Mainos:

Nykysuomi selvitti mistä oikeusministeri Häkkäsen tuomioistuinvirastossa olisi kysymys

Julkaistu 5.2.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Oikeusministeri Antti Häkkänen esitti loppuvuodesta 2017 erityisen tuomioistuinviraston perustamista Suomeen. Pitkään puheissa välähdelleen viraston perimmäinen tarkoitus ei kuitenkaan oikeusministeriön tiedotteesta tavalliselle kansalaiselle selvinnyt, vaan tiedotteessa esitettiin enemmänkin ympäripyöreitä termejä.

"Tuomioistuinviraston tehtävä olisi tukea tuomioistuimia niiden ydintehtävän toteuttamisessa ja varmistaa riippumattomuutta." todettiin lokakuisessa tiedotteessa. Sen lisäksi Häkkänen toi esille huolensa lautamies-menettelystä ja kertoi "aikovansa pyytää oikeusministeriön virkamiehiä arvioimaan lautamiesjärjestelmän tulevaisuutta.". Kuten sanottua, tämä ei vielä kansalaiselle kerro kovinkaan paljoa siitä, kuinka oikeuslaitos tulee muuttumaan viraston myötä, vai muuttuuko se laisinkaan. Hanke polkaistiin käyntiin tammikuussa 2018, mutta samat kysymykset pysyivät avoimina. Nykysuomi otti yhteyttä oikeusministeriön erityisasiantuntija Anu Koivuluomaan ja kyseli asiasta hieman lisää...

Miten virasto varmistaa tuomioistuinten riippumattomuutta?

Häkkäsen virastolle asettaman tavoitteen riippumattomuuden varmistamisesta voi ymmärtää monella tavalla. Onko tarkoitus estää korruptiota vai keventää oikeuslaitoksen paperityötaakkaa? Kuinka virasto valvoisi tuon riippumattomuuden toteutumista? Anu Koivuluoma vastaa:

"Tuomioistuinviraston perustaminen tarkoittaisi sitä, että tuomioistuinten hallinnolliset keskushallintotehtävät siirrettäisiin oikeusministeriöstä tuomioistuinvirastolle. Tuomioistuinvirasto olisi palveluorganisaatio, joka huolehtisi keskitetysti niistä tehtävistä, jotka eivät lain mukaan kuulu valtioneuvostolle tai tuomioistuimille. Tuomioistuinten keskushallinto järjestettäisiin siis tavalla, joka korostaisi tuomioistuinten rakenteellista riippumattomuutta sekä edistäisi tuomioistuinten hallintotehtävien tehokasta ja tuloksellista hoitamista. Tuomioistuinvirasto ei olisi valvova viranomainen."

Erityisasiantuntijan mukaan kyseessä on siis täysin hallinnollinen instanssi, joka ei sinänsä puutu itse oikeuslaitoksen perimmäiseen toimintaan. Virastolla ei tulisi olemaan minkäänlaista toimeenpanevaa, tai välillistä valtaa tuomioistuimiin.

Mainos:

"Tuomioistuinvirasto perustettaisiin huolehtimaan tuomioistuinten toimintaedellytyksistä sekä niiden toiminnan kehittämisestä ja suunnittelusta. Tuomioistuinvirasto ei puuttuisi riippumattomien tuomioistuinten toimintaan eikä lainkäyttöön kuten ei oikeusministeriö nykyisinkään."

Tuomioistuinvirasto ei siis mullista itse oikeusjärjestelmää, ei paranna oikeusturvaa tai tuomioistuinten "suoraselkäisyyttä", vaan keskittyy hallinnolliseen byrokratiaan. Se ei ota kantaa tuomioihin tai tuomioistuinten muuhun toimintaan.

Millaisia viraston tehtävät sitten tulisivat olemaan?

Tuomioistuinvirasto palvelisi Koivuluoman mukaan kaikkia tuomioistuimia maassa. Käräjäoikeudet, hovioikeudet, hallinto-oikeudet, Korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus ja erityistuomioistuimet olisivat kaikki viraston "asiakkaina". Erityisasiantuntija huomautti sähköpostihaastattelussa kuitenkin erikseen seuraavaa: "Tuomioistuinviraston perustamisella ei puututtaisi ylimpien tuomioistuinten asemaan. Niille perustuslaissa säädetyt tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät säilyisivät nykyisellään."

Eli valvonnan ja toimeenpanevan, esimerkiksi tuomioistuinten henkilöstöä koskevan vallan käyttö "riippumattomuuden" varmistamiseksi on poissuljettua... Haastattelun lopuksi Koivuluoma avasi pyynnöstä viraston uumoiltuja tehtäviä.

"Tuomioistuinviraston tehtävänä olisi palvella ja tukea tuomioistuinlaitosta. Viraston ydintehtävänä olisi huolehtia tuomioistuinlaitoksen toimintaedellytyksistä ja kehittämisestä. Tuomioistuinvirasto tukisi tuomioistuimia niiden perustehtävän suorittamisessa ja vastaisi keskitetysti oikeusministeriölle nyt kuuluvista tuomioistuinlaitoksen keskushallintotehtävistä."

"Tuomioistuinviraston tärkeimpiä tehtäviä olisi huolehtia tuomioistuinlaitosta koskevasta kehys- ja talousarviovalmistelusta. Tässä tehtävässään virasto vastaisi tuomioistuinten tuloksellisuudesta ja voimavarojen jakamisesta tuomioistuimille."

"Tuomioistuinvirastolle siirrettävät tehtävät täsmentyvät eduskunnalle annettavan hallituksen esityksen valmistelun yhteydessä. Tuomioistuinvirasto voisi huolehtia keskitetysti esimerkiksi tuomioistuinten toimitilahallinnosta ja toimitilojen turvallisuudesta. Sille voisi kuulua myös tietojärjestelmien kehittämiseen ja ylläpitoon liittyvät tehtävät. Tuomioistuinvirasto osallistuisi tuomioistuinlaitoksen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Se voisi huolehtia tuomareiden ja tuomioistuinten muun henkilöstön koulutuksesta yhteistyössä tuomarinkoulutuslautakunnan kanssa. Virastolle voitaisiin siirtää oikeusministeriöllä nykyisin oleva virkojen perustamiseen, lakkauttamiseen ja siirtämiseen liittyvä toimivalta ylimpien tuomioistuinten virkoja lukuun ottamatta. Lisäksi se voisi huolehtia keskitetysti tuomioistuinten asiantuntijajäseniä ja lautamiehiä koskevista tehtävistä."

"Oikeusministeriölle kuuluisi edelleenkin tuomioistuinlaitoksen strateginen ohjaus ja kehittäminen. Lisäksi se huolehtisi muista tuomioistuinlaitokseen liittyvistä valtioneuvostotason tehtävistä, kuten säädösvalmistelusta sekä talousarvio- ja kehysvalmistelusta. Ministeriö vastaisi myös tuomioistuinviraston tulosohjauksesta. Lisäksi sille kuuluisivat ne tuomioistuinlaitosta koskevat tehtävät, jotka edellyttävät valtioneuvoston tai tasavallan presidentin päätöksentekoa, kuten tuomareiden nimittämiseen liittyvät esittelytehtävät."

"Ylimpien tuomioistuinten tuomioistuinlaitoksen valvontaan liittyvät tehtävät eivät muuttuisi. Korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle kuuluisi siten jatkossakin perustuslain 99 §:ssä säädetty tehtävä valvoa lainkäyttöä omalla toimialallaan. Niin ikään hovioikeuksien tuomioistuinlain 3 luvun 2 §:ssä säädetyt tehtävät säilyisivät ennallaan."

Koivuluoman mukaan hanke vaatii lainsäädäntömuutoksia ainakin lisäyksen muodossa. Ennustettavissa on siis kohtalaisen kallis projekti hoitamaan nykyisellään jo hoidossa olevia tehtäviä.

Oikeusministeri Häkkänen totesi 26.1.2018 tiedotteessaan seuraavaa:

-"Tuomioistuinviraston perustamisessa korostuu tuomioistuinten riippumattomuus ja sen turvaaminen. Samalla pyritään hallintotehtävien tehokkaaseen hoitamiseen."

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Ulkoistetaan EU:lle
Ulkoistetaan EU:lle
8

Huomaatteko mitä tässä tapahtuu? Kun asioiden hoito siirretään hallinnosta virastolle, se voidaan sen jälkeen siirtää maan rajojen ulkopuolelle.

Kyseessä on Suomen oikeusjärjestelmän, joka jo nyt on alitettu poliittiselle päätäntävallalle, ulkoistaminen EU:n liittovaltiolle.

kullerwo666
kullerwo666
8

eipä muuta ku FUCK THE EU

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Osa uutta maailmanjärjestystä tämäkin.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.