Mainos:

Seksuaalirikokset kasvussa – Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta

Päivitetty 14.6.2018, Julkaistu 14.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomalaiset eivät ole huolissaan rikollisuudesta, kertoo tuore poliisibarometri. Neljä viidestä tutkimukseen vastanneesta koki, että rikollisuustilanne ei
ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään. Vastaavasti
noin 20 % piti lähiympäristönsä rikollisuustilannetta melko tai erittäin vakavana.

Rikollisuustilanne koetaan nyt jonkin verran vakavammaksi kuin edellisessä
tutkimuksessa vuonna 2016, mutta pitkällä aikavälillä kehitys on ollut myönteistä. Vuonna 2010 rikollisuustilanteen koki melko tai erittäin vakavaksi noin 22 % tutkimukseen
haastatelluista henkilöistä. Vuonna 2005 vastaava prosenttiosuus oli 25 %
ja vuonna 1999 37 %.

Haastatelluilta kysyttiin rikoslajeittain, ovatko he joutuneet rikoksen uhriksi. Tutkituista rikoslajeista yleisimpiä ovat tämän tutkimuksen perusteella
omaisuuden varastamisen, omaisuuden vahingoittamisen sekä pahoinpitelyn
rikoslajit. Yhteensä noin 32 % vastaajista on joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi
ainakin kerran elämässään. Vastaajista noin 22 % ilmoitti, että omaisuutta on
joskus vahingoitettu ja 16 %, että on joskus joutunut pahoinpitelyn uhriksi.

Seksuaalirikosten trendi täysin päinvastainen muun rikollisuuden kanssa

Noin 68 % vastaajista ilmoitti uusimmassa tutkimuksessa, että ei ole koskaan joutunut omaisuuden varastamisen uhriksi (2010: 55 %; 1999: 58 %), noin 77 %, ettei ole koskaan joutunut omaisuuden vahingoittamisen uhriksi (2010: 67 %; 1999: 65 %), ja noin 89 %, ettei häneltä ole koskaan varastettu tai yritetty varastaa autoa (2010: 81 %; 1999: 77 %). Barometrin mukaan myöskin ilmoitusaktiivisuus on lisääntynyt kautta linjan, seksuaalirikoksia lukuunottamatta.

Seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksissa kehitys on ollut omaisuusrikoksiin
verrattuna päinvastainen. Tapauksia näyttäisi olevan enemmän kuin vielä
2010-luvun alussa. Ilmoittamisaktiivisuus taas on samalla tai jonkin verran matalammalla
tasolla kuin vuosikymmenen alkupuolella.

Mainos:

Niiden osuus, jotka kokevat, että heitä ei ole koskaan elämänsä aikana
seksuaalisesti ahdisteltu, tai että he eivät ole koskaan kohdanneet seksuaalista väkivaltaa,
on nuorten naisten keskuudessa nyt vuonna 2018 noin 10 prosenttiyksikköä
pienempi kuin vielä vuonna 2010. Ikääntyneempien naisten osalta vastaavaa muutosta ei havaita. Heidän tilanteensa näyttäisi olevan samanlainen kuin vuosikymmenen
alussa.

Barometrissä tarjottiin selitykseksi sitä,  että seksuaalinen ahdistelu tai väkivalta on lisääntynyt, tai siitä, että samanlainen tai lähes samanlainen tapahtuma koetaan nyt aiempaa useammin seksuaaliseksi ahdisteluksi tai väkivallaksi. Sekä tapahtumat että tapahtumia koskevat tulkinnat ovat voineet muuttua.

Ilmoittamisaktiivisuus seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista näyttää
viime vuosina joko pysyneen ennallaan tai laskeneen. Tämän tutkimuksen perusteella
noin 17 % seksuaalisen ahdistelun tai väkivallan tapauksista ilmoitetaan poliisille.
Osuus on merkittävästi pienempi kuin muiden rikoslajien vastaavat osuudet.

Lähde: Poliisibarometri

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Keitä tähänkin barometriin on haastateltu? Tekoälyllä varustettuja robotteja? Vai poliisilaitoksen konttorin työntekijöitä?
Tavallisilla hmisillä on todellisuudesta päinvastainen kokemus ja sitä ei voi kyseenalaistaa.

sukassakus
sukassakus
8 years ago

Siinä oli taas tehty kysely mitä ilmeisemmin Sipilän kodissa.

Hannu Heikkilä
Hannu Heikkilä
8 years ago

Aivan olennainen tekijä tutkimuksen luotettavuutta ajatellen on kysymys siitä, kuka maksoi tutkimuksen. Maksaja päättää

— siitä julkaistaanko tieto tutkimuksen olemassaolosta,
— julkaistaanko tutkimuksen tulokset,
— annetaanko tutkimuksen tekijälle bonusrahoituksena uusi jatkotutkimus, jos tulokset ovat mieleisiä,
— jne.

Ei kai valtiolla ole sormet pelissä tämän tutkimuksen rahoittamisen kautta.

juha.
juha.
8 years ago

Se on se yksi kerta kun rämähtää oikein kunnolla ja raiskattu rikki revitty raato löytyykin sitten kivikasan alta kuin muuan äärisuvakki naisen Ruotsin onnelassa muutama vuosi sitten. Nimikin tyttövainaalla on, mutta paskaako sitä tähän kaivamaan, sillä monikulttuurinen neekeri teki hommansa sen verran ”hyvin”, tyttö oli palapeli. Kerrankin meni oikeaan osoitteeseen, joka nyt ei ole Ruotsin kaltaisessa monikultti-diktatuurissa kummoinen ”sattuma”. Vauhti ei tästä luonnollisesti ole hiljentynyt vaan päinvastoin kaasua painetaan vain tymäkämmin kun kallioleikkaus on jo tosiasia. Eikä kyseessä ole edes mikään vahinko refleksin ”kohdentamisesta” oikeaan pedaaliin vaan kaikki tehdään täydellä ”ymmärryksellä” sillä feministis-sosiaalidemokraattisella umpiluisuudella ja aatten palolla, jolla on ollut ”ilo” suistaa monta kansakuntaa ja maata maailmassa täydelliseen perikatoon niin aineellisesti kuin tapettujen syyttömien ihmisten taivaisiin asti ylettyvien kasojen syystä juuri siitä, ettei sosialismi ole koskaan väärässä eikä tee virheitä, vaan kansalaiset ovat ”väärää” mieltä ja ”vastavallankumouksellisia” sekä ”kansanvihollisia” syystä, että sanovat ettei politbyroolla ole vaatteita.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.