EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ja tutkijoita koskevaa lainsäädäntöä muutetaan

Julkaistu 22.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettäisiin ja työnhakuun ja yrittäjyyteen kannustettaisiin siihen myönnettävällä oleskeluluvalla. Lailla täytäntöönpantavan EU-direktiivin tavoitteena on, että mahdollisimman moni tutkintonsa EU-maassa suorittanut jäisi työskentelemään EU-alueelle.

Valtioneuvosto antoi 22. maaliskuuta eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jolla täytäntöönpannaan EU:n direktiivi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kun kyseessä on opiskelu, tutkimus, työharjoittelu ja vapaaehtoistyö. Ulkomaalaislaista kumottaisiin direktiivin kanssa oleva päällekkäinen sääntely.

Uuden lain myötä kaikki tutkijat saisivat tutkijan oleskeluluvan, riippumatta siitä onko kyseessä työsuhde tai esimerkiksi apuraha. Oleskelulupa myönnettäisiin jatkuvana kahdeksi vuodeksi. Tällä hetkellä lupa on tilapäinen tai jatkuva ja lähtökohtaisesti myönnetty yhdeksi vuodeksi. Jatko-oleskelulupa myönnettäisiin enintään neljäksi vuodeksi.

Kaikille opiskelijoille myönnettäisiin jatkossakin tilapäinen oleskelulupa, mutta se myönnettäisiin yhden vuoden sijasta lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi, jos oleskeluluvan myöntämisen edellytykset (ml. toimeentuloedellytys) täyttyvät koko oleskeluajalla. Jos edellytykset eivät täyttyisi kahdelle vuodelle, olisi luvan myöntäminen yhdeksi vuodeksi edelleen mahdollista. Jatkolupa myönnettäisiin myös lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Direktiivi koskee korkeakouluopiskelijoita, mutta selvyyden vuoksi uuteen lakiin keskitettäisiin kaikkia opiskelijoita koskeva sääntely. Lupaedellytykset säilyisivät pääosin ennallaan, ja lukukausimaksut tulisivat nyt lakiin luvan myöntämisen edellytykseksi, jos hakijaa koskee lukukausimaksuvelvollisuus.

Jatkossa myös tutkijoiden työntekoa ja yrittäjyyttä kannustetaan

Tällä hetkellä vain valmistuneilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada työnhakulupa yhdeksi vuodeksi. Direktiivin myötä sekä opiskelijat että tutkijat voivat saada opintojen/tutkimuksen suorittamisen jälkeen oleskeluluvan työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten. Tämä oleskelulupa myönnettäisiin jatkossakin yhdeksi vuodeksi.

Uuteen lakiin siirrettäisiin voimassa olevan ulkomaalaislain mukainen opiskelijoiden työnteko-oikeus, jonka laajuuteen ei esitetä muutoksia.

EU:n sisäinen liikkuvuus otettaisiin uudessa laissa huomioon

Uudessa laissa säädettäisiin myös, millä edellytyksillä toisen EU:n jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla voi tulla Suomeen suorittamaan tutkimusta tai opiskelemaan.

Maahanmuuttovirastolle tehtäisiin ilmoitus ja sillä olisi 30 päivää aikaa selvittää, onko liikkumiselle esimerkiksi turvallisuussyihin liittyviä esteitä. EU:n sisäistä liikkuvuutta hyödyntävän tutkijan tai opiskelijan tulee täyttää Suomen asettamat edellytykset, mukaan lukien työsuhteen ehdot ja riittävä toimeentulo.

Uusi laki koskisi myös työharjoittelua ja vapaaehtoistyötä

Direktiivin täytäntöönpano koskee vain työsuhteessa tapahtuvaa harjoittelua. Työharjoittelua koskeva sääntely keskitettäisiin uuteen lakiin. Direktiivi koskee hakijaa, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon enintään kaksi vuotta aiemmin, tai osallistuu opinto-ohjelmaan, joka johtaa korkeakoulututkintoon. Työharjoittelijalla ei saisi korvata työpaikkaa.

Uusi laki koskisi ainoastaan Euroopan unionin vapaaehtoisohjelmien puitteissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa eikä mitä tahansa vapaaehtoistyötä.

Lisäksi direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä esitettäisiin, että ulkomaalaislaissa säädettäisiin au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 15.5.2018.

Lähde: Sisäministeriö

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Tuonkin voisi suomentaa: Jokainen joka paskantee saa pysyvän oleskeluluvan Suomessa, mikä tulee olemaan riippumatta väliaikaista ummetuksista pysyvä ja ripuli tapauksissa maksettava oleskelukorvaus on lähtötasoltaa kaksinkertainen. Mistä tahansa tulleiden ”tutkijoiden” sekä ”opiskelijoiden”, jotka voivat olla mitä tahansa ei koskaan tarvitse työllistyä Suomessa, koska A) On ihmisoikeus olla Suomessa jouten. B) Näin vähennetään liikenneruuhkia, jotka vihreiden harjoittaman ympäristönäkökohdista lähtevästä liikennepolitiikasta ovat lisääntyneet kaupunkien keskustoissa savusumuluokkaan. C) Oleskeluluvalla oleva –
– kuka tahansa kyvytön kaikkeen, paitsi rikoksiin – on itseisarvo, jota ”rikkaudeksi” kutsutaan. D) Oleskelulupa takaa sen itsessään, että katukuva ”rikastuu”, joten työnteko vaatimus on täten täysin turha ja tarpeeton. E) Tällä turvataan kanta-suomalaisen kulttuurin tuho ja vihervasemmiston uho, jotka ovat loppujenlopuksi yksi ja sama asia. F) -cuk) Suomalaiset lahtivalaat pääsevät viimeinkin ”tutkimuskäyttöön” eli naitaviksi primitiivisistä kulttuureista tulleiden röyhkimysten taholta ja näin parantaen suomalaisten valkoisten lenkkimakkaraa syövien miesten ”kestävyysvajetta” ja alamittaista käytöstä suhteessa länsimaiseen sekä tässä tapauksessa etenkin suomalais ugrilaiseen naaraaseen, joka sentään on tallannut anturansa alle kaikki ”parhaat” vuotensa, jota käsitettä allekirjoittaneen on liikaa makkaraa syöneenä ja kaljaa kitanneena mahdoton käsittää tuon sanan todellista merkitystä. G) Kun eri kinkeripiireistä, jossa tavallinen näky ovat katkaistut päät seipäiden nenässä ja vatsan täytteet pellolla tulevat ”tutkijat” kokevat haluavansa edetä ”urallaan” aivan omaehtoisesti heidän tarvitsee vain kunhan heille maksetaan siitä ensin suolaisesti Suomen EU:n häntäheikkien ottamana pikavippi *”otsa -pojilta” huippukorolla, jota tietenkin eliitti omassa piirissä juhlii niin pirkuleesti veronmaksajien piikkiin tietenkin sekin, voivat nämä ”tutkijat” sitten vaihtaa pikkasen kirjainta eli vaihtaa titteli ”Hutkijaksi” alkaakin todellinen hautaustoimistojen kulta-aika ja maan yli kiirii rasistinen itku aivan kuin Isossa Vihassa joskus parempina aikoina. Tätä tietenkin YLE etukonkkanenässä valkopesee niin, että sähköä on ostettava Venäjältä ja Norjasta sekä pantava ”aktiivimallilla” suomalaisia työttömiä siitä vielä itse maksaen puhaltamaan lukuisia tuulimyllyjä harjoittelija periaatteella aivan kuten Egyptin pyramiditkin ovat rakennetut oivasti kuvastaen heidän suurta sivistystään ymmärryksessään kuinka työvoimapolitiikkaa hoidetaan nerokkaasti. Eli kun vain jaksamme odottaa ”Hutkijoiden” lyhyiden hermosäikeiden kihahtamista silloin astuu voimaan se monikulttuurisuuden äärimmäisen korkea sivistyksen taso, jossa osataan teurastaa vain valkoiset, vaikka vauhti on aivan valonnopeudella tapahtuvaa suolesta. Ja katso ei ainoatakaan toisrotuista saa edes naarmun naarmua, mutta maa on punaisenaan valkoisten jämiä muistutuksena jostain menneestä kulttuurista, jossa ei ollut edes hyttystä soveliasta tappaa nylkemisestä nyt puhumattakaan.

huugo
huugo
8

Hyvä kirjoitus ja naulan kantaa, ei lisättävää.

Räysä
Räysä
8

Lisää Eu käskytystä. Pakotteet on tietenkin mietitty valmiiksi jos Vicegrad maat eivät tahdo noudattaa tätäkään pakkomamutus keksintöä.
Eu myytiin suomalaisille vapaakauppa liittona, mutta Eu on todellisuudessa totalitaarinen hirmuhallinto, jota johtaa vaaleilla valitsematon NWO kätyreiden kopla.

Jaska J. Okunen
Jaska J. Okunen
8

Vuosien takaisten kokemusten perusteella esim. aasialaiset,ei etu-aasialaiset,eivät saaneet työtä valmistumusensa jälkeen suomesta vaan siirtyivät yksi toisensa perään kanadan kautta usan kamaralle,tietenkin muualta tulleita tänne jäikin monien opintojensa keskeyttäneiden täältä vaimon löyräneiden osalta jolloin moni suomalainen kirosi syvään jäätyään itse ilman opiskelupaikkaa mutta toivathan opintonsa kuitenkin rytmikkään perinteen afrikan mantereelta eivätkä yleensäkään rasittaneet työmarkkinoita,ei silloin ei nykyään.Työhalua kuitenkin kuulemma olisi,ministeritahothan siitä ovat oikein maininneet erikseen.

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu tänään 10:07 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.