Mainos:

Presidentti Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on tässä

Julkaistu 9.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkin suunnittelukilpailun voittaja on julkistettu. Kilpailun voitti teos nimeltä ”Kartta”, jonka on suunnitellut kuvataiteilija, valokuvaaja Perttu Saksa. Toiseksi kilpailussa sijoittui kuvanveistäjä Matti Nurmisen suunnittelema teos nimeltä ”Tarttis tehrä jotain” ja kolmanneksi kuvanveistäjä Bjarne Lönnroosin suunnittelema teos ”Jää sulaa”.

Voittaja saa 10 000 euroa, toiseksi sijoittuva 5 000 euroa ja kolmanneksi sijoittuva 3 000 euroa.

Lisäksi palkintolautakunta päätti antaa kunniamaininnan kuvanveistäjä Pertti Mäkisen ehdotukselle ”Heijastus”. Tunnustuspalkinnon suuruus on 1 000 euroa.

Palkintolautakunnan muodosti presidentti Mauno Koiviston hautamuistomerkkitoimikunta. Puheenjohtaja, alivaltiosihteeri Timo Lankinen valtioneuvoston kansliasta piti kilpailun tasoa korkeana ja kiitti kaikkia osallistujia.

”Kilpailuun saapuneissa teoksissa käsitellään presidentti Koiviston uraa valtiomiehenä, mutta monissa on myös viitteitä harrastuksiin ja esimerkiksi kotiseutuun. Arvioitavat teokset ilmentävät hautamuistomerkkiehdotusten moninaisuutta”, sanoo Lankinen.

Mainos:

Palkittujen teosten luonnehdinnat

Palkintolautakunta luonnehti kilpailun voittanutta ”Karttaa” seuraavasti:

”Ehdotus koostuu kultauksen yhdessä pitämistä palasista. Kokonaisuus on loisteliaan yhtenäinen. Vaikka ehdotuksessa voi nähdä yhtymäkohtia nöyryyttä ja ajan arvokkuutta painottavaan keramiikkataiteeseen tai pirstaloituvaan maailmanpolitiikkaan, teos toimii ensisijaisesti itsenäisenä ja monitulkintaisena kunnianosoituksena eheydelle. Eroosio on kuluttanut kiven palasiksi, mutta uudelleenkoottu kokonaisuus on inhimillisempi ja enemmän kuin alkuperäinen täydellisyys. Ehdotuksen koko ja mittasuhteet sopivat tyylikkäästi hautapaikalle ja sen kaksiosainen ja luonnollinen plastinen muoto välttää liiallisen yksinkertaisuuden.”

Toiseksi sijoittunutta ”Tarttis tehrä jotain” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Mustasta diabaasi-kivestä veistetty teos lepää kevyesti kiillotetulla kivialustalla luoden mielikuvan samaan aikaan voimasta ja herkkyydestä. Muoto on hallittu. Kaarevan ja särmikkään muodon välinen jännite on puhutteleva. Etuosassa on lohkomainen pinta ja yläosan tasainen osa on sileä. Rosoinen lohkopinta kuvaa presidentti Mauno Koiviston sotavuosia rintamamiehenä. Nimet kaiverretaan sileään etupintaan. Muistomerkki tarjoaa kukkalaitteille laskualustan ja taustanojan. Teoksen suhde pensasaidan rajaamaan käytettävään tilaan on sopivan väljä.”

Kolmanneksi sijoittunutta ”Jää sulaa” -teosehdotusta palkintolautakunta luonnehti:

”Vaaleansävyisestä punagraniitista veistetty teos ottaa hyvin huomioon ympäristön ja erottuu muista alueen hautamuistomerkeistä. Se on muodoltaan elävä ja kiinnostava, mutta samanaikaisesti voimakkaan arvokas. Havainnekuvat osoittavat kuinka teos elää kauniisti vuodenaikojen mukana. Teoksen symboliikka liittyy kylmän sodan päättymiseen ja Mauno Koiviston 12 vuoteen presidenttinä. Luku 12 toistuu veistoksen yläosan lohkeamissa. Veistoksen karkean pinnan ja kiiltäväksi hiotun jalustan välinen kontrasti korostaa materiaalisuutta. Kokonaisuus on onnistunut.”

Lisäksi kunniamaininnan saanutta teosluonnosta ”Heijastus” palkintolautakunta luonnehti:

”Teos on vaakasuuntaisen kiiltäväksi hiotun alustan ja veistoksellisen kiilamaisen kappaleen sommitelma. Keulan muotoisella kivellä tekijä viittaa presidenttiin kansakunnan keulahahmona ja toisaalta venettä muistuttavalla kappaleella heijastavalla, merta muistuttavalla pinnalla viimeiseen matkaan. Kun katsoja kumartuu teoksen ylle, hän näkee kasvonsa taivaan ja maan välissä. Veistos on kooltaan paikkaansa hyvin sopiva ja kappaleiden kontrastisuudessa onnistunut.”

Teosehdotukset näyttelyssä Säätytalossa ja verkossa

Kilpailun 17 kärkiehdotusta on esillä näyttelyssä Säätytalossa Helsingissä osoitteessa Snellmaninkatu 9-11. Näyttely on avoinna yleisölle 10.–20. huhtikuuta arkisin klo 9–16. Saavuttaessa tulee varautua todistamaan henkilöllisyys. Tiloissa ei ole mahdollisuutta vaate- eikä tavarasäilytykseen, joten isot laukut ja reput tulee jättää kotiin. Liikuntaesteiset pääsevät Säätytalon näyttelytilaan Kirkkokadun puolelta, käyntiosoite on Kirkkokatu 11–13.

Kaikki kilpailuun osallistuneet teosehdotukset ovat nähtävillä verkkonäyttelyssä valtioneuvoston kanslian sivuilla osoitteessa vnk.fi/muistomerkkikilpailu. Sivuilta löytyy myös palkintolautakunnan luonnehdinnat 17 kärkiehdokkaasta.

Muistomerkki paljastetaan presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.

Valtioneuvoston kanslia julkisti tammikuun alussa kilpailun hautamuistomerkin suunnittelemiseksi.

Teosehdotuksia vastaanotettiin määräaikaan mennessä 138. Muistomerkin on tarkoitus olla valmis ja sijoitettu paikalleen Hietaniemen hautausmaalle presidentti Koiviston syntymäpäivänä 25.11.2018.

Mauno Koivisto toimi Suomen tasavallan presidenttinä 12 vuoden ajan vuosina 1982–1994. Hän oli Suomen yhdeksäs presidentti. Koiviston valtiolliset hautajaiset pidettiin helatorstaina 25. toukokuuta 2017.

Lähde ja kuvan käyttöoikeudet: Valtioneuvoston kanslia

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

9 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Bilderberg
Bilderberg
8 years ago

Mannerheim, Paasikivi, Ståhlberg ja Svinhuvud ja kaikki todelliset isänmaamme suurmiehet ja sankarit kääntyvät haudassaan, kun valtiorikoksia tehtailleelle maanpetturille pykättiin muistomerkki.
Samoin kaikki perustuslakia sormeilleet ja sen muutokset eduskunnassa hyväksyneet maanpetturi valtiorikolliset oksennus lietepoliitikot saavat vielä palkkansa.

Hävetkööt kuolleenakin
Hävetkööt kuolleenakin
8 years ago
Reply to  Bilderberg

Aivan, kyllä suuri marmori kyrpä olisi ollut tuollekkin maanpetturille paikoillaan, no ehkäpä sitten salen kohdalla. kumpikin ovat olleet myymässä Suomen verellä maksettua itsenäisyyttä natseille.

mjk
mjk
8 years ago

On valmiiksi tohjona, ei tarvi lötöhousujen lautailijoittenkaan kursailla.

juha.
juha.
8 years ago

No, eipähän tuota tarvitse rakkareiden särkeä kun se on jo rikkinäinen valmiiksi. Toisaalta tuo kuvaa hyvin Koiviston 12-vuotista presidenttikautta ja sen ”saavutuksia”. Anteeksi vain pahuuteni, mutta totuus ei ole koskaan kaunista kuultavaa. Rakastavien omaisten kannalta tämäkin ”sammakko” voi aiheuttaa tuskaakin, mutta se, joka lähtee politiikkaan saa ”pyyhkeitä” niin eläessään kuin varsinkin kuolemansa jälkeen, jota niin osuvasti kutsutaan ”ruumiin potkimiseksi”. Etenkin tämä ilmiö esittäytyi vastenmielisimmillään Mauno Koiviston edeltäjän Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkosen (1900-1986) kohdalla alkaen jo hänen dementiaan vaipumisen aikoihin ennen hänen jäämistään sairaslomalle, joka oli alkusoittoa lopullisen eron pyyntöön terveydellisistä syistä. Sen verran vielä mainitsen, että jokainen voi tutkailla Kekkosen jälkeistä aikaa aina tähän päivään saakka ja tehdä omat johtopäätöksensä siitä, mitä ne voimat ovat saaneet aikaan, jotka olivat Paavo Lipposen käyttämää ilmaisua käyttäen ”Kekkosen taskussa” eli kuten silloisista ja sen jälkeisistä tuskan huudoista päätellen Kekkonen suorastaan kidutti ja ruoski päivän politiikkaa tekeviä poliitikkoja puolueista riippumatta ja näin ollen kaiken hyvän tiellä despoottina, jonka sorrosta silloiset ja nykyiset ”valopäät” joutuivat aikaansa viettämään, ei Siperiassa, mutta kuitenkin hyvällä palkalla maan korkeimpien salonkien loisteessa tapellen keskenään hallituksissa muutamasta prosentista ja pennistä. Kunnes homma tietenkin sakkasi ja sitten juostiin presidentti Kekkoselle itkemään kuin toinen osapuoli kiusaa. Ja kas kummaa sen samaisen ”kiusaajan” perävalot vielä näkyivät heidän saapuessaan, jotka olivat käyneet samalla ”asialla” tuon kaljupään luona, jolla ei ollut edes yhtä hiusta revittävänä päästään mokomien ”Saatanan tunareiden” vuoksi.

Lobbari
Lobbari
8 years ago

Tarina ei kerro,oliko palkintolautakunta selvinpäin vai liikuttuneessa mielentilassa ?

Paholaisen edustaja
Paholaisen edustaja
8 years ago

Tuo kivi kuvaa hyvin Koiviston aikakautta. Kivestä kuvastuu se miten presidentti hajotti yhtenäisen kansan ja murensi sen osiin. Tuhoten samalla vakaan talouden ja maan yrittäjyyden. Ja minkä vuoksi? Se oli se kulta jonka vuoksi Suomi ja suomalaisuus piti hajottaa, murentaa, repiä kappaleiksi.

huugo
huugo
8 years ago

Ja rahan tuloa ei voi estää. Miksi noita entisiä preseidenttejä vielä palvotaan kuin pohjois-koreassa konsanaan. Noillekin rahoille olisi ollut parempaa käyttöä ja rikkaat omaiset olisivat voineet pystyttää vaikka kivitalon kokoisen paaden. Ainoastaan Rytin muistoa kannattaa kunnioittaa, muut ovat enempi tai vähempi pankkien ja omaa kansaa halventavia pressoja. Halonen kun keikahtaa, paasi voisi olla tulipunainen afrikan valtion muotoinen möhkäle.

Kummityttö
Kummityttö
8 years ago

A miul tul het mieleen et siinhä on joku ohikulkia käynt aamu KUSELLA !?

Tuulettimeen paskaa
Tuulettimeen paskaa
8 years ago

Kiven ympärille sopisi hyvin n. 15 000 kpl itsemurhaan ajautuneen hirsipuut !

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.