Suomalainen digiajan arki: kuinka monta online viihdelähdettä mahtuu arkeen

Suomessa vapaa-aika on digitalisoitunut hiljaisesti ja nopeasti. Muutos on tapahtunut hyvin tasaisesti ja hitaammatkin aikuiset ovat livahtaneet varsin digitaaliseen arjeen. Arki rullaa verkossa työn, asioinnin ja yhteydenpidon takia. Viihde solahtaa samaan virtaan, ja usein se tapahtuu ilman erillistä “nyt viihdyn” -hetkeä. Puhelin, telkkari ja kuulokkeet muodostavat monelle kevyen, liikkuvan olohuoneen. Kukaan ei erikoisesti kiinnitä huomiota enää siihen, kun aikuiset räpläävät alati älypuhelimiaan – se on areka.

Kodin nettiyhteys ei ole enää vain yhteys, vaan se on käytännössä palveluportaali kaikkeen. Ihmiset katsovat sarjoja, kuuntelevat podcasteja, pelaavat, selaavat ja osallistuvat yhteisöihin saman illan aikana. Valinnat eivät aina tunnu edes valinnoilta, koska tarjonta on jatkuvasti läsnä. Digitaalinen vapaa-aika on siksi enemmän rytmi kuin yksittäinen aktiviteetti. Ja jos ennen puhuttiin konsolien tai tietokoneiden hankkimisesta perheen pelikoneeksi, on nykyaikainen älypuhelin ottanut useimpien käytössä pelikoneen paikan – se ei tarkoita, etteikö kotona voisi olla muitakin pelaamiseen tarkoitettuja laitteita. Se vain tarkoittaa, että älypuhelimesta tuli ykkönen, koska se on aina mukana ja mahdollistaa pelaamisen, kuten vaikkapa Ruhtinas-sivuston kasinopelien, missä ja koska tahansa.

Älypuhelimalla mobiilipelien pelaaminen ei kuitenkaan varsinaisesti ole lisännyt pelaamiseen käytettävää aikaa, sillä pelaamisesta on tullut monesti lyhytkestoisempaa per pelisessio. Aiemmin piti aina laittaa tietokone tai konsolipelikuntoon, eikä sitä viitsitty tehdä vain parin minuutin pelaamisen vuoksi- siksi tietokoneella ja konsolilla pelattaessa pelisessiot lipsahtavat helposti tunteihin. Vastaavasti älypuhelimella voi pelata, vaikka kahvitauolla tai linja-autoa odotellessa.

Netti kuuluu suomalaisen päivään

Suomi on noussut jo pitkään kärkijoukkoon verkon arkipäiväisyydessä. Päivittäinen internetin käyttö on Suomessa erittäin yleistä, ja se näkyy myös siinä, miten palvelut suunnitellaan oletusarvoisesti digiksi. Ihmiset odottavat, että kirjasto, pankki, mediatalot ja lipunmyynti toimivat yhtä sujuvasti kuin viestisovellus. Odotus on samalla lupaus ja paine: digin pitää olla helppoa, koska sitä käytetään koko ajan. Kaukana ovat ne ajat kun kodeissa kuunneltiin ISDN:n boxin ininää, nykyään yhä useammassa suomalaisessa kodissa alkaa olla kuituyhteys, mikä tarkoittaa entistä nopeampia yhteyksiä kaikkeen viihteeseen ja kodin laitteiden tarpeeseen.

Digitaalinen sujuvuus ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki käyttäisivät samoja palveluja. Osa käyttää verkkoa kevyesti ja valikoiden, ja osa elää siinä melkein koko päivän. Tottumukset vaihtelevat iän, työn, perhetilanteen ja kiinnostusten mukaan. Yhteistä on se, että verkko on arjessa niin vahvasti mukana, että viihde ja hyöty limittyvät. Verkko ja sen palvelut ovat kuitenkin käytännössä jokaisen aikuisen suomalaisen käytettävissä päivittäin.

Suoratoisto jakaa ruudun uudella tavalla

Lineaarisen television kuolemasta on puhuttu pitkään. Televisio ei ole kadonnut minnekään, mutta sen sisältölogiikka on muuttunut. Katsoja ei enää odota ohjelmaa, vaan ohjelma odottaa katsojaa. Sarja voi jatkua siitä, mihin se jäi, ja urheiluklippi löytyy minuutissa, jos suora lähetys meni ohi. Ruudun ääressä vietetty aika muodostuu myös pienistä pätkistä, jotka täyttävät välejä.

Perinteinen tv-kanavien katselu on silti yhä iso osa kokonaisuutta. Katseluaikaa kertyy paljon, ja samalla “muu katselu” kasvaa tasaisesti, kun suoratoisto ja tallenteet vievät osuuttaan. Suomalainen katsoo yhä yhteisiä hetkiä suorina lähetyksinä, mutta arki-iltojen viihde rakentuu entistä useammin tilauspalvelujen ja valinnanvapauden varaan. Toisaalta monissa perheissä on totuttuja arkirutiineja, missä televisio yhä toimii perheen yhteen sitovana tekijänä. Se voi olla arki-illan uutiset, tai lauantain lottoarvonta, tärkeintä siinä on vanhankunnon lineaarisen television luomat aikataulut.

Pelaaminen on arkea, ei poikkeus

Pelaaminen on monelle suomalaiselle yhtä tavallinen tapa rentoutua kuin mikä tahansa muukin ajanviete. Pelit ovat läsnä sekä puhelimessa että konsoleilla, ja peliseura löytyy usein verkosta. Pelaaminen ei myöskään rajaudu nuoriin, koska eri ikäryhmät löytävät eri tyylit: joku pelaa hetken päivässä, toinen rakentaa harrastusta vuosiksi. Pelikulttuuri on samalla sosiaalinen, koska pelikaverit ja yhteisöt tekevät ajasta yhteistä. Pelaamisesta on tullut osa kaikkien arkea ja pelaamisen leviäminen eri ikäryhmiin on ollut jatkuvaa aina 80-luvun tietokonepeleistä ja konsolipeleistä alkaen.

Suomalaisessa digivapaa-ajassa kiinnostavaa on se, miten pelit sekoittuvat muihin sisältöihin. Ihmiset katsovat pelistriimejä, seuraavat e-urheilua, keskustelevat Discordissa ja etsivät vinkkejä videoista. Samalla peli voi olla myös rauhoittava yksinhetki, kun arki on täynnä ääntä. Moni huomaa, että pelaaminen on muuttunut “omaksi ajaksi”, jonka laatu ratkaisee enemmän kuin minuutit. Toisaalta myös aikuisten älypuhelimen käytön jatkuvuus on tuonut sen tosiasian, ettei aikuisten älypuhelimen käyttöön enää kiinnitetä enempää huomiota – voit katsella suoratoistoa, pelata pelejä, kuunnella musiikkia… kaikki yhdellä ja samalla laitteella.

Radio vs podcast ja muu musiikki

Podcastit, äänikirjat ja musiikkipalvelut ovat tehneet kuulokkeista pienen pakopaikan. Kuuntelu sopii hyvin suomalaiseen liikkeeseen, koska työmatkat, kävelyt ja kodin askareet täyttyvät helposti sisällöstä. Ihmiset valitsevat äänen myös siksi, että se jättää silmät vapaaksi ja vähentää ruutuaikaa. Moni sanoo suoraan, että kuuntelu tuntuu kevyemmältä kuin loputon scrollaus. Radiokaan ei ole unohtunut suomalaisilta vaan radion kuuntelu on hyvällä tasolla, kiitos monipuolisten suomalaisten radiokanavien, jotka tarjoilevat erilaista sisältöä ja musiikkia kuuntelijakuntansa valikoiden.

Äänisisällöissä näkyy myös uutissuhteen muutos. Osa haluaa päivän tiivistelmän ja taustoituksen, kun taas osa hakee rentouttavaa viihdettä ja tarinoita. Kuuntelun ja katselun raja on hämärtynyt, koska sama sisältö voi löytyä sekä videona että äänenä. Arjen valinta on usein tilanteen valinta: missä olen ja mitä pystyn tekemään samalla. Podcasteista on tullut myös perus radiokanavien ja jopa television sarjojen ja juontajien toiminnan jatke, missä ohjelmia voidaan käsitellä laajemmin ja syvällisemmin kuin itse alkuperäisessä ohjelmassa.

Tekoäly hiipii myös vapaa-aikaan

Tekoälypalvelut ovat alkaneet näkyä suomalaisessa arjessa yllättävän nopeasti. Ihmiset käyttävät niitä ideointiin, kirjoittamiseen, kielenhuoltoon, matkasuunnitelmiin ja arjen pulmiin, ja osa käyttää niitä myös puhtaasti viihteenä. Tekoäly ei siis ole vain yritysten käytössä, eikä vain hakukoneiden ”tekoälyhakuominaisuus”, vaan paljon muutakin arkista.

Kynnys kokeilla on madaltunut, kun työkalut ovat tulleet tutuksi puhelimessa ja selaimessa. Käytön yleistyminen tuntuu erityisesti siinä, että tekoälyä ei enää tarvitse “selittää”, vaan siitä voi puhua kuten mistä tahansa sovelluksesta.

Tekoälyyn liittyy silti jakolinja. Osa kokee sen hyödylliseksi arjen apuriksi, ja osa pysyttelee sivussa luottamuksen, tottumusten tai kiinnostuksen takia. Käyttö ei myöskään ole tasaisesti “vähän kaikkea”, koska moni hyppää kokeilusta suoraan säännölliseen käyttöön. Tämä näkyy myös keskusteluissa: joku käyttää tekoälyä päivittäin, joku ei lainkaan.

Rahapelaaminen verkossa näkyy valinnoissa

Verkkoviihteen kenttään kuuluu myös rahapelaaminen, joka on monelle tuttu osa suomalaista mediaympäristöä. Pelaaminen on muuttunut vuosien mittaan, ja se näkyy siinä, miten usein ja millä tavalla ihmiset pelaavat. Osa pelaa satunnaisesti, osa ei lainkaan, ja osalla pelaaminen voi muodostua ongelmaksi. Pelaamisen vastuullisuus ja pelaajien pelaamisen ymmärrys on noussut digitalisaation kautta.

Verkko muuttaa rahapelaamisen luonnetta samalla tavalla kuin se muuttaa kaiken muunkin. Saatavuus on helpompaa, ja pelaaminen voi tapahtua nopeammin ja yksityisemmin kuin ennen. Vuoden 2027 tuleva suomalainen kasinopelaamisen muutos tulee näkymään laajasti, ja varmasti tuo omat vaikutuksensa myös rahapelaamisen tapoihin Suomessa.

Näin digiviihde istuu suomalaiseen arkeen

Suomalainen arki toimii usein rutiineilla, ja sama pätee digivapaa-aikaan. Digipalveluiden käyttö ja käytön laajuus ovat henkilökohtaisia asioita, joissa pohja-ajatuksena on, että jokainen niitä voi halutessaan käyttää. Iso yhteiskunnallinen kysymys onkin, miten varmistaa, ettei kukaan putoa kehityksestä pois.

Seuraavat havainnot toistuvat monissa kodeissa ja keskusteluissa:

• Ihmiset yhdistävät illassa useita viihdemuotoja, ja katselu, kuuntelu ja selaus vuorottelevat.
• Perinteinen televisio ja suoratoisto elävät rinnakkain, ja valinta tehdään usein sisällön eikä kanavan perusteella, joskin tietyt aikataulut saattavat luoda rutiineja perheeseen
• Pelaaminen on yhtä lailla rentoutumista kuin sosiaalista yhdessäoloa, ja peliyhteisöt täydentävät kavereita.
• Tekoälypalvelut siirtyvät kokeilusta arjen työkaluksi, ja käyttö jakautuu aktiivisiin ja ei-käyttäjiin.
• Ruutuaikaa hallitaan arjen pienillä säännöillä, ja huomio siirtyy määrästä koettuun laatuun.