Helsingin oikeus vapautti Eagle S -aluksen miehistön Suomenlahden kaapelitapauksessa
Helsingin käräjäoikeus vapautti Eagle S -tankkerin miehistön Suomenlahden kaapelitapauksessa – oikeus ei katsonut olevansa toimivaltainen
Heinäkuussa raakaöljytankkeri Eagle S vaurioitti useita vedenalaisia kaapeleita Suomenlahdella. Oikeuden oli määrä antaa tuomio aluksen kapteenia sekä kahta perämiestä vastaan perjantaina, mutta yllättävän käänteen jälkeen Helsingin käräjäoikeus päätti hylätä syytteet ja vapauttaa merimiehet.
Kaapelivauriot havaittiin joulupäivänä 2024, kun muun muassa Estlink 2 -sähkökaapelissa sekä useissa muissa vedenalaisissa yhteyksissä todettiin katkeamia.
Epäilyt kohdistuivat Cookinsaarille rekisteröityyn Eagle S -alukseen, joka oli aiemmin samana päivänä lähtenyt Venäjän Ust-Lugasta öljylastin kanssa. Aluksen epäiltiin raahanneen ankkuriaan merenpohjassa yli 15 kilometrin matkan, mikä olisi katkaissut kaapelit. Alusta on aiemmin pidetty osana niin sanottua Venäjän varjolaivastoa.
Syytteet: törkeä sabotaasi ja viestintärikokset
Oikeudenkäynti alkoi Helsingissä 25. elokuuta, poliisin tutkittua tapausta yli puolen vuoden ajan. Syyttäjän mukaan georgialainen kapteeni sekä georgialainen ja intialainen perämies olivat tahallisesti aiheuttaneet vahinkoa ja vaarantaneet muun muassa energiahuollon ja viestintäyhteydet.
Heitä syytettiin törkeästä sabotaasista sekä törkeästä postiliikenteen ja teletoiminnan häirinnästä. Kaikki kolme kiistivät syyllisyytensä ja väittivät tapahtunutta vahingoksi.
Puolustuksen mukaan Suomella ei ollut toimivaltaa tutkia tai tuomita tapausta, sillä vauriot tapahtuivat kansainvälisillä vesillä. Perusteena esitettiin YK:n merioikeusyleissopimus.
Oikeus: Suomi ei ole toimivaltainen
Käräjäoikeus päätyi samaan näkemykseen kuin puolustus. Tuomioistuimen mukaan rikosoikeudellinen toimivalta kuuluu joko aluksen lipun valtiolle (Cookinsaaret) tai syytettyjen kotivaltioille (Georgia ja Intia).
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että syytteet hylättiin eikä oikeus ottanut kantaa siihen, olivatko syytetyt syyllisiä vai eivät.
Oikeudenkäynti maksoi lähes 200 000 euroa
Ylen mukaan oikeudenkäynti maksoi Suomen valtiolle lähes 200 000 euroa. Valtio joutuu myös korvaamaan syytettyjen oikeudenkäyntikulut.
Tapaus on herättänyt laajaa keskustelua kansainvälisestä merioikeudesta, kriittisen infrastruktuurin suojelusta ja oikeusprosessien toimivallasta monikansallisissa tilanteissa.