Nuoret, jotka kävelevät arjessaan enemmän, raportoivat vähemmän mielenterveysongelmia vuotta myöhemmin. Yhteys ei tasoitu edes aktiivisimpien kohdalla, kertoo King's College Londonin uusi tutkimus.
Lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä julkaistu tutkimus hyödyntää yhdysvaltalaista ABCD-tutkimushanketta. Hankkeessa seurataan lasten aivojen kehitystä 21 paikkakunnalla eri puolilla Yhdysvaltoja.
Tutkijat seurasivat 5 515 nuorta, jotka olivat iältään noin 11–12-vuotiaita. He käyttivät ranteessaan Fitbit-laitetta kolmen viikon ajan. Vuotta myöhemmin nuoret täyttivät itse Brief Problem Monitor -kyselyn, joka kartoitti ahdistusta, matalaa mielialaa, tarkkaavaisuusongelmia ja käytösongelmia.
Mitä enemmän askeleita he ottivat päivässä, sitä vähemmän ongelmia he raportoivat. Ryhmällä, joka otti alle 5 000 askelta, oli eniten ongelmia. Raportoidut ongelmat vähenivät jokaisessa korkeamman askelmäärän kategoriassa, ja vähiten niitä raportoivat ne, jotka ottivat vähintään 12 000 askelta päivässä. Tutkijat eivät löytäneet pistettä, jossa yhteys olisi tasoittunut.
Aivokuvaukset osoittivat myös, että enemmän kävelevillä oli hieman paksumpi aivokuori kahdella alueella, jotka yliopiston mukaan liittyvät liikkumiseen ja tunteiden säätelyyn. Erot olivat pieniä. Yhden alueen paksuus saattoi tilastollisesti selittää osan yhteydestä mielenterveyteen, mutta tutkimus ei vahvista syy-seurausmekanismia.
Pääanalyysissä ei löytynyt yhteyttä kouluarvosanoihin. Vain täydentävässä ryhmien välisessä vertailussa 10 000–11 999 askelta kävelevillä oli hieman paremmat arvosanat kuin vähiten aktiivisilla osallistujilla.
Tutkimus on havainnointitutkimus, eikä se voi osoittaa, että kävely itsessään parantaisi henkistä hyvinvointia. Yhteys säilyi, kun tutkijat huomioivat nuorten aiemmat mielenterveysongelmat, mutta he eivät voi sulkea pois mahdollisuutta, että paremmin voivat yksinkertaisesti liikkuivat enemmän. Analyysiin mukaan otetut nuoret tulivat myös useammin varakkaammista perheistä kuin ne, jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.
Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Amanda Paluch, korostaa arkiliikuntaa:
"Tavoitteena on löytää realistisia ja kestäviä tapoja liikkua enemmän arjen mahdollisuuksien kautta, kuten kävelemällä kouluun, aktiivisilla leikeillä ja toiminnalla, josta lapset todella nauttivat", hän sanoo lehdistötiedotteessa.
