Mainos:

Zapad ja Aurora-17 harjoituksissa sota-ajan asetelma

Päivitetty 9.9.2017, Julkaistu 9.9.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Maanantaina käynnistyy Suomen lähialueella kaksi merkittävää sotaharjoitusta: Venäjän perinteinen Zapad ja Ruotsissa -pitkästä aikaa- järjestettävä monikansallinen Aurora 17. Harjoitusten tehtävänasettelu kertoo niistä suunnitelmista, joita idässä ja lännessä on sodan varalle. Suomi osallistuu ruotsalaisten isännöimään Auroraan 300:lla sotilaalla, USA peräti 1000:lla. Amerikkalaisille tämä on ensimmäinen maasotaharjoitus Ruotsissa.

Zapad-koodinimellä kutsuttujen sotaharjoitusten sarja alkoi jo Neuvostoliiton aikana, liittyen 1970-luvulla päivitettyyn puolustusdoktriiniin. Tällöin Neuvostoliiton ensisijaiseksi vastaukseksi lännestä päin tulevaan hyökkäyksen uhkaan valittiin sodan siirtäminen vastustajan maaperälle.


  • Zapad 1977: Harjoituksen idea määriteltiin offensiiviseksi. ”Захват стратегической и тактической инициативы вооружёнными силами государств Варшавского договора с последующим переходом в решительное стратегическое наступление с переносом операций на территорию врага.” = ”Strategisen ja taktisen aloitteen haltuunotto siirtämällä toiminta vihollisen alueelle  Varsovan liiton jäsenmaiden asevoimien avulla ratkaisevalla strategisella aloitteella.”
  • Zapad 1981, -viimeinen neuvostoaikana järjestetty. Doktriini muuttumaton.
  • Zapad 2009: Venäjä on palannut neuvostonäkemyksiin uhkakuvien suhteen.
  • Zapad 2013, analyysi täällä.
  • Zapad 14.09.-20.09.2017: Venäjän läntisessä ("Leningradin"-) sotilaspiirissä, Valko-Venäjällä ja Itämerellä.

Aurora 17 tapahtuu Ruotsin alueilla, keskittyen Göteborgiin, Tukholman ympäristöön ja Gotlantiin. Harjoituksen aikaperiodi on 11.9.-29.9.2017. Harjoitusalueet eivät ole sattumalta valittuja:

  • Göteborgin satamalla on keskeinen rooli Ruotsiin lännestä tulevien avustusten ja apujoukkojen toimittamisessa sotatilanteessa.
  • Tukholma on pääkaupunki, ja kohde jonka hallussapitäjä voi väittää olevansa Ruotsin hallitus. Tukholmasta pääsee myös Mälarin kautta syvälle Ruotsiin, jolloin voi "katkaista" maan.
  • Gotlannin kontrollointi on Itämeren hallussapidon edellytys.
  • Ahvenamaa on neljäs avainkohde. Sen hallussapito eristää Pohjanlahden satamat ja mahdollistaa Ruotsin uhkaamisen. Myös Suomen meriliikenteen voi Ahvenanmaalta katkaista täydellisesti. Ahvenanmaalle kumpikaan sotaharjoitus ei ulotu(?), mutta siellä on "rauhanleiri".

"Rauhanliikehän" oli Neuvostoliiton viides aselaji. Muilla oli vain 1.) maa-armeija, 2.) laivasto, 3.) ilmavoimat ja 4.) tiedustelu. Neuvostoliitolla oli vielä 5.) rauhanliike. Suomi kielsi muuten po. ajankohdaksi pyydetyn venäläisen koululaivan vierailun Maarianhaminaan. Selitystä ei annettu.

Mainos:


Aurora 17 -harjoituksen tulkitaan olevan mallinnus lännen vastareaktiolle Venäjän doktriininsa mukaiseen tunkeutumiseen Baltian ja Itämeren alueelle sodan alkutilanteessa tai sotaa enteilevän kriisin yhteydessä.

Amerikkalaiset harjoittelevat Auroran yhteydessä myös Patriot-ohjusjärjestelmän nopeaa siirtämistä Manner-Euroopasta Ruotsiin. USA näyttää siis olevaan tosissaan Ruotsin, Baltian ja Suomen puolustamisen suhteen. Mikä on Suomen rooli sotatilanteen vaaralle tehdyissä skenaarioissa, siitä antoi käsitystä NATO:n varapääsihteeri Alexander Vershbow vieraillessaan Suomessa 02.09.2016:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

*) Montenegro ei ollut NATO:n jäsenmaa tuolloin. Liittyi 05.06.2017, ollen 29. jäsenmaa.

Puolustusvoimat.fi 24.08.2017,

Blogi aiheesta: http://aripesonen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236841-ruotsin-aurora-17-ja-venajan-zapad-17-sotahartoitukset-ottavat-mittaa-syksylla

Newsweek: U.S. MILITARY JOINS MILITARY DRILL IN NEUTRAL SWEDEN AT SAME TIME AS RIVAL RUSSIAN WAR GAME.

Aamulehti 25.09.2016.

http://www.nykysuomi.com/index.php/2017/09/06/zapad-2017-uhka-venajan-naapureille-valkovenalainen-nakemys-video/


Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huugo
huugo
9 years ago

Tulevaa tositoimintaa silmällä pitäen kannataa harjoitella huolella.

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago
Reply to  huugo

Mitäs näille suomessa jo oleville miehitysjoukoille tehdään?

trackback

[…] syvälle vihollisen maaperälle”, oli puhuttu ja haudottu idea Stalinin ajoista Zapad-2017 -sotaharjoitukseen asti. Kuullostaa ihan hyvältä, mutta sellainen ei ole missään toiminut, […]

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.