Mainos:

Terrafame-pipo tulee Sipilälle kalliiksi?

Päivitetty 13.12.2016, Julkaistu 28.11.2016 – Kirjoittaja Toimitus

Juha Sipilän tullessa pääministeriksi,  pohtivat jotkut nokkelimmat, myönteisessä sekä kielteisessä mielessä, että johtaako liikemies Sipilä sekä keskustapuoluetta että Suomea kuin yritystä. Politiikan kiemuraisen kulttuurin ulkopuolelta tulleessa henkilössä nähtiin myös potentiaalia, eikä ole vieläkään selvää, toteutuvat hyvät vai huonot odotukset. Terrafamen tapaus saattaa kallistaa saldon viimeksimainittuun.

Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden hankkeiden tukeminen valtion taholta on synti, jota pienen maan on vaikea välttää. Sodanjälkeisen nopean jälleenrakentamisen aikana kukaan ei pitänyt kovin pahana julkistalouden ja yksityisen sektorin lomittumista, millä oli todella tehostava vaikutus. Koettu pula-aika piti kriitikot hiljaisina.

Varsinainen harppausta puolisosialismiin tapahtui sotakorvausteollisuudessa, jossa kontakti poliittisiin päättäjiin, ja näiden varmistettu suopeus, saattoivat olla tärkeämpi asia kuin se mitä tehdashallissa tapahtui. Kun "pää oli auki", kelattiin. Bilateraalisessa idänkaupassa poliittiset päätökset olivat jopa tärkeämpiä kuin tuotteiden spontaani markKinakysyntä, sillä Venäjän suljetuille markkinoille pääsy oli Kekkosen ansiota, ei esm. suomalaisten tuotekehittelijöiden. Niinpä suomalainen tekstiiliteollisuus kaatui heti kun venäläinen saattoi ostaa muualtakin.

Idänkauppa oli Keskusta-Maalaisliiton toinen kivijalka, -ja sitä käytettiin sumeilematta sisäpolittikassakin: Kun KGB-agentti Viktor Wladimirov ja keskustapoliitikko Paavo Väyrynen junailivat rapajuoppoa Ahti Karjalaista presidentiksi, poistettiin venäjänkaupan clearing-katto: Suomi vei Venäjälle ja Venäjä maksoi viennillä Suomeen. Tasapaino clearing-tilillä oli välttämätön, muuten Venäjä jäisi velkaa Suomelle. Kun suomalaiset eivät ostaneet ladoja tarpeeksi, vienti välillä takkusi. Paavo ja Viktor  päästivät jarrut: Vienti veti, mutta saatavat Venäjältä kasvoivat huimasti.

Mainos:

Venäjältä kesti myöhemmin vuosikymmeniä maksaa Paavon ja Viktorin kikkailun aiheuttama velka, eikä idänkaupan ryntäys kuitenkaan nostanut idänsuhteiden "asiantuntijaa" maan johtoon, mutta tästä toiste. Tämä tarkastelu antaakin tässä yhteydessä kuvan siitä maailmasta, jossa suomalainen talouselämän ja huippupolitiikan lomittuminen tapahtui, ja että Keskusta oli silloin läsnä portinvartijana ja verkostoitujana. *Rakenteellinen korruptio* on se sana.

Miten puolisosialismi näkyi ja näkyy kotimarkkinoilla, siitä antaa kouluesimerkin "paskalaki": Hallinnollisella päätöksellä tai lainsäädännöllä pakotetaan kansalaiset ostamaan jotakin, jota he eivät muuten osta, ja -ylläri-pylläri- Hyvä Veli onkin sopivasti ryhtynyt valmistamaan juuri oikeanlaisia pönttöjä. Sillä mitään väliä, etteivät ne toimi. Laki on laki. Juha Sipilän nimi mainitaan tässä yhteydessä. Missä Keskusta, siellä keskustalainen tapa toimia.

Jos siis keskustapoliitikko antaa kohukaivokselle ison köntän julkista rahaa, jotta se ei kaadu omaan mahdottomuuteensa jo ennen kevään kunnallisvaaleja, on luonnollista, että kansalaisten epäluulo herää. Oman yrityksen rahoilla voi tehdä riskisijoituksia, ja halutessaan spekuloida poliittisilla vaikutuksilla -onhan se "maan tapa", mutta valtion puikoissa pitäis noudattaa toisenlaista yrityskulttuuria.

Sipilän mahdollista esteellisyyttä Terrafamen asiassa tutkii nyt Oikeusasiamies.

Asiasta kertoi Iltalehti 28.11.2016.

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jii S
Jii S
9

Oikeusasiamiehelläkin taitaa olla Talvivaaran osakkeita.. Tänään mainittiin jossain aviisissa. Eli miten mahtaa olla puolueettomuuden laita?

trackback

[…] Terrafame-pipo tulee Sipilälle kalliiksi? […]

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.