https://nykysuomi.com/norjalainen-tekoalykeskus-solmi-41-miljardin-euron-sopimuksen/

Ulkomaat

Norjalainen tekoälykeskus solmi 4,1 miljardin euron sopimuksen

Julkaistu tänään 14:30 – Kirjoittaja Toimitus

Norjan Tydalissa sijaitseva datakeskus on allekirjoittanut 16 vuoden sopimuksen tekoälykapasiteetista, jonka arvon kerrotaan olevan noin 4,7 miljardia dollaria (4,1 miljardia euroa). Laitos tarjoaa laskentatehoa toistaiseksi nimeämättömälle yhdysvaltalaiselle tekoälylaboratoriolle.

Sopimus allekirjoitettiin Nasdaq-listatun Bitdeerin omistaman Tydal Data Centerin ja Volta Infrastructuren tytäryhtiön Volta Tydalin välillä.

Bitdeerin lehdistötiedotteen mukaan sopimus edustaa 4,7 miljardin dollarin (4,1 miljardin euron) sopimustuloja 16 vuoden aikana. Datakeskus sijaitsee Trøndelagissa, Keski-Norjassa.

Norjalainen talouslehti E24 uutisoi, että sopimusta voidaan jatkaa vielä kahdeksalla vuodella, minkä yhtiö sanoo nostavan sen kokonaisarvoa merkittävästi.

Sopimuksen mukainen kapasiteetti on 121 megawattia IT-laitteille, ja kokonaisasennettu teho on noin 133 megawattia.

Volta kertoo varustavansa laitoksen Nvidian näytönohjaimilla ja vuokraavansa laskentakapasiteettia suurelle yhdysvaltalaiselle tekoälylaboratoriolle, jonka nimeä ei ole julkistettu.

Avaa julkaisu X:ssä

Laajennus kahdessa vaiheessa

Tydal Data Centeriä käytettiin aiemmin kryptovaluutan louhintaan, mutta nyt se muutetaan tekoälytoimintoja varten.

Ensimmäisen vaiheen on määrä valmistua vuoden 2026 loppuun mennessä ja toisen vaiheen vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä, E24 kertoo.

Yhtiön mukaan laitoksella on tällä hetkellä noin 50 vakituista työntekijää, ja se odottaa luvun nousevan noin sataan, kun laajennus on valmis.

Tydal korostaa verkkosivuillaan paikallista vesivoimaa, luonnollista jäähdytystä ja useita kuituyhteyksiä toimintansa etuina.

Laskentatehosta tulee strategista infrastruktuuria

Sopimus on jälleen yksi esimerkki siitä, kuinka kilpailu tekoälykapasiteetista on siirtymässä kielimalleista ja ohjelmistoista sähköön, näytönohjaimiin ja datakeskuksiin.

Norjalaiselle kunnalle investointi tuo sekä työpaikkoja että investointeja, mutta myös pitkäaikaisen tarpeen verkkokapasiteetille ja muulle infrastruktuurille.

Loppuasiakasta ei ole paljastettu. Jää siksi nähtäväksi, kuinka suuri paikallinen taloudellinen vaikutus on ja kuinka nopeasti suunnitellut rakennusvaiheet saadaan päätökseen.

Sopimuksen koko kuitenkin asettaa Tydalin tekoälyteollisuuden nyt tarvitsemien fyysisten infrastruktuurien suurempien pohjoismaisten investointien joukkoon.

Seuraa keskustelua

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

Nimimerkki*

Sähköposti (pakollinen, ei julkaista)*

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit

Vanhimmat

Uusimmat Äänestetyimmät

https://nykysuomi.com/raportit-yhdysvaltain-armeijan-atacms-ja-prsm-varastot-hupenevat/

Ulkomaat

Raportit: Yhdysvaltain armeijan ATACMS- ja PrSM-varastot hupenevat

Julkaistu tänään 12:53 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain armeijan raportoidaan kuluttaneen suurimman osan ATACMS- ja PrSM-ohjuksistaan Iranin vastaisen sodan aikana. Inventaariotietoihin perehtyneiden lähteiden mukaan varastot ovat pahasti koetuksella, mikä rajoittaa armeijan toimintavapautta uusissa kriiseissä.

Reutersin mukaan Yhdysvaltain armeija on kuluttanut suurimman osan maailmanlaajuisesta maasta laukaistavien ATACMS- ja PrSM-tarkkuusohjusten varastostaan.

Kaksi inventaariotietoihin perehtynyttä henkilöä kertoo uutistoimistolle, että lähes kaikki kyseisen tyyppiset ohjukset on käytetty viisi kuukautta kestäneen sodan aikana.

ATACMS on armeijan pitkän kantaman ohjus, jota laukaistaan muun muassa HIMARS-laveteilta. PrSM on sen pidemmän kantaman seuraaja. Aseet mahdollistavat iskut etäältä ja vähentävät tarvetta lähettää miehitettyjä taistelukoneita ilmatorjunnalla suojattuja kohteita vastaan.

Jäljellä olevien ohjusten määriä ei ole julkistettu, mutta Reuters kuvailee myös, kuinka Yhdysvaltain keskusoikeuden esikunta, CENTCOM, on täydentänyt varastojaan ohjuksilla muista Yhdysvaltain varastoista eri puolilta maailmaa.

Täydennykset osoittavat, että tiedot eivät kata koko Yhdysvaltain pitkän kantaman asearsenaalia, mutta armeijan ATACMS- ja PrSM-varastot ovat joutuneet kovaan paineeseen.

M142 HIMARS laukaisee raketin Nordic Strike -harjoituksessa. Kuva: US Army

Useat ohjusvarastot paineen alla

Myös muiden ohjusvarastojen raportoidaan hupenevan.

Reuters raportoi, että hieman alle puolet Yhdysvaltain Tomahawk-ohjusvarastosta on käytetty sodan alkamisen jälkeen, mutta toteaa, ettei lukua ole voitu vahvistaa riippumattomasti.

Strategisten ja kansainvälisten tutkimusten keskus CSIS arvioi kuitenkin, että Yhdysvalloilla on yhä tarpeeksi ohjuksia taisteluiden jatkamiseen Lähi-idässä.

Pienentyneet varastot voivat silti rajoittaa Yhdysvaltain liikkumavaraa suuremmassa konfliktissa, esimerkiksi Tyynenmeren alueella.

Pentagon kuitenkin kiistää kuvan ehtyneestä arsenaalista. Puolustusministeriön edustaja Sean Parnell sanoo Yhdysvalloilla olevan suorituskykyä presidentin operaatioihin ja laaja arsenaali, joka on tarkoitettu suojelemaan maan etuja.

https://nykysuomi.com/kuolleeksi-luullun-koralliriutan-havaittiin-kuhisevan-elamaa/

Ulkomaat

Kuolleeksi luullun koralliriutan havaittiin kuhisevan elämää

Julkaistu tänään 09:15 – Kirjoittaja Toimitus

Yli puolen vuosisadan ajan Beninin edustalla Länsi-Afrikassa sijaitsevaa koralliesiintymää pidettiin kuolleena. Nyt vedenalaiset kamerat ovat paljastaneet jotain aivan muuta.

1960-luvulla tutkijat kartoittivat merenpohjaa Beninin ja Togon edustalla etsiessään lupaavia kalastusalueita. Tutkimusten aikana he tallensivat korallivallin 52–56 metrin syvyydessä, mutta olettivat sen olevan kuollut.

Kysymys korallivallin tilasta jäi vaille vastausta yli 60 vuodeksi. Kun kansainvälinen tutkimusryhmä käynnisti uuden projektin vuonna 2025, sen tavoitteena oli selvittää, esiintyykö Beninin mannerjalustalla eläviä mesofoottisia koralliyhteisöjä, ja luoda ensisijainen kuva elinympäristöstä.

Uutta tutkimusta johti Coffi Gérard Franck Zinzindohoué Beninin kalastus- ja valtameritutkimuslaitoksesta (IRHOB) Cotonousta. Ryhmään kuului myös tutkijoita saksalaisesta Alfred Wegener -instituutista, GEOMAR Helmholtz-keskuksesta, Porton yliopistosta ja National Geographic Societystä.

— Kenttätutkimus ei ollut helppo. Se oli sekoitus pitkiä päiviä merellä, teknisiä ongelmia ja suurta epävarmuutta. Sitten näimme kaikuluotaimessa rakenteita, jotka vaikuttivat riutan tunnusmerkeiltä, mikä antoi meille toivoa siitä, että olimme lähellä, Zinzindohoué kertoo.

Tutkimusryhmä palasi alueelle sivukeilakaikuluotaimen ja vedenalaisten kameroiden kanssa. Tulokset, jotka julkaistiin Frontiers in Marine Science -lehdessä, osoittavat eläviä koralliyhteisöjä kallioisella merenpohjalla noin 54 metrin syvyydessä.

Tutkijat kartoittivat rajoitetun osan alueesta vuoden 2025 aikana. Kaikuluotainmittaukset kattoivat noin seitsemän kilometriä idästä länteen ja osoittivat kaksi vyöhykettä, joissa oli kovempia pohjarakenteita. Valituista kohdista otetut kamerakuvat dokumentoivat elinympäristön koralleja ja kaloja.

— Seuraavaksi tutkimme rakenteita vedenalaisella dronella ja Deep Sea Camera -järjestelmällä. Se oli meille suuri hetki, sillä yhtäkkiä saatoimme todella nähdä merenpohjan. Muistan yhä nuo ensimmäiset kuvat. Se oli sekoitus innostusta ja epäuskoa, sillä kaiken tämän ajan, jonka olimme tätä riuttaa miettineet, edessämme oli vihdoin jotain todellista, sanoo Zinzindohoué.

Monia kysymyksiä on yhä avoinna

Elinympäristö ei ole tyypillinen, yhtenäinen koralliriutta. Sen sijaan tutkijat kuvailevat sitä mesofoottiseksi korallipuutarhaksi: laikuttaisiksi yhteisöiksi, jotka koostuvat pääasiassa pehmytkoralleista vähävaloisessa merenpohjassa.

Kuvissa näkyy koralleja ja kahdeksan kalalajia, mutta fyysisiä näytteitä ei ole vielä kerätty. Siksi ei ole mahdollista vahvistaa, olivatko korallit elossa jo 1960-luvulla vai onko elinympäristö toipunut sen jälkeen.

Löytö on ensimmäinen visuaalinen vahvistus elävästä mesofoottisesta koralliyhteisöstä Guineanlahden mannerjalustalla. Tutkijat haluavat nyt selvittää, jatkuuko vanha korallivalli pidemmälle rannikkoa pitkin ja odottavatko muut unohdetut elinympäristöt löytämistään.

— Minulle jännittävin osa on riutan historian ymmärtäminen ja se, mitä se voi kertoa meille tämän alueen valtameren muuttumisesta ajan myötä. Tuntuu siltä, että olemme vasta alkaneet lukea arkistoa, joka on ollut siellä hyvin pitkään, sanoo Zinzindohoué.

https://nykysuomi.com/fuego-tulivuori-purkautuu-guatemalassa-asukkaita-evakuoitu/

Ulkomaat

Fuego-tulivuori purkautuu Guatemalassa – asukkaita evakuoitu

Julkaistu tänään 08:36 – Kirjoittaja Toimitus

Guatemalan Fuego-tulivuoren voimakas purkaus on pakottanut riskialueiden asukkaat jättämään kotinsa. Laava, tuhka sekä polttavat kaasu- ja kivivirrat ovat liikkuneet rinteitä alas samalla, kun viranomaiset varoittavat vaaran jatkuvan.

Purkaus alkoi elokuun 4. päivän aamuna ja voimistui päivän aikana Guatemalan katastrofivirasto CONREDin mukaan. Fuego sijaitsee noin 40 kilometrin päässä Guatemala Citystä ja on yksi Keski-Amerikan aktiivisimmista tulivuorista. Kansallinen hälytystaso on nostettu oranssille, kun taas lähimpänä välitöntä vaaraa olevilla alueilla on voimassa punainen varoitus.

CONREDin johtaja Claudinne Ogaldes sanoi, että 659 ihmistä on evakuoitu ja 280 on tilapäissuojissa.

Vulkanologian laitos INSIVUMEH kuvailee tilannetta intensiiviseksi purkausvaiheeksi. Kaasua, laavaa ja tuhkaa virtaa edelleen kraatterista, ja tuhkaa on kulkeutunut länteen ja luoteeseen jopa 120 kilometrin päähän. Laitos varoittaa myös pyroklastisista virroista – polttavista, nopeasti liikuvista kaasun, tuhkan ja vulkaanisen materiaalin seoksista.

Vaara tulivuoren läheisyydessä

Vulkanologian laitoksen mukaan tällaisia virtoja on liikkunut useita tulivuoren rinteiden rotkoja pitkin. Ne voivat kulkea viidestä seitsemään kilometriä kraatterista ja muodostavat välittömän uhan tulivuoren lähellä sijaitseville yhteisöille. Sade lisää myös lahaarien riskiä, jolloin vesi sekoittuu tuhkaan ja kiviin syöksyen alas rotkoja.

— Kraatterin yläpuolelle on muodostunut 200–300 metriä korkea laavasuihku, laitos toteaa.

Alueelle odotetaan myös sadetta, mikä saattaa laukaista lahaareja, jotka voivat vaikuttaa läheisiin kyliin.

Fuego on purkautunut useita kertoja viime vuosina. Vuoden 2018 katastrofissa kuoli satoja ihmisiä, kun kuuma tuhka ja kivet hautasivat tulivuoren juurella sijainneita yhteisöjä.

https://nykysuomi.com/tutkimus-lentokoneiden-nopea-wi-fi-aiheuttaa-huomattavasti-korkeampia-sateilypiikkeja/

Ulkomaat

Tutkimus: Lentokoneiden nopea Wi-Fi aiheuttaa huomattavasti korkeampia säteilypiikkejä

Julkaistu eilen 15:02 – Kirjoittaja Toimitus

Radiotaajuista säteilyä mitattiin huomattavasti korkeampina piikkiarvoina SAS:n lentokoneessa, jossa oli uusi nopean yhteyden Wi-Fi, kuin koneessa, jossa oli vanhempi järjestelmä. Uuden ruotsalaisen pilottitutkimuksen takana olevat tutkijat peräänkuuluttavat laajempia, riippumattomia tutkimuksia ennen teknologian laajamittaista käyttöönottoa.

Tutkimuksen suorittivat Mona Nilsson riippumattomasta Ruotsin säteilysuojelusäätiöstä (Strålskyddsstiftelsen) sekä lääkäri ja syöpätutkija Lennart Hardell. Säätiö kirjoittaa, että löydökset voivat olla erityisen tärkeitä matkustamohenkilökunnalle ja usein lentäville.

Mittaukset suoritettiin kahdella täydellä SAS:n lennolla kesäkuussa 2026. Toisessa lentokoneessa oli uusi satelliittipohjainen suurnopeusverkko, jota SAS on alkanut asentaa Starlinkin kanssa, kun taas toisessa käytettiin lentoyhtiön aiempaa Wi-Fi-järjestelmää.

SAS lanseerasi Starlink-palvelun maaliskuussa ja kertoi matkustajien voivan saavuttaa yli 500 megabitin sekuntinopeuksia.

Piikkiarvot olivat moninkertaisia

Tutkijat sijoittivat samantyyppiset mittauslaitteet vastaaviin paikkoihin matkustamossa. Nopealla Wi-Fi-yhteydellä varustetulla lennolla tehtiin kuusi mittausta ja vanhemmalla järjestelmällä varustetulla lennolla kymmenen mittausta. Jokainen mittaus kesti vähintään kaksi minuuttia, ja laitteen korkein tallennettu piikkiarvo merkittiin muistiin.

Uudella järjestelmällä piikkiarvot vaihtelivat 299 000:sta 651 000:een mikrowattiin neliömetriä kohden. Vanhemmalla Wi-Fi-yhteydellä varustetussa koneessa arvot vaihtelivat 8 310:stä 69 100:aan mikrowattiin neliömetriä kohden. Säätiö tiivistää eron olevan mitatuissa piikeissä noin 10–80-kertainen suurnopeusjärjestelmän eduksi.

Tieteellisessä artikkelissa Nilsson ja Hardell päättelevät, että teknologia saattaa aiheuttaa riskin, joka vaatii lisätutkimuksia.

”Nopean Wi-Fi-yhteyden käyttöönotto lentokoneissa voi olla terveysriski sekä matkustajille että henkilökunnalle. Riippumattomien tutkijoiden, joilla ei ole eturistiriitoja, tulisi tehdä riskiarviointi ennen teknologian jatkokäyttöönottoa”, he kirjoittavat.

Pienimuotoinen pilottitutkimus

Tutkimus on rajallinen. Se kattaa vain kaksi lentoa ja vertaa kuutta lyhyttä mittausta yhdessä koneessa kymmeneen mittaukseen toisessa. Siinä raportoidaan enimmäispiikit keskimääräisen altistumisen sijaan koko matkan ajalta, eikä siinä tutkittu terveysvaikutuksia matkustajiin tai henkilökuntaan.

Tutkimus ei siten voi määrittää, kuinka edustavia tasot ovat muille lentokoneille, reiteille tai täyttöasteille. Monet matkustajat käyttivät langattomia laitteita, mikä tarkoittaa, että laite rekisteröi yhdistetyn radiotaajuisen ympäristön eikä ainoastaan lentokoneen reitittimen signaalia.

Erilaisia näkemyksiä varovaisuusperiaatteesta

Kaikki mitatut arvot olivat alle kansainvälisen ionisoimatonta säteilyä käsittelevän toimikunnan ICNIRP:n suosittelemien viitearvojen. Asiaankuuluvilla Wi-Fi-taajuuksilla tämä on 10 wattia neliömetriä kohden, keskiarvona kuuden tai 30 minuutin ajalta.

Nilsson ja Hardell väittävät, että nämä tasot on suunniteltu pääasiassa suojaamaan todistetuilta lämpövaikutuksilta. ICNIRP toteaa, että kuumeneminen on ainoa todistettu radiotaajuuskenttien terveysvaikutus ja että tutkimus ei ole osoittanut haitallisia terveysvaikutuksia termisten kynnysarvojen alapuolella.

Erillisessä vuoden 2025 tutkimuksessa seurattiin jatkuvasti altistumista neljällä kansainvälisellä lennolla ja todettiin Wi-Fi-kaistan keskimääräiseksi altistumiseksi 1,23–93,9 mikrowattia neliömetriä kohden. Tutkimukset eivät ole suoraan vertailukelpoisia, mutta ero korostaa tarvetta standardoiduille mittauksille useammissa uutta tekniikkaa käyttävissä lentokoneissa.