Mainos:

Brittiselvitys: Lähes kahdeksan kymmenestä turvapaikkapäätöksestä voi olla virheellisiä

Euroopan siirtolaiskriisi

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sisäministeriön pääkonttori Lontoossa.

Britannian turvapaikkajärjestelmä on joutunut kovan kritiikin kohteeksi uuden selvityksen myötä. Pistokokeessa lähes kahdeksan kymmenestä hyväksytystä turvapaikkapäätöksestä todettiin perustuvan puutteelliseen näyttöön.

Selvityksen suoritti Independent Chief Inspector of Borders and Immigration (ICIBI), joka valvoo Britannian maahanmuutto- ja rajaturvallisuushallintoa. Raportti kattaa sisäministeriön (Home Office) turvapaikkakäsittelyn kesäkuun ja joulukuun 2025 välisenä aikana.

Ministeriö on jatkanut pyrkimyksiään purkaa laajaa turvapaikkahakemusten ruuhkaa. ICIBI:n mukaan vauhdilla on kuitenkin ollut kova hinta: päätösten laatu on laskenut jyrkästi ja on nyt "hyväksymättömällä" tasolla.

Eräässä otoksessa tarkasteltiin 47:ää elokuussa ja syyskuussa 2025 tehtyä myönteistä päätöstä. Näistä 37 tapauksessa eli 78,72 prosentissa näyttöä pidettiin riittämättömänä. Päätökset olivat näin ollen todennäköisesti virheellisiä raportin mukaan.

Mainos:

Määrä laadun edellä

Selvitys perustuu myös kyselyihin, joihin vastasi 262 päätöksentekijää ja 69 teknistä asiantuntijaa. Noin 85 prosenttia vastaajista sanoi ylemmän johdon priorisoivan määrää laadun sijasta.

Ylitarkastaja John Tuckett kirjoittaa, että yritykset purkaa hakemussumaa "hinnalla millä hyvänsä" näyttävät nyt vaikuttaneen suoraan päätöksentekoon.

— Päätösten laatu oli heikentynyt merkittävästi ja oli hyväksymättömällä tasolla, hän kirjoittaa.

Raportissa todetaan myös, että sekä haastattelujen että päätösten laatutavoitteita ei ole saavutettu yli kahteen vuoteen. Myötävaikuttaviksi tekijöiksi mainitaan nopea rekrytointi, matalammat pääsyvaatimukset, tiivistetty koulutus ja tiukat tuottavuustavoitteet.

Sisäministeriö on hyväksynyt kaikki kolme suositusta ja ilmoittaa, että työ laadun vahvistamiseksi on jo alkanut.

Ministeriö kuitenkin väitti, että kritiikki perustuu pieneen otokseen. RT:n sitomien tietojen mukaan sisäministeriön oma lähes 4 000 tapauksen tarkastus osoitti, että 94 prosenttia päätöksistä katsottiin oikeiksi ministeriön omien kriteerien perusteella.

Maahanmuuttokysymys painostaa hallitusta

Selvitys julkaistiin aikana, jolloin maahanmuutto hallitsee edelleen Britannian julkista keskustelua. Reform UK johtaa niukasti työväenpuoluetta (Labour) kesäkuun Ipsos-kyselyssä prosentein 26–24.

Puoluejohtaja Nigel Farage on koventanut kritiikkiään hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Samaan aikaan entisen Reform UK -poliitikon Rupert Lowen johtama Restore Britain on noussut uudeksi puolueeksi vielä tiukemmalla maahanmuuttolinjalla.

Suuntaus heijastaa sitä, kuinka tyytymättömyydestä maahanmuuttoon on tullut yksi Britannian politiikan kiistellyimmistä jakolinjoista useiden näkyvien oikeustapausten sekä turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikkaan liittyvien toistuvien mielenosoitusten seurauksena.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Lievä tuomio Christian Zedigin kuolemasta – Tanskan poliitikot raivoissaan

Turvallisuuden heikkeneminen

Julkaistu eilen 13:32 – Kirjoittaja Toimitus
Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin vuoden vankeuteen pahoinpitelystä, joka johti Christian Zedigin kuolemaan. Poliisin eristysnauha näkyy arkistokuvassa.
Ruotsalainen poliisi Christian Zedig kuoli jouduttuaan pahoinpitelyn uhriksi jalkapallon MM-kisojen ottelun aikana kööpenhaminalaisessa urheilubaarissa. Tekijä, Nkumba Ludovic Tshiembe, sai hyökkäyksestä vain vuoden vankeutta, ja nyt tanskalaiset poliitikot hallituksesta Tanskan kansanpuolueeseen vaativat kovempia rangaistuksia. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi keskiviikkona 31-vuotiaan Nkumba Ludovic Tshiemben vuoden vankeuteen kahden lapsen isän Christian Zedigin pahoinpitelystä. Nkumba Ludovic Tshiembe sai myös vuoden mittaisen kiellon vierailla yöelämän kohteissa tiettyinä aikoina, Tanskan TV2 raportoi. Christian Zedig, 32, oli vapaalla ollut eksjöläinen poliisi, joka oli Kööpenhaminassa 30. kesäkuuta katsomassa Norjan ja Norsunluurannikon välistä MM-jalkapallo-ottelua valkokankaalta. Kun ottelun aikana syntyi tappelua, hän yritti mennä väliin, jolloin Nkumba Ludovic Tshiembe pahoinpiteli hänet. Tshiembe myönsi hyökkäyksen oikeudenkäynnin alkaessa ja sanoi hyväksyvänsä tuomion, mutta vastusti vangittuna pitämistä.

Historiaa väkivaltarikoksista

Nkumba Ludovic Tshiembe on aiemmin tuomittu useista väkivaltarikoksista, mukaan lukien murhan yrityksestä ja raiskauksesta. Hän saapui Tanskaan Kongon demokraattisesta tasavallasta pikkulapsena ja on Tanskan kansalainen. Oikeus toteaa ratkaisussaan ottaneensa huomioon hänen historiansa aggressiivisesta käyttäytymisestä ja eskaloituvista konflikteista sekä hänen aiemmat rikokset ja sen tosiasian, että Christian Zedig kuoli. Syyttäjä Søren Harbo vaati vähintään vuoden vankeutta, kun taas puolustus vaati enintään kymmentä kuukautta. Tänä kesänä syyttäjäviranomainen oli ilmoittanut hakevansa kahdeksasta kymmeneen kuukauden rangaistusta. Tanska tuplasi törkeän pahoinpitelyn rangaistukset helmikuussa, mutta kovemmat rangaistukset eivät koske sitä säännöstä, jonka perusteella Nkumba Ludovic Tshiembe tuomittiin.

Ministeri haluaa kovempia rangaistuksia

Oikeusministeri Nicolai Wammen (S) kutsuu tuomiota tällaisissa tapauksissa "hyväksymättömän alhaiseksi". — Minun on hyvin vaikea pukea sanoiksi, kuinka vihaiseksi minut tekee se, että ruotsalainen poliisi ja isä joutui niin mielettömän väkivallanteon kohteeksi, että hän menetti henkensä, Wammen sanoo TV2:lle. Hän haluaa antaa lakiesityksen, jolla korotetaan rangaistuksia kuolemaan johtaneesta perusmuotoisesta pahoinpitelystä, kun tekijällä on aiempia tuomioita henkilöön kohdistuvista rikoksista. Uutta rangaistustasoa ei ole tässä vaiheessa esitetty. Ilmoitus ei ole myöskään uusi: pääministeri Mette Frederiksen ilmoitti kovemmista rangaistuksista jo elokuussa. Tänä kesänä hän nosti esiin miehen taustan. — Ei voi olla hyväksyttävää, että mies tulee Kongosta, menee Islands Bryggelle ja lyö toista ihmistä, ja pääsee sitten kuin koira veräjästä mahdollisesti lievällä tuomiolla, Frederiksen sanoi TT:n mukaan. Tanskan kansanpuolueen oikeuspoliittinen puhemies Anders Vistisen sanoo TV2:lle, että tuomio heijastaa "pehmeäsydämistä" eli liian lempeää lainsäädäntöä. — Tämä mies on hakannut jonkun kuoliaaksi, ja silti meidän oletetaan majoittavan häntä ikuisesti. Se on täysin kestämätöntä, Vistisen sanoo. Puolue haluaa myös voida menettää rikollisilta heidän kansalaisuutensa. Tanskan kansanpuolueen Morten Messerschmidt sanoo, ettei hänellä ole sanoja sille, "kuinka epäoikeudenmukainen tämä tuomio on": "12 kuukautta isän kuoliaaksi hakkaamisesta jalkapallon katselujuhlissa". Teknologiamiljardööri Elon Musk reagoi myös X-palvelussa kutsuen tuomiota "pöyristyttäväksi". Zedigin perheen lähes 1,9 miljoonan Tanskan kruunun vahingonkorvausvaatimuksesta päätetään myöhemmin. Christian Zedig jätti jälkeensä vaimon ja kaksi lasta.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemukset massasaapumisten aikana

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 2.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Siirtolaisia kokoontuneena Trampolin-rannan läheisyyteen Ceutassa 15. elokuuta 2026, sen jälkeen kun turvatoimia Marokon vastaisella rajalla oli tiukennettu.

Kreikka haluaa EU-maiden voivan keskeyttää turvapaikkahakemusten vastaanottamisen tilapäisesti, kun kymmenet tuhannet ihmiset saapuvat samanaikaisesti. Ehdotus esiteltiin Luxemburgissa torstaina, ja se sai välittömästi tukea useilta suurilta jäsenvaltioilta.

Kreikan maahanmuuttoministeri Thanos Plevris esitteli ehdotuksen EU:n sisäministerien kokouksessa Luxemburgissa. Hän uskoo, että kesäkuussa voimaan tullut EU:n maahanmuuttosopimus on parantanut kykyä hallita muuttovirtoja, mutta se ei ole mennyt tarpeeksi pitkälle, Reuters raportoi.

— Tällaisissa tapauksissa pitäisi olla vahvempi rajavalvonta ja turvapaikkahakemusten keskeyttäminen, Plevris sanoo.

Päätöstä ei ole vielä tehty. Ateena haluaa EU:n tulevan kriisikehyksen sisältävän erityisiä hätätilamääräyksiä, jotka voidaan aktivoida vain poikkeuksellisissa olosuhteissa: laittomien saapumisten nopea lisääntyminen, paikalliseen infrastruktuuriin kohdistuva vakava paine sekä näyttö siitä, että EU:n ulkopuoliset maat järjestävät tai edistävät muuttovirtoja, Euronews kirjoittaa.

Mainos:

Jos nämä määräykset aktivoidaan, turvapaikkahakemukset voitaisiin keskeyttää tilapäisesti, palautuksia nopeuttaa ja rajaturvallisuusvirasto Frontex kutsua paikalle välittömästi.

Ceuta toimi esimerkkinä

Kreikka viittaa Ceutaan. Espanja arvioi, että yli 72 000 siirtolaista saapui Espanjan Pohjois-Afrikassa sijaitsevaan enklaaviin heinäkuun lopussa. Suurin osa on palannut, mutta noin 10 000 on jäänyt.

Ateena on jo kokeillut tätä lähestymistapaa omin päin. Kreikka keskeytti turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi maaliskuussa 2020 ja kolmeksi kuukaudeksi heinäkuussa 2025 Libyasta tulleiden venesaapumisten jälkeen. Puola otti käyttöön vastaavan toimenpiteen Valko-Venäjän vastaisilla rajanylityspaikoilla maaliskuussa 2025.

Tukea Berliinistä ja Wienistä

Kokouksessa käyty keskustelu oli lyhyt. Puola, Saksa, Itävalta ja Tanska ilmaisivat tukensa, ja Alankomaiden maahanmuuttoministeri Bart van den Brink haluaa, että Ceutan kaltaisia tilanteita käsitellään rajavalvonta-asioina, ei turvapaikka-asioina.

— Meidän on löydettävä laillinen tapa pitää heidät turvapaikkaprosessin ulkopuolella, van den Brink sanoo.

— Normaaleja turvapaikkamenettelyjä ei voida suorittaa, kun on selvää, ettei massasaapumisessa ole kyse humanitaarisesta tilanteesta, vaan se johtuu salakuljetuksesta ja disinformaatiosta, sanoo Saksan sisäministeri Alexander Dobrindt.

— Jos 70 000 ihmistä, erityisesti nuoria miehiä, saapuu yhden päivän aikana, sillä ei selvästikään ole mitään tekemistä turvapaikanhaun kanssa, eikä vanhojen sääntöjen mukaan voida toimia, sanoo Itävallan sisäministeri Gerhard Karner.

Belgian maahanmuuttoministeri Anneleen Van Bossuyt sanoi, ettei tabuja saisi olla.

Ehdotusta tullaan käsittelemään osana Euroopan komission ilmoittamaa kriisikehystä.

Ensimmäisten oleskelulupien määrä EU:ssa kasvoi 10 prosentilla

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 15.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisille kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuonna 2024.

EU-maat myönsivät 3,9 miljoonaa ensimmäistä oleskelulupaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisille vuonna 2025, mikä on 10,1 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyys oli suurin yksittäinen syy – ja nopeimmin kasvava kategoria EU:n tilastoviranomaisen mukaan.

Lisäys oli 355 350 lupaa enemmän kuin vuonna 2024. Luvut viittaavat yksinomaan ensimmäisiin oleskelulupiin, eivät kaikkiin vuoden aikana myönnettyihin tai voimassa oleviin lupiin. EU-maiden myöntämä tilapäinen suojelu Venäjän Ukrainan-sotaa pakeneville ihmisille ei sisälly tilastoihin; siitä raportoidaan erikseen.

Työllisyyden perusteella myönnettiin 1,3 miljoonaa lupaa eli 33,6 %, ja perhesyiden perusteella 1,1 miljoonaa eli 28,1 %. Muut syyt, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, kattoivat 0,9 miljoonaa eli 22,8 %, kun taas koulutus kattoi 0,6 miljoonaa eli 15,5 %.

Vuoteen 2024 verrattuna työllisyyteen liittyvät ensimmäiset luvat kasvoivat eniten, 16,1 %. Perhesyyt kasvoivat 14,1 % ja koulutus 9,0 %. Muiden syiden kategoria, mukaan lukien kansainvälinen suojelu, laski marginaalisesti 0,9 %.

Mainos:

Ukrainalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia

Ukrainan kansalaiset saivat eniten ensimmäisiä lupia, yhteensä 335 100. Heitä seurasivat Intian kansalaiset 227 600 luvalla ja Marokon kansalaiset 202 100 luvalla. Ukrainan sijoitusta listan kärjessä ei pidä sekoittaa EU:n erillisiin tilastoihin tilapäisestä suojelusta, joka ei sisälly tähän.

Lupakanta on eri mittari. Vuoden 2025 lopussa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisilla oli hallussaan 27,8 miljoonaa voimassa olevaa oleskelulupaa Eurostatin katsauksen mukaan. Perheenyhdistäminen oli yleisin syy 32,4 prosentilla.

Kokonaiskannan sijoitus eroaa myös vuoden aikana myönnettyjen lupien sijoituksesta. Marokon kansalaisilla oli 2,2 miljoonaa voimassa olevaa lupaa, Turkin kansalaisilla 2,0 miljoonaa ja Ukrainan kansalaisilla 1,7 miljoonaa.

Ihmissalakuljettajat käärivät voittoja Ceutan pitkittyneellä kriisillä

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 8.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Siirtolaiset kokoontuvat Trampolín-rannalla Ceutassa 15. elokuuta 2026, kun turvallisuustoimia on tiukennettu Marokon rajalla.

Ceutan siirtolaiskriisi jatkuu. Häikäilemättömät ihmissalakuljettajat ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja veloittaneet jopa 9 000 euroa henkilöltä ylityksistä, jotka vaarantavat ihmisten hengen.

Yli kuukausi heinäkuun 30.–31. päivän massiivisen rajanylityksen ja kaaoksen jälkeen kriisi Espanjan eksklaavissa Ceutassa jatkuu, RTVE raportoi.

Tuhansia siirtolaisia on yhä alueella, ja he nukkuvat tai liikkuvat kaduilla. Ceutan perheet harkitsevat lastensa pitämistä kotona koulujen alkaessa syyslukukaudelle.

Samaan aikaan ihmissalakuljettajat ovat tarjonneet kuljetuksia Manner-Espanjaan huimilla summilla. Elokuun 21. päivänä poliisi ilmoitti viidestä pidätyksestä kahdessa erillisessä tutkinnassa.

Mainos:

Espanjan sisäministeriön mukaan Espanjan poliisi paljasti ja hajotti kaksi epäiltyä verkostoa. Yksi niistä vaati noin 9 000 euroa henkilöltä.

Verkosto rekrytoi välikäsien avulla siirtolaisia, jotka olivat uineet Ceutaan. Ennen lähtöä se piti heitä piilossa asunnoissa, autotalleissa tai muissa odotuspaikoissa.

Toiset jatkoivat matkaansa omin päin hankkimillaan kanooteilla tai piiloutumalla lauttoihin ja kuorma-autoihin.

8 000 euroa – ilman pelastusliiviä

Eräässä erillisessä ylityksessä 14. elokuuta seitsemän matkustajaa taittoi noin 40 kilometrin matkan viidessä tunnissa viisi metriä pitkällä ja kaksi metriä leveällä veneellä. Todistajan mukaan jokainen matkustaja maksoi 8 000 euroa, eli yhteensä 56 000 euroa.

Veneessä ei ollut pelastusliivejä. Useat matkustajat osasivat hädin tuskin uida tai eivät osanneet uida lainkaan ministeriön selonteon mukaan. Vene kulki pimeydessä ja tiheässä sumussa, kunnes siltä loppui polttoaine merellä.

Toinen poliisiraportti, jota El Confidencial siteraa, kertoo 148 ihmisen saavuttaneen Cádizin ja Málagan rannikot 29 veneellä 30. heinäkuuta ja 19. elokuuta välisenä aikana.

Elokuun 24. päivään mennessä poliisi oli löytänyt Manner-Espanjasta 150 siirtolaista, joiden kerrotaan maksaneen vaarallisesta matkasta keskimäärin 5 000 euroa.

Tämä keskiarvo ei päde kahteen erilliseen salakuljetustutkintaan, joissa hinnat nousivat jopa 9 000 euroon. Kaikki siirtolaiset eivät myöskään matkustaneet saman verkoston kautta.

Kolme tutkintaa selvittää kriisiä

Kolme laajaa oikeudellista tutkintaa selvittää nyt kriisiä, El Confidencial uutisoi 7. syyskuuta.

Espanjan kansallinen tuomioistuin, Audiencia Nacional, tutkii, organisoiko joku massiivisen rajanylityksen Marokosta. Ceutan tuomioistuin edistää kahta muuta tutkintaa, jotka koskevat kriisin hoitoa ja hyökkäyksiä sotilashenkilöstöä vastaan.

Uuden kouluvuoden kynnyksellä Espanjan hallitus on päättänyt lisätä poliisin läsnäoloa kouluilla ja koulukuljetusreiteillä.

Ceutan perheille kysymys kuuluu yhä, uskaltavatko heidän lapsensa mennä kouluun vallitsevissa olosuhteissa.