntyvien asiakastietojen ja muiden terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien henkilötietojen käytölle tutkimuksessa, tilastoinnissa, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, opetuksessa, tietojohtamisessa, viranomaisohjauksessa ja -valvonnassa sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

Hallituksen esitys uudeksi laiksi avaruustoiminnasta hyväksyttiin eduskunnassa 18.12.2017. Suomesta tuli avaruusvaltio, kun Aalto-1, ensimmäinen suomalainen satelliitti lähetettiin avaruuteen kesäkuussa 2017. Kaksi kaupallista yritystä valmistautuu parhaillaan oman satelliittinsa lähettämiseen. Avaruus tarjoaa yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvun lähteitä. Kansallisella avaruuslainsäädännöllä edistetään toimialan kehittymistä luomalla toiminnalle lainmukaisuuden, turvallisuuden ja liiketoimintamahdollisuudet takaavat puitteet.

Yksi yhdestä -periaatetta on testattu kuluneen vuoden ajan kaikissa työ- ja elinkeinoministeriön säädösvalmisteluhankkeissa, sekä elintarvikelain kokonaisuudistuksen yhteydessä maa- ja metsätalousministeriössä. Yksi yhdestä -periaatteen mukaan euron lisäys yrityksiin kohdistuvassa sääntelytaakassa on korvattava vastaavalla säästöllä toisessa yhteydessä. Työ- ja elinkeinoministeriöstä vuoden 2017 aikana annettavien lakiesitysten osalta on arvioitu, että yrityksiin kohdistuva sääntelytaakka on keventynyt noin 150 000 euron arvosta vuositasolla.

VALTIONEUVOSTON KANSLIA

Valtioneuvoston kansliassa toimiva riippumaton ja itsenäinen lainsäädännön arviointineuvosto on vuonna 2017 antanut yhteensä 26 lausuntoa. Vuoden vaihtuessa työn alla on 12 lausuntoa. Neuvoston puheenjohtajana on toiminut Leila Kostiainen.

Arviointineuvoston tavoitteena on lisätä lainvalmistelun ja erityisesti hallituksen esitysten vaikutusarviointien laatua. Lisäksi pyritään kehittämään yleistä lainvalmistelukulttuuria kuten hallituksen esitysten ja lainvalmistelun aikataulutusta ja suunnittelua.

VALTIOVARAINMINISTERIÖ

Kansallinen tulorekisteri: Työnantajat pystyvät jatkossa ilmoittamaan henkilöstönsä palkkatiedot yhdellä kertaa kaikille viranomaisille ja muille tahoille. Uudistuksen tavoitteena on vähentää työnantajien hallinnollista taakkaa yksinkertaistamalla palkkatietojen ilmoittamista viranomaisille ja muille tietoja tarvitseville tahoille. Tulorekisteri otetaan käyttöön vuonna 2019.

Yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan ennakkoperintäkysymyksiin liittyvä ohje: Ohjeen tarkoituksena on auttaa järjestöjä hoitamaan ennakonpidätykseen liittyvät asiat oikein. Verohallinnon ohje yhtenäistää verotuksen käytäntöjä, sillä niistä ei ole aiemmin ollut yhtenäistä, koottua ohjeistusta.

Verotusmenettelyn ja veronkannon uudistaminen sekä verotuksen tietojärjestelmän uudistaminen (Valmis-hankkeen III-vaihe): Reaaliaikaistetaan tulo- ja kiinteistöverotus sekä uudistetaan sanktiojärjestelmä (tuloverotus, kiinteistöverotus, perintö- ja lahjaverotus sekä varainsiirtoverotus) sekä tehdään eräitä muita menettelymuutoksia. Samalla otetaan käyttöön yhtenäisen veronkantomenettely kaikissa verolajeissa. Pienimmän määrättävän veron määrää koskevan sääntelyn yhtenäistään. Muutokset voimaan tuloverotuksen osalta toukokuussa 2018 ja muiden verolajien osalta marraskuussa 2019.

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Rakentamismääräyskokoelman uudistaminen tuli voimaan 1.1.2018. Yksittäisiä vaatimuksia on vähennetty noin puoleen aiempaan verrattuna. Uudistus vähentää ja selkeyttää sääntelyä. Yhtenäisyyteen ja soveltamisen ennakoitavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Uudistukset on tehty rakentamisen laadun vaatimustasoa heikentämättä. Kaikkiaan uudistustyö on vienyt noin viisi vuotta.

Ympäristöasioiden muutoksenhaku uudistuu: valitettaessa hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen vaaditaan jatkossa valituslupa lähes kaikissa ympäristölainsäädännön mukaisissa asioissa.

Raportit ministeriöiden hankkeista osoitteessa http://www.norminpurku.fi/hankkeet/

Lähde: Valtioneuvosto

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Suomi 100
Suomi 100
8 years ago

Täyttä paskaa, jokainen hallituksen tekemä laki on rikkonut perustuslakia.

Outo suunta
Outo suunta
8 years ago

Mitenkäs tuo verotus? Miksei enää jatkossa voi paperilla toimittaa asioita? Miksi pitää ostaa kallis tietokone kun lomakkeita on tallella ja kirjoituskonekkin on hankittu?

Jos valtiohallinto haluaa dgitalisoida jotain, sen ei pitäisi orjuuttaa kansalaisia.

huugo
huugo
8 years ago

Sumutusta joka kyllä uppoaa laput silmillä kävelevään vaalikarjaan.

IKirouta
IKirouta
8 years ago

Matuille oma väylä: ”Kasvuyrittäjien eli niin kutsuttujen startup-yrittäjien ja huippuosaajien muuttoa Suomeen helpotetaan…”?
Hallitus käy toivotonta taistelua…§§§§. Aina kun onnistuu yhden tai muutaman normin purku/ järkeistäminen, niin EU:sta tulee hankasen vahvuinen nivaska uusia. §§§§

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Kysykääpä kantasuomalaiselta pienyrittäjältä mitä mieltä näistä ”norminpuruista” siellä ollaan.

Sanoisin että tämä valtioneuvoston propaganda oli jälleen puhdasta paskaa alusta loppuun.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.