Mainos:

EU:n ulkopuolelta tulevia opiskelijoita ja tutkijoita koskevaa lainsäädäntöä muutetaan

Julkaistu 22.3.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Tutkijoiden ja opiskelijoiden oleskelulupia pidennettäisiin ja työnhakuun ja yrittäjyyteen kannustettaisiin siihen myönnettävällä oleskeluluvalla. Lailla täytäntöönpantavan EU-direktiivin tavoitteena on, että mahdollisimman moni tutkintonsa EU-maassa suorittanut jäisi työskentelemään EU-alueelle.

Valtioneuvosto antoi 22. maaliskuuta eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jolla täytäntöönpannaan EU:n direktiivi EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä, kun kyseessä on opiskelu, tutkimus, työharjoittelu ja vapaaehtoistyö. Ulkomaalaislaista kumottaisiin direktiivin kanssa oleva päällekkäinen sääntely.

Uuden lain myötä kaikki tutkijat saisivat tutkijan oleskeluluvan, riippumatta siitä onko kyseessä työsuhde tai esimerkiksi apuraha. Oleskelulupa myönnettäisiin jatkuvana kahdeksi vuodeksi. Tällä hetkellä lupa on tilapäinen tai jatkuva ja lähtökohtaisesti myönnetty yhdeksi vuodeksi. Jatko-oleskelulupa myönnettäisiin enintään neljäksi vuodeksi.

Kaikille opiskelijoille myönnettäisiin jatkossakin tilapäinen oleskelulupa, mutta se myönnettäisiin yhden vuoden sijasta lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi, jos oleskeluluvan myöntämisen edellytykset (ml. toimeentuloedellytys) täyttyvät koko oleskeluajalla. Jos edellytykset eivät täyttyisi kahdelle vuodelle, olisi luvan myöntäminen yhdeksi vuodeksi edelleen mahdollista. Jatkolupa myönnettäisiin myös lähtökohtaisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Direktiivi koskee korkeakouluopiskelijoita, mutta selvyyden vuoksi uuteen lakiin keskitettäisiin kaikkia opiskelijoita koskeva sääntely. Lupaedellytykset säilyisivät pääosin ennallaan, ja lukukausimaksut tulisivat nyt lakiin luvan myöntämisen edellytykseksi, jos hakijaa koskee lukukausimaksuvelvollisuus.

Mainos:

Jatkossa myös tutkijoiden työntekoa ja yrittäjyyttä kannustetaan

Tällä hetkellä vain valmistuneilla opiskelijoilla on ollut mahdollisuus saada työnhakulupa yhdeksi vuodeksi. Direktiivin myötä sekä opiskelijat että tutkijat voivat saada opintojen/tutkimuksen suorittamisen jälkeen oleskeluluvan työnhakua ja yritystoiminnan aloittamista varten. Tämä oleskelulupa myönnettäisiin jatkossakin yhdeksi vuodeksi.

Uuteen lakiin siirrettäisiin voimassa olevan ulkomaalaislain mukainen opiskelijoiden työnteko-oikeus, jonka laajuuteen ei esitetä muutoksia.

EU:n sisäinen liikkuvuus otettaisiin uudessa laissa huomioon

Uudessa laissa säädettäisiin myös, millä edellytyksillä toisen EU:n jäsenvaltion myöntämällä oleskeluluvalla voi tulla Suomeen suorittamaan tutkimusta tai opiskelemaan.

Maahanmuuttovirastolle tehtäisiin ilmoitus ja sillä olisi 30 päivää aikaa selvittää, onko liikkumiselle esimerkiksi turvallisuussyihin liittyviä esteitä. EU:n sisäistä liikkuvuutta hyödyntävän tutkijan tai opiskelijan tulee täyttää Suomen asettamat edellytykset, mukaan lukien työsuhteen ehdot ja riittävä toimeentulo.

Uusi laki koskisi myös työharjoittelua ja vapaaehtoistyötä

Direktiivin täytäntöönpano koskee vain työsuhteessa tapahtuvaa harjoittelua. Työharjoittelua koskeva sääntely keskitettäisiin uuteen lakiin. Direktiivi koskee hakijaa, joka on suorittanut korkeakoulututkinnon enintään kaksi vuotta aiemmin, tai osallistuu opinto-ohjelmaan, joka johtaa korkeakoulututkintoon. Työharjoittelijalla ei saisi korvata työpaikkaa.

Uusi laki koskisi ainoastaan Euroopan unionin vapaaehtoisohjelmien puitteissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa eikä mitä tahansa vapaaehtoistyötä.

Lisäksi direktiivin täytäntöönpanoon liittymättä esitettäisiin, että ulkomaalaislaissa säädettäisiin au pair -sijoituksen perusteella myönnettävästä oleskeluluvasta.

Lakien on tarkoitus tulla voimaan 15.5.2018.

Lähde: Sisäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Tuonkin voisi suomentaa: Jokainen joka paskantee saa pysyvän oleskeluluvan Suomessa, mikä tulee olemaan riippumatta väliaikaista ummetuksista pysyvä ja ripuli tapauksissa maksettava oleskelukorvaus on lähtötasoltaa kaksinkertainen. Mistä tahansa tulleiden ”tutkijoiden” sekä ”opiskelijoiden”, jotka voivat olla mitä tahansa ei koskaan tarvitse työllistyä Suomessa, koska A) On ihmisoikeus olla Suomessa jouten. B) Näin vähennetään liikenneruuhkia, jotka vihreiden harjoittaman ympäristönäkökohdista lähtevästä liikennepolitiikasta ovat lisääntyneet kaupunkien keskustoissa savusumuluokkaan. C) Oleskeluluvalla oleva –
– kuka tahansa kyvytön kaikkeen, paitsi rikoksiin – on itseisarvo, jota ”rikkaudeksi” kutsutaan. D) Oleskelulupa takaa sen itsessään, että katukuva ”rikastuu”, joten työnteko vaatimus on täten täysin turha ja tarpeeton. E) Tällä turvataan kanta-suomalaisen kulttuurin tuho ja vihervasemmiston uho, jotka ovat loppujenlopuksi yksi ja sama asia. F) -cuk) Suomalaiset lahtivalaat pääsevät viimeinkin ”tutkimuskäyttöön” eli naitaviksi primitiivisistä kulttuureista tulleiden röyhkimysten taholta ja näin parantaen suomalaisten valkoisten lenkkimakkaraa syövien miesten ”kestävyysvajetta” ja alamittaista käytöstä suhteessa länsimaiseen sekä tässä tapauksessa etenkin suomalais ugrilaiseen naaraaseen, joka sentään on tallannut anturansa alle kaikki ”parhaat” vuotensa, jota käsitettä allekirjoittaneen on liikaa makkaraa syöneenä ja kaljaa kitanneena mahdoton käsittää tuon sanan todellista merkitystä. G) Kun eri kinkeripiireistä, jossa tavallinen näky ovat katkaistut päät seipäiden nenässä ja vatsan täytteet pellolla tulevat ”tutkijat” kokevat haluavansa edetä ”urallaan” aivan omaehtoisesti heidän tarvitsee vain kunhan heille maksetaan siitä ensin suolaisesti Suomen EU:n häntäheikkien ottamana pikavippi *”otsa -pojilta” huippukorolla, jota tietenkin eliitti omassa piirissä juhlii niin pirkuleesti veronmaksajien piikkiin tietenkin sekin, voivat nämä ”tutkijat” sitten vaihtaa pikkasen kirjainta eli vaihtaa titteli ”Hutkijaksi” alkaakin todellinen hautaustoimistojen kulta-aika ja maan yli kiirii rasistinen itku aivan kuin Isossa Vihassa joskus parempina aikoina. Tätä tietenkin YLE etukonkkanenässä valkopesee niin, että sähköä on ostettava Venäjältä ja Norjasta sekä pantava ”aktiivimallilla” suomalaisia työttömiä siitä vielä itse maksaen puhaltamaan lukuisia tuulimyllyjä harjoittelija periaatteella aivan kuten Egyptin pyramiditkin ovat rakennetut oivasti kuvastaen heidän suurta sivistystään ymmärryksessään kuinka työvoimapolitiikkaa hoidetaan nerokkaasti. Eli kun vain jaksamme odottaa ”Hutkijoiden” lyhyiden hermosäikeiden kihahtamista silloin astuu voimaan se monikulttuurisuuden äärimmäisen korkea sivistyksen taso, jossa osataan teurastaa vain valkoiset, vaikka vauhti on aivan valonnopeudella tapahtuvaa suolesta. Ja katso ei ainoatakaan toisrotuista saa edes naarmun naarmua, mutta maa on punaisenaan valkoisten jämiä muistutuksena jostain menneestä kulttuurista, jossa ei ollut edes hyttystä soveliasta tappaa nylkemisestä nyt puhumattakaan.

huugo
huugo
8

Hyvä kirjoitus ja naulan kantaa, ei lisättävää.

Räysä
Räysä
8

Lisää Eu käskytystä. Pakotteet on tietenkin mietitty valmiiksi jos Vicegrad maat eivät tahdo noudattaa tätäkään pakkomamutus keksintöä.
Eu myytiin suomalaisille vapaakauppa liittona, mutta Eu on todellisuudessa totalitaarinen hirmuhallinto, jota johtaa vaaleilla valitsematon NWO kätyreiden kopla.

Jaska J. Okunen
Jaska J. Okunen
8

Vuosien takaisten kokemusten perusteella esim. aasialaiset,ei etu-aasialaiset,eivät saaneet työtä valmistumusensa jälkeen suomesta vaan siirtyivät yksi toisensa perään kanadan kautta usan kamaralle,tietenkin muualta tulleita tänne jäikin monien opintojensa keskeyttäneiden täältä vaimon löyräneiden osalta jolloin moni suomalainen kirosi syvään jäätyään itse ilman opiskelupaikkaa mutta toivathan opintonsa kuitenkin rytmikkään perinteen afrikan mantereelta eivätkä yleensäkään rasittaneet työmarkkinoita,ei silloin ei nykyään.Työhalua kuitenkin kuulemma olisi,ministeritahothan siitä ovat oikein maininneet erikseen.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.