Nuoret, jotka kävelevät arjessaan enemmän, raportoivat vähemmän mielenterveysongelmia vuotta myöhemmin. Yhteys ei tasoitu edes aktiivisimpien kohdalla, kertoo King's College Londonin uusi tutkimus.
Lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä julkaistu tutkimus hyödyntää yhdysvaltalaista ABCD-tutkimushanketta. Hankkeessa seurataan lasten aivojen kehitystä 21 paikkakunnalla eri puolilla Yhdysvaltoja.
Tutkijat seurasivat 5 515 nuorta, jotka olivat iältään noin 11–12-vuotiaita. He käyttivät ranteessaan Fitbit-laitetta kolmen viikon ajan. Vuotta myöhemmin nuoret täyttivät itse Brief Problem Monitor -kyselyn, joka kartoitti ahdistusta, matalaa mielialaa, tarkkaavaisuusongelmia ja käytösongelmia.
Mitä enemmän askeleita he ottivat päivässä, sitä vähemmän ongelmia he raportoivat. Ryhmällä, joka otti alle 5 000 askelta, oli eniten ongelmia. Raportoidut ongelmat vähenivät jokaisessa korkeamman askelmäärän kategoriassa, ja vähiten niitä raportoivat ne, jotka ottivat vähintään 12 000 askelta päivässä. Tutkijat eivät löytäneet pistettä, jossa yhteys olisi tasoittunut.
Mainos:
Aivokuvaukset osoittivat myös, että enemmän kävelevillä oli hieman paksumpi aivokuori kahdella alueella, jotka yliopiston mukaan liittyvät liikkumiseen ja tunteiden säätelyyn. Erot olivat pieniä. Yhden alueen paksuus saattoi tilastollisesti selittää osan yhteydestä mielenterveyteen, mutta tutkimus ei vahvista syy-seurausmekanismia.
Pääanalyysissä ei löytynyt yhteyttä kouluarvosanoihin. Vain täydentävässä ryhmien välisessä vertailussa 10 000–11 999 askelta kävelevillä oli hieman paremmat arvosanat kuin vähiten aktiivisilla osallistujilla.
Tutkimus on havainnointitutkimus, eikä se voi osoittaa, että kävely itsessään parantaisi henkistä hyvinvointia. Yhteys säilyi, kun tutkijat huomioivat nuorten aiemmat mielenterveysongelmat, mutta he eivät voi sulkea pois mahdollisuutta, että paremmin voivat yksinkertaisesti liikkuivat enemmän. Analyysiin mukaan otetut nuoret tulivat myös useammin varakkaammista perheistä kuin ne, jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.
Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Amanda Paluch, korostaa arkiliikuntaa:
"Tavoitteena on löytää realistisia ja kestäviä tapoja liikkua enemmän arjen mahdollisuuksien kautta, kuten kävelemällä kouluun, aktiivisilla leikeillä ja toiminnalla, josta lapset todella nauttivat", hän sanoo lehdistötiedotteessa.
Ihmiset, jotka raportoivat tiheistä nukahtamisnytkähdyksistä, kertoivat myös huonommasta unen laadusta ja suuremmasta ahdistuksesta. Kyselytutkimus ei voinut osoittaa syytä ja seurausta. Kuvituskuva.
Kehosi sätkähtää juuri kun olet nukahtamassa, ja useimmille ihmisille se on vaaratonta. Uusi tutkimus osoittaa, että ihmiset, jotka kokevat näitä sätkähdyksiä usein, raportoivat myös huonommasta unesta ja enemmän huolestuneisuudesta, mutta tutkimus ei pysty sanomaan, kumpi aiheuttaa kumman.
Unenalkamishetken sätkähtelyt, jotka tunnetaan myös hypnisinä nykäyksinä, ovat äkillisiä sätkähdyksiä, putoamisen tunteita tai lyhyitä heräämisiä siirryttäessä valveillaolosta uneen. 60–70 prosenttia ihmisistä kokee niitä ajoittain, ja noin 10 prosenttia kokee niitä päivittäin, kirjoittavat PLOS Mental Health -lehdessä julkaistun tutkimuksen takana olevat tutkijat.
Unenalkamishetken sätkähdyksessä on kyse muustakin kuin lihasnykäyksestä. Osallistujat kuvailivat myös putoamisen tunteita, unemaisia kokemuksia, kihelmöintiä ja sydämentykytystä, joihin liittyi usein hätääntymisen, hämmennyksen ja ahdistuksen tunteita.
Huonompi uni ja enemmän ahdistusta
Tutkijat, joiden ensimmäisenä kirjoittajana oli Tanja Grünberger, rekrytoivat 194 aikuista Itävallassa ja Saksassa anonyymiin verkkokyselyyn. Henkilöt, joilla oli tiettyjä uneen liittyviä liikehäiriöitä ja neurologisia sairauksia, jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Mainos:
Sätkähtelyryhmä koostui 96 henkilöstä, jotka ilmoittivat heräävänsä äkillisesti nukahtaessaan vähintään kerran viikossa, minkä lisäksi heillä oli vähintään yksi muu oire. Vertailuryhmässä oli 98 henkilöä. Kaikki tiedot olivat itse raportoituja, eikä unenalkamishetken sätkähdyksiä voitu erottaa muista samankaltaisista kokemuksista unen alkaessa.
Sätkähtelyryhmä raportoi huonommasta unen laadusta, suuremmista vaikeuksista nukahtaa, voimakkaammista haitallisista uskomuksista unesta sekä useammista ahdistus- ja masennusoireista.
Kun tutkijat tarkastelivat kaikkia tekijöitä yhdessä, huonompi uni, uskomukset unesta ja ahdistus olivat yhteydessä siihen, kuinka usein sätkähdyksiä esiintyi. Masennus ei ollut. Tutkijat korostavat, että poikkileikkausaineistolla ei voida osoittaa syy-seuraussuhdetta.
"Pidimme mielenkiintoisimpana sitä, kuinka läheisesti unenalkamishetken sätkähdykset liittyvät siihen, miten ihmiset ajattelevat ja tuntevat unesta", sanoo Tanja Grünberger lehdistötiedotteessa.
Lihasnykäykset olivat yleisin oire, ja monet osallistujat kuvailivat myös putoamisen tunnetta ja hätääntymisen tunnetta. Hieman yli puolet sätkähtelyryhmästä kertoi, että heillä kesti kauemmin nukahtaa. Osallistujat raportoivat enemmän sätkähdyksiä emotionaalisen stressin yhteydessä, mutta raportit unen puutteesta olivat vähemmän yhdenmukaisia.
Vaaratonta useimmille ihmisille
Useimmat sätkähtelyryhmän ihmiset kertoivat nukahtavansa uudelleen nopeasti nykäyksen jälkeen, mutta monet heräsivät joskus kokonaan ja heillä oli vaikeuksia nukahtaa uudelleen.
"Useimmille ihmisille unenalkamishetken sätkähdykset ovat vaaraton nukahtamiseen liittyvä piirre. Eräälle alaryhmälle ne kuitenkin liittyvät ahdistukseen ja pidempään nukahtamisaikaan", sanoo toinen kirjoittaja Manuel Schabus.
Sitä, voivatko vireystilaa ja uneen liittyvää huolta vähentävät interventiot auttaa häiritseviin sätkähdyksiin, ei ole vielä testattu, hän huomauttaa.
Grünberger korostaa, että löydökset on vahvistettava käyttämällä validoituja mittausvälineitä ja objektiivisia unirekisteröintejä.
Ultraprosessoitu ruoka vastasi 52 prosentista energian saannista 11–17-vuotiailla, jotka osallistuivat Ruotsin elintarvikeviraston vuosien 2016–2017 Riksmaten-ruokavaliotutkimukseen, kertoo Göteborgin yliopiston tutkimus. Tiukemman luokittelun mukaan aikuisten, nuorten ja pikkulasten keskiarvot vaihtelivat 23 ja 29 prosentin välillä.
Tutkimus julkaistiin Nutrition Journal -lehdessä, ja se hyödyntää kolmea Riksmaten-kierrosta. Tutkijoiden pääluokittelun mukaan ultraprosessoitu ruoka vastasi 45 prosentista aikuisten energian saannista ja 46 prosentista pikkulasten.
Kyselyt kattoivat eri ajanjaksoja: aikuiset söivät ja raportoivat syömisistään vuosina 2010–2011, nuoret vuosina 2016–2017 ja pikkulapset vuosina 2021–2024. Luvut eivät tästä syystä osoita, miten ruokavaliot ovat muuttuneet ajan myötä, eivätkä kerro, mitä ruotsalaiset syövät tänään.
Vastaus vaihtelee paljon, koska se riippuu siitä, mihin raja vedetään. Nova-luokitusjärjestelmä laskee lisäaineita sisältävät tai tietyillä teollisilla menetelmillä valmistetut ruoat ultraprosessoiduiksi riippumatta niiden ravintosisällöstä. Tähän kuuluvat virvoitusjuomat, lihajalosteet ja aamiaismurolat, mutta myös jotkin kaupallisesti leivotut täysjyväleivät. Tiukempi luokittelu sulki pois vaikeasti luokiteltavat ruoat, joten esimerkiksi leipä ja sekoiteruoat jäivät pääosin luokan ulkopuolelle.
Mainos:
Pääluokittelun mukaan leipä oli aikuisten ja pikkulasten suurin ultraprosessoidun ruoan kalorien lähde. Nuorten keskuudessa listan kärjessä olivat voileivät, pizza ja vastaavat ruoat, joiden osuus oli 8,2 prosenttia kokonaisenergian saannista.
Enemmän sokeria ja vähemmän täysjyvää
Aikuisilla ja nuorilla, jotka saivat suuren osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös vähemmän ravitseva ruokavalio. Tutkimus vertaa ruokavalioita tiettynä ajankohtana, joten se osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta. Torsten Sällström, ravitsemusterapeutti ja Göteborgin yliopiston väitöskirjatutkija, viittaa sokeriin ja täysjyvään:
— Näimme, että niillä, jotka saivat suuremman osan kaloreistaan ultraprosessoiduista ruoista, oli myös ruokavalioissaan huomattavasti enemmän lisättyä sokeria mutta vähemmän kuitua ja vähemmän täysjyvää, sanoo Torsten Sällström.
Pikkulasten keskuudessa kuvio oli osittain päinvastainen. Enemmän ultraprosessoitua ruokaa syövät saivat enemmän rautaa ja E-vitamiinia. Yksi mahdollinen selitys yliopiston mukaan on se, että raudalla täydennetyt valmisvalmisteet, kuten vellit ja puurot, luokitellaan ultraprosessoiduiksi.
— Olisi valitettavaa, jos vanhemmat välttäisivät täydennettyjä puuroja ja vellejä, koska he ovat huolissaan näiden tuotteiden leimaamisesta ultraprosessoiduiksi, sanoo Emma Patterson, Ruotsin elintarvikeviraston ravitsemusasiantuntija.
Sillä, kuinka paljon täysjyvää syöt, on merkitystä sen kannalta, näkyvätkö vaikutukset verikokeissa ja vyötärönympäryksessä. Kansainvälinen tutkimusryhmä kokosi tuloksia useista ruokavaliotutkimuksista ja löysi saantitason, jolla sydän- ja verisuonitautien riskitekijät paranivat eniten.
Helda Tutunchi Tabrizin lääketieteellisestä yliopistosta Iranista johti tutkimusryhmää. Meta-analyysi, joka julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, kokoaa yhteen 87 satunnaistettua ruokavaliotutkimusta useista maista, mukaan lukien Brasiliasta sekä Aasian, Euroopan ja Pohjois-Amerikan maista.
Tutkimuksissa yksi ryhmä söi täysjyvää, kun taas vertailuryhmä noudatti tavallista ruokavaliotaan tai söi vähemmän täysjyvää sisältäviä elintarvikkeita. Koska määrät vaihtelivat eri tutkimuksissa, tutkijat pystyivät vertailemaan saantitasoja ja näkemään, missä kohdin veren rasva-arvot, vyötärönympärys ja muut mittarit muuttuivat eniten.
Useimmat mittarit paranivat eniten 60–100 gramman päivittäisellä täysjyvän saannilla kuivapainona mitattuna. Tämä tarkoittaa ruoan sisältämän täysjyvän määrää, ei kypsennetyn kaurapuuron tai pastan painoa. Alue ei ole tarkasti määritelty ihanniannos; se on taso, jolla hyöty oli suurin useimpien mittareiden kohdalla.
Mainos:
Vaikutukset olivat pieniä. Jokaista ylimääräistä 48 grammaa täysjyvää kohden päivässä vyötärönympärys oli keskimäärin 0,22 senttimetriä pienempi. Kolesteroli, paino ja verenpaine laskivat vastaavan maltillisesti.
Tutkimuksissa mitattiin riskitekijöitä, kuten veren rasva-arvoja ja vyötärönympärystä, ei sydänkohtauksia. Erittäin suurista saantimääristä on myös liian vähän tietoa, jotta voitaisiin sanoa tarkalleen, missä kohdin hyödyt tasaantuvat.
Ruotsin elintarvikevirasto suosittelee vähintään 90 grammaa täysjyvää päivässä, mieluiten enemmän. Sen päiväesimerkki sisältää annoksen kaurapuuroa, annoksen täysjyväpastaa ja viipaleen pehmeää leipää, jossa on pohjoismainen Avainreikä-ravintomerkki.
Pätkäpaastolla voi olla useita terveyshyötyjä, kuten verenpaineen laskeminen, ikääntymisen hidastaminen ja jopa hyöty syövän hoidossa. Paaston on myös osoitettu lisäävän henkistä keskittymiskykyä ja parantavan unta.
Pätkäpaastosta on useita eri muotoja, mukaan lukien 5:2-menetelmä ja 16:8-menetelmä.
Pätkäpaasto on ruokavaliokäytäntö, jossa vuorotellaan paasto- ja syömisjaksoja. Paaston terveydellinen tarkoitus on antaa keholle mahdollisuus levätä ja toipua. Keho, joka käyttää sylkirauhasia, maksaa, sappirakkoa ja haimaa ruoansulatuksen aikana, saa tarvittavan levon ja aikaa korjata soluvaurioita paaston aikana. Kuten muutkin kehon järjestelmät, ruoansulatusjärjestelmä tarvitsee lepoa toimiakseen optimaalisesti.
Yksi tapa toteuttaa pätkäpaastoa on nimeltään 16:8-menetelmä, jossa syödään tavalliseen tapaan 8 tuntia ja paastotaan loput 16 tuntia vuorokaudesta. On yleistä syödä päivällinen noin kello 18 tai 19 ja syödä uudelleen seuraavana päivänä kello 10 tai 11. Sanotaan, että nämä tunnit pitäisi voida viettää haluamallaan tavalla, mutta joidenkin mukaan parhaan vaikutuksen saavuttamiseksi ei pitäisi syödä kello 18 jälkeen. Samankaltainen mutta "lempeämpi" lähestymistapa on käyttää sen sijaan vastaavaa 14:10-menetelmää. On myös olemassa "päivityksiä" 18:6-malliin niille, jotka haluavat paastota pidempään.
Mainos:
Toinen yleinen menetelmä on 5:2, jossa syödään tavalliseen tapaan viitenä päivänä ja "puolipaastotaan" kahtena päivänä. Puolipaastopäivinä syödään noin 500–600 kaloria ravitsevaa ruokaa. On myös mahdollista noudattaa vielä lempeämpää 6:1-mallia.
Terveyshyödyt
Karoliinisen instituutin diabetesalan tutkimuksen professorin Kerstin Brismarin mukaan säännöllisellä pätkäpaastolla voi olla useita positiivisia terveysvaikutuksia, muun muassa verenpaineeseen, veren rasva-arvoihin ja suolistoflooraan.
– Ihmiset, jotka paastoavat, huomaavat usein olevansa virkeämpiä, onnellisempia ja nukkuvansa paremmin, hän kertoi lehdelle Må Bra.
Vuoden 2015 eläintutkimus osoitti, että pätkäpaasto muutti suolistoflooraa hyvien bakteerien suureksi eduksi. Toinen vuonna 2019 julkaistu tutkimus osoitti, että pätkäpaasto voi johtaa merkittäviin parannuksiin maksan rasvoittumisessa, erityisesti tyypin 2 diabeetikoilla. Tulokset viittaavat siihen, että sekä diabeetikoilla että ei-diabeetikoilla maksan rasva ja kehon paino vähenevät tämäntyyppisellä paastolla.
Pätkäpaastoa markkinoidaan usein hyvänä tapana laihtua, mutta vuoden 2021 tutkimus viittaa siihen, ettei tämä välttämättä pidä paikkaansa. Tutkimuksessa testattiin kolmea ryhmää, joista yksi käytti pätkäpaastoa, toinen perinteistä ruokavaliota ja kolmas vain osittaista paastoa. Pätkäpaastoryhmä ei laihtunut juuri lainkaan kolmen viikon aikana, kun taas perinteistä ruokavaliota noudattavat laihtuivat 1,9 kilogrammaa.
Pätkäpaastolla voi kuitenkin edelleen laihtua siitä yksinkertaisesta syystä, että usein ei syödä yhtä paljon kuin silloin, kun ei paastota. Paasto voi myös vähentää ruokahalua, mikä itsessään voi myös johtaa painonpudotukseen.
– Intuition vastaisesti paaston on osoitettu vähentävän nälkähormoni greliiniä, ravitsemusasiantuntija Whitney English kertoi Livestrongille.
Syy siihen, miksi paasto voi saada olon tuntumaan virkeämmäksi ja energisemmäksi, voi johtua siitä, että keho siirtyy metaboliseen tilaan nimeltä ketoosi, mikä tarkoittaa, että se vaihtaa glukoosin käytöstä ketonien käyttöön.
– Tutkijat kutsuvat tätä "ajoittaiseksi metaboliseksi vaihtamiseksi" ja uskovat sen sopeutuneen auttamaan ihmisiä pysymään optimaalisessa toimintakyvyssä metsästystä ja ruoan keräilyä varten nälkäkausien aikana, Whitney English selittää.
Paaston uskotaan myös parantavan insuliiniherkkyyttä, mikä voi suojata diabetekselta. Se voi myös auttaa alentamaan verensokeria, parantamaan veren rasva-arvoja ja laskemaan verenpainetta Livestrongin mukaan.
Fasting is supposed to be good for the heart and lower blood pressure. Photo: Mara Ket/Unsplash
Ikääntymisprosessin hidastaminen
Etelä-Kalifornian yliopiston professori Valter Longo on tutkinut paastoa ja sen terveysvaikutuksia yli 15 vuotta ja tullut siihen tulokseen, että kalorien rajoittaminen paaston avulla voi pidentää elämää. Eräässä hänen tutkimuksessaan osallistujat suorittivat kolme viiden päivän paastojaksoa, joiden välissä noudatettiin vähäsokerista ja vähäproteiinistä ruokavaliota. Tulokset osoittivat, että osallistujien biologinen ikä laski keskimäärin 2,5 vuotta.
– Näemme selvästi laboratoriotutkimuksissamme, että elimet ja solut kutistuvat ja rakentuvat sitten uudelleen. Keho aktivoi kantasolut ja alkaa rakentaa uudelleen, sanoi Valter Longo SVT:n Vetenskapens värld -ohjelmassa vuonna 2022.
Longo on myös tehnyt tutkimusta syövästä ja uskoo, että paasto voi auttaa syövän hoidossa. Jo vuonna 2012 hän osoitti, että paasto yhdessä kemoterapian kanssa voi kutistaa kasvaimia enemmän kuin pelkkä kemoterapia, koska paasto estää syöpäsoluja saamasta ravinteita, joita ne tarvitsevat kasvaakseen. Paasto voi kuitenkin aiheuttaa potilaille ravintoaineiden puutosta, joten on kehitetty paaston kaltainen ruokavalio, joka evää syöpäsoluilta niiden tarvitsemat ravinteet mutta tarjoaa silti immuunijärjestelmän tärkeille soluille niiden tarvitsemia aineita. Myöhemmissä kokeissa vuonna 2016 tätä paaston kaltaista ruokavaliota testattiin yhdessä kemoterapian kanssa syöpäpotilailla ja sen todettiin toimivan forskning.se-sivuston artikkelin mukaan. Verkkosivustollaan Longo kuvailee ruokavaliota ja muuta tekemäänsä tutkimusta.
Kuinka aloittaa pätkäpaasto
Jos haluat aloittaa jonkinlaisen pätkäpaaston, voi olla hyvä aloittaa hitaasti ja vähitellen, esimerkiksi paastota 12 tuntia ja katsoa miltä se tuntuu, ja sitten vähitellen lisätä kestoa pidempiin jaksoihin. Sitten voit kokeilla ja katsoa, minkä tyyppinen pätkäpaasto sopii sinulle parhaiten. Jotkut saattavat haluta vuorotella 5:2- ja 16:8-mallien välillä, kun taas toiset haluavat käyttää vain 14:10-menetelmää.
On myös tärkeää syödä hyvää ja ravitsevaa ruokaa syömisjaksojen aikana. Varmista, että saat tarpeeksi proteiinia, kuitua, rasvoja, vitamiineja ja kivennäisaineita. Muista juoda runsaasti vettä, erityisesti paastojaksojen aikana.
Näiden paastojaksojen aikana on sallittua juoda kahvia ja teetä veden ohella.
Muista kuunnella kehoasi. Jos tunnet pahoinvointia tai huimausta, saatat haluta keskeyttää paaston.
Paastoa tulisi aina välttää, jos olet raskaana, alipainoinen, alle 18-vuotias tai jos sinulla on syömishäiriö. Jos käytät lääkkeitä, sinun tulee myös kysyä lääkäriltäsi, sopiiko pätkäpaasto sinulle.