Kolumni: Kansan varallisuus asuu työssä
Kuten otsikossa totesin, kansan varallisuus asuu työssä. Kansan työssä asuu muuten muidenkin varallisuus. Viimeksi tänään kuulin kauhisteltavan 40% osinkoveroja jota jotkut poloiset joutuvat tekemättömyydestään maksamaan. Kuten tavallista minulla, hölmöllä ei riitä ymmärrystä tästäkään asiasta valittaville, vaan minun mielestäni veron perustelut ovat varsin yksinkertaiset ja helposti ymmärrettävät: Ilman tuota, osingoista maksettavaa veroa, eivät osinkojen maksamiseen tarvittavan rahan tekijät (työläiset) saisi kakusta muruakaan. Kuten olen ennenkin useassakin paikassa sanonut, talouselämä on kansaa varten, ei toisin päin. Samoin kuin valtio on kansaa varten, ei toisin päin.
Verottaja kertoo asiasta seuraavaa:
”Listatusta yhtiöstä saadusta osingosta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa. Osinkoa jakava pörssiyhtiö tekee osingoista 25,5 %:n ennakonpidätyksen ennen osingon maksamista. Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona. Osa osingosta on verotonta. Osingon maksaja tekee osingoista 7,5 % ennakonpidätyksen, jos osinko on alle 150 000 euroa. Ylittävältä osalta ennakonpidätys on 28 %. Jaetusta osingosta 25 % on veronalaista pääomatuloa ja 75 % verotonta tuloa 150 000 euroon saakka, jos jaettu osinko on enintään 8 % osakkeen matemaattisesta arvosta. 150 000 euron ylittävästä osasta 85 % on veronalaista pääomatuloa ja 15 % verotonta tuloa.”
Kohtuuttomalta tuo ei kuulosta vieläkään, ottaen huomioon, ettei saatavan rahan eteen ole itse sijoittaja todennäköisesti työskennellyt sekuntiakaan. En niinkään pidä epäoikeudenmukaisena itse omistukseen perustuvaa järjestelmää, jossa riskilläkin yrityksen osakkeita ostava saa riskistään kenties tulojakin, mutta jos sitä vertaa työn hintaan Suomessa, se alkaa näyttämään epäoikeudenmukaiselta aina siihen mittakaavaan saakka, että karvalakki tuntuu sopivalta päähineeltä, kokardi näyttää komealta peilissä ja SKP: nkin jutut kuulostavat hetkellisesti järkeenkäyviltä…
Toisilla on osakkeita, kiinteää ja rahallista omaisuutta ja vaikka mitä muuta joka sitten kuorrutetaan suhteellisen kevyellä verotuksella, mutta kansalla on vain työnsä. Työ on kansan ainoa merkittävä omaisuus, jota se sitten myy eniten tarjoavalle, useimmiten pilkkahintaan. Verottajan tietojen mukaan kansalainen maksaa 2500 euron kuukausipalkastaan, jonka eteen erittäin suurella todennäköisyydellä on tehty töitä aina pohjattomalta tuntuvaan vitutuksen saakka, suunnilleen saman verran veroja ja muita maksuja kuin sijoittaja maksaa listaamattoman yhtiön maksamista osingoista jotka ylittävät 150 000 euroa. Alle 150 000 euron osingoista veroa maksetaan prosentuaalisesti matalapalkka-alojen verran… Näitä lukuja pyöritellessä ei tarvinne enää kysyä miksi tuloerot alati kasvavat? Järjestelmämmehän ruokkii sitä, että rikkaat rikastuvat ja köyhät pysyvät köyhinä.
Lukemattomat porsaanreiät, joidenka kautta raharikkaat sitten keplottelevat rahansa verokarhun karvaisen ja tässä tapauksessa melkoisen kohtuullisen kouran ulottumattomiin, ovat ja pysyvät. Kun tukitaan yksi, syntyy toinen. Roistot pääsevät kuin koira veräjästä, eikä heitä oikeastaan saisi kutsu roistoiksikaan, koska toiminta on laillista. Syyllistynkö siis vihapuheeseen, kun sanon liituraitaherrojen olevan rosvoja ja huijareita?
Sen verran verotuksesta, ennenkuin osinkoja jaetaan, pitää yrityksen tehdä voittoa, jota verotetaan 20%. Eli ei ne verot aivan niin pieniä ole, jos palkan on laittanut yrityksen voitoksi. Siksi on seuraava vaihtoehto ”Listaamattomasta yhtiöstä saatu osinko voidaan verottaa joko ansiotulona tai pääomatulona” kun pääomavero on ollut suurempi kuin ansiovero. Myös verotukseen vaikuttaa yrityksen varallisuus, sillä varakkaan firman omistajan on myös saatava katetta sijoitukselle, jos näin ei olisi, niin kuka pitäisi rahojaan tyhjän panttina.