Mainos:

Tanskaan odotetaan suurta maanviljelijöiden protestia ministerin pysyessä tiukkana

Julkaistu 31.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tanskalaisilta viljelijöiltä odotetaan protesteja hallituksen suunnittelemia typpisääntöjä vastaan.

Noin 3 000 tanskalaisen maanviljelijän ja elintarvikealan yritysten edustajan odotetaan kokoontuvan suureen mielenosoitukseen Odenseen maanantaina. Tyytymättömyys kohdistuu hallituksen uusiin typpisääntöihin, mutta vastuullinen ministeri pysyy sitoutuneena päästöjen vähentämiseen.

Mielenosoituksen järjestää toimialajärjestö Landbrug & Fødevarer Odensen kongressikeskuksessa. Taustalla on uusi laki, joka kiristää rajoituksia maatalouden typpipäästöille, Berlingske raportoi.

Lain odotetaan tulevan voimaan syyskuussa, vaikka lopulliset päästörajat valmistuvat vasta myöhemmin syksyllä. Maanviljelijöiden on siksi kylvettävä ensi vuoden sadot tietämättä kaikkia ehtoja.

Varoitus kalliimmasta ruoantuotannosta

Hedelmien ja vihannesten viljelijät pelkäävät joutuvansa erityisen koville. He saattavat joutua ostamaan lisää maata täyttääkseen vaatimukset siitä, kuinka suuri osa pinta-alasta on jätettävä kesannolle.

Mainos:

— Hallitus on tekemässä ruoan tuottamisesta Tanskassa kalliimpaa ja vaikeampaa. Se vahingoittaa maataloutta, maaseutua ja Tanskaa ruoantuottajamaana, sanoo Landbrug & Fødevarerin puheenjohtaja Søren Søndergaard.

Konflikti on myös saanut useat maatalouden edustajat keskeyttämään työnsä paikallisissa vihreissä kolmikantaryhmissä, joissa maanomistajien ja viranomaisten on tarkoitus sopia paikallisista ympäristötoimista.

Ministeri pysyy tiukkana

Eläin- ja eläinsuojeluministeri Christian Rabjerg Madsen sanoo ymmärtävänsä viljelijöiden turhautumisen ja aikoo kuunnella heidän vastalauseitaan. Samalla hän pitää kiinni sovitusta maatalouden typpipäästöjen vähentämisestä.

— Haluan kuunnella maatalousalaa, käydä vuoropuhelua ja löytää ratkaisuja. Mutta ratkaisut tehdään niiden puitteiden rajoissa, joilla toteutetaan maatalouden typpipäästöjen vähennykset, joista olemme sopineet sekä poliittisesti että itse maatalousalan kanssa, hän sanoo.

Ministeri toivoo, että työ paikallisissa kolmikantaryhmissä voi jatkua, kun lopulliset päästörajat ja korvaukset ovat valmiina syyskuun lopulla tai lokakuun alussa.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Tanskan varoja Ukrainan tykistökranaatteihin päätyi ohjelmistoyritykselle

Ukrainan sota

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Oliivinvihreitä tykistöammuksia, joissa on keltaisia merkintöjä ja metalliset nostorenkaat, seisoo lähekkäin teollisessa ympäristössä.
Tykistöammuksia Rheinmetallilta, joka toimittaa ammuksia Ukrainalle. Kuvassa ei näy tässä artikkelissa tarkasteltavan Datasel-kaupan ammuksia.

Miljoonia Tanskan veronmaksajien varoja, jotka oli tarkoitettu tykistökranaattien ostamiseen Ukrainalle, on päätynyt italialaiselle ohjelmistoyritykselle. Ukraina ei ole saanut yhtäkään kranaattia tanskalaisilla rahoilla, Danwatch raportoi.

Tanskan puolustusministeriö ilmoitti 23. huhtikuuta 2025 noin 317 miljoonan Tanskan kruunun arvoisesta tykistöammusten lahjoituksesta Viron kautta. Kyseisistä rahoista 71 miljoonaa meni La Speziassa sijaitsevalle Dataselille, Danwatch raportoi. Yritys on rekisteröity ohjelmistokehittäjäksi, ja se on ollut intialaisen Neco Defencen omistuksessa vuodesta 2024 lähtien. Danwatchin mukaan Datasel tai sen omistaja eivät ole valmistaneet tykistökranaatteja.

Tanskan varat ovat osa laajempaa Viron hankintatoimea, josta Viro maksoi ennakkoon noin 70 miljoonaa euroa. Summat mittaavat eri asioita, eikä niitä tule sekoittaa. Viro on vienyt Datasel-sopimukset välimiesmenettelyyn Strasbourgiin, ja puolustusministeri Hanno Pevkur erosi 3. syyskuuta hankinnan vuoksi.

Danwatchin mukaan Viro oli maksanut Dataselille jo 187 miljoonaa Tanskan kruunua ennakkoon elokuussa ja lokakuussa 2024 ilman, että se oli saanut yhtäkään kranaattia. Tästä huolimatta yritykselle meni vielä yksi ennakkomaksu, tällä kertaa Tanskan rahoilla.

Mainos:

Viron valtion puolustusinvestointien keskus RKIK vahvistaa Danwatchille, että 9,5 miljoonaa euroa Datasel-sopimusten ennakkomaksuista on sidottu lahjoittajamaiden rahoitukseen. Virasto pyrkii perimään rahat takaisin. Danwatchin mukaan intialaiset omistajat kieltäytyvät maksamasta niitä takaisin.

Valvonta ja avoimuus

Tanskan puolustusministeriö kieltäytyy kommentoimasta kyseistä kauppaa. Se toteaa Tanskan antaneen taloudellisen panoksen Viron kautta vuonna 2025 ja että prosessi "noudatti samaa menettelyä kuin muut taloudelliset lahjoitukset". Puolustusministeri Jeppe Bruus ei ole vastannut Danwatchin kysymyksiä, eikä ministeriö kerro, tiesikö se Viron maksavan nimenomaan Dataselille.

Ministeriö tai RKIK eivät kumpikaan paljasta, minne loput 246 miljoonaa Tanskan kruunua Tanskan lahjoituksesta ovat menneet. Viro vetoaa Tanskan ministeriön kanssa tehtyyn salassapitosopimukseen. RKIK:n mukaan lahjoittajamaiden käyttämättömät varat pysyvät sen tileillä.

Etelä-Tanskan yliopiston hallinto-oikeuden professori Frederik Waage vaatii selitystä sekä nykyiseltä puolustusministeriltä että entiseltä puolustusministeriltä Troels Lund Poulsenilta.

— 71 miljoonaa kruunua on niin suuri summa, että Tanskan valtiontalouden tarkastusviraston tulisi tutkia asiaa. Meidän on selvitettävä, kuinka suuri ongelma todellisuudessa on ja onko muita vastaavia tapauksia, Frederik Waage sanoo Danwatchille.

Yhä useammat tanskalaisnuoret asuvat edelleen kotona

Julkaistu 21.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tanskan lippu sinistä taivasta vasten mustalla sohvalla istuvan silmäpäisen naisen vieressä.
Vanhempiensa luona asuvien tanskalaisten 21-vuotiaiden osuus nousi 32 prosentista vuonna 2011 aina 57 prosenttiin vuonna 2025. Kuvituskuva.

Tanskalaisnuoret odottavat yhä pidempään kotoa pois muuttamista. Maan 21-vuotiaiden joukossa ne, jotka asuvat edelleen äidin ja isän luona, ovat nyt enemmistössä.

Vuonna 2011 32 prosenttia tanskalaisista 21-vuotiaista asui kotona. Vuoteen 2025 mennessä osuus oli noussut 57 prosenttiin Tanskan tilastokeskuksen (Danmarks Statistik) lukujen mukaan, jotka Realdania-yhdistys julkaissee uudessa nuorten elämänlaatua käsittelevässä raportissaan.

Realdanian analyysijohtaja Henrik Mahncke viittaa korkeisiin asumiskustannuksiin ja siihen, että monet nuoret viihtyvät kotona asumisessa mahdollisina selityksinä. Tanskan tilastokeskuksen analyysin mukaan myös etäisyys oppilaitoksiin vaikuttaa: mitä kauempana ne ovat, sitä useammat nuoret muuttavat pois kotoa.

Mette Mechlenborg, asumista tutkiva vanhempi tutkija Aalborgin yliopistosta, huomauttaa, että monet nuoret kasvavat suurissa kodeissa. Vuosien varrella erityisesti omakotitaloihin on tullut erilliset alueet lapsille ja vanhemmille. Se voi saada pienen ja kalliin huoneen vaikuttamaan vähemmän houkuttelevalta.

Mainos:

— Se voi johtaa siihen, että sanotaan olevan parempi asua kotona äidin ja isän luona, missä minulla on kokonainen osa talosta itselläni, hän sanoo DR:lle.

Tanskan pääministeri: Ruotsi on ”osittain tuhottu”

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 16.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen käyttää Ruotsia varoittavana esimerkkinä keskustelussa ulkomaalaisten rikollisten karkottamisesta.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen nostaa Ruotsin varoittavaksi esimerkiksi kamppailussa ulkomaalaisten rikollisten karkottamisesta. Ruotsi on hänen mukaansa maa, joka "on osittain tuhottu".

Lausunto on peräisin tanskalaisen Berlingske-lehden haastattelusta, josta raportoi Fria Tider. Sosiaalidemokraattista hallitusta johtava Frederiksen puhui maahanmuuton seurauksista.

— Katsokaa vain Ruotsin kaltaista maata. Se on maa, joka on osittain tuhottu, Mette Frederiksen sanoo Berlingskelle Fria Tiderin selostuksen mukaan.

Taustalla on Tanskassa käytävä kamppailu mahdollisuudesta karkottaa rikollisia maahanmuuttajia. Frederiksen uskoo, että sekä Tanska että Eurooppa ovat ottaneet vastaan liian monta.

Mainos:

— Tanskaan on tullut liian monta ihmistä. Eurooppaan on tullut liian monta ihmistä, jotka eivät osaa käyttäytyä ja jotka tekevät rikoksia, hän sanoo.

Tällaisilla ihmisillä ei pitäisi pääministerin mukaan olla lupaa jäädä. Tässä yhteydessä hän osoittaa Ruotsia.

Frederiksen ajaa yhdessä Italian pääministerin Giorgia Melonin kanssa erilaista tulkintaa Euroopan ihmisoikeussopimuksesta. Tanskan kanta on, ettei sopimuksen antaman suojan pitäisi estää maita karkottamasta ulkomaalaisia rikollisia.

Maahanmuuttajien lapsenlapset Tanskassa tekevät enemmän rikoksia kuin isovanhempansa

Euroopan siirtolaiskriisi

Julkaistu 11.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva: veitsi-isku Mannheimin torilla 31. toukokuuta 2024. Kuvassa ei näy Tanskan tilastoihin sisältyviä henkilöitä.

Lähi-idästä, Pohjois-Afrikasta, Pakistanista ja Turkista tulleiden maahanmuuttajien miespuoliset lapsenlapset syyllistyvät huomattavasti useammin rikoksiin kuin väestö keskimäärin tai heidän isovanhempansa. Tähän asti heidät on laskettu Tanskan virallisissa tilastoissa tanskalaisiksi.

Luvut perustuvat erityiseen tietoaineistoon, jonka sanomalehti Berlingske tilasi Tanskan tilastokeskukselta (Danmarks Statistik), Den Korte Avis raportoi.

Vuonna 2025 niin kutsutuista MENAPT-maista tulleiden maahanmuuttajien miespuolisten lastenlasten rikollisuusaste oli 147 prosenttia keskiarvoa korkeampi. Tämä oli korkein taso kuusivuotiskaudella, jolta virasto laski luvut. Ryhmästä tuomittiin vuonna 2025 yhteensä 143 henkilöä.

Rikollisuusaste on myös huomattavasti korkeampi kuin samoista maista tulleilla ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajilla. Jo aiemmin tiedettiin, että toisella sukupolvella on korkeampi rikollisuusaste kuin ensimmäisellä.

Mainos:

Katoavat ”tanskalaista alkuperää” -kategorian alle

Kolmatta sukupolvea ei raportoida erikseen tavallisissa rikostilastotaulukoissa. Sen sijaan lapsenlapset putoavat kategoriaan ”tanskalaista alkuperää”, mikä vaikeuttaa kehityksen seuraamista sukupolvien yli. Den Korte Avisin toimittaja Poul Erik Andersen kirjoitti vuonna 2025, että yli 30 000 ei-länsimaalaisten maahanmuuttajien toisen ja kolmannen sukupolven jälkeläistä oli rekisteröity tanskalaisiksi.

Tanskan tutkimuskeskus VIVE:n professori ja tutkimusjohtaja Torben Tranæs pitää havaintoja merkkinä siitä, ettei kotouttaminen toimi tarkoitetulla tavalla.

— Ne viittaavat kotouttamishaasteeseen, jota tulisi tutkia tarkemmin. Tavoitteenamme on ollut, että mitä useamman sukupolven ajan maahanmuuttajaperheet ovat olleet Tanskassa, sitä paremmin he pärjäisivät verrattuna perheisiin, jotka ovat asuneet pidempään jossakin köyhemmistä ei-länsimaista. Tässä tapauksessa näin ei ole, hän sanoo Berlingskelle Den Korte Avisin mukaan.

Tanskan kansanpuolue haluaa nyt viedä Tanskan parlamenttiin, kansankäräjille (Folketinget), esityksen, jossa hallitusta kehotetaan vaatimaan Tanskan tilastokeskusta avaamaan tietokantansa ja raportoimaan kolmannen sukupolven maahanmuuttajat erikseen.