Aalto-yliopiston propaganda projekti – kerää vain joitain satoja katsojia
Aalto-yliopiston tukemana on hiljattain julkaistu video, jonka sisältö herättää vakavaa huolta siitä, millaiselle toiminnalle suomalaiset korkeakoulut nykyään antavat tukensa. Emme jaa videon linkkiä, sillä emme halua osallistua sen levittämiseen – kyseessä on sakeaa ja yksipuolista propagandaa, joka ei täytä minkäänlaisen asiallisen keskustelun kriteerejä.
Videolla äänessä on Janne ”Rysky” Riiheläinen, joka on noussut suomalaisen propagandan keulahahmoksi sosiaalisessa mediassa. Riiheläisen tyyli on vuosien ajan ollut selvä: kaikki, jotka esittävät valtavirrasta poikkeavia näkemyksiä, leimataan, marginalisoidaan ja asetetaan epäilyksenalaisiksi ilman mitään yritystä avoimeen faktoihin perustuvaan keskusteluun. Kyse ei ole analyyttisestä journalismista – kyse on yksipuolisesta julistuksesta, jossa muita näkökulmia ei sallita.
Tätä videota on katsottu tämän kirjoituksen julkaisuhetkellä 172 kertaa. Näin matala katseluluku on karu viesti: ihmiset eivät halua katsoa tämänkaltaista sisällöllisesti köyhää ja ideologisesti värittynyttä materiaalia, joka pyrkii vain lietsomaan vastakkainasettelua. Herää kysymys: miksi Aalto-yliopisto rahoittaa jotakin, mitä yleisö pitää vastenmielisenä ja tarpeettomana?
Erityisen huolestuttavaa on se, että tätä videota on jaettu myös Riiheläisen omalla X-tilillä, missä se on saanut osakseen rajua ja perusteltua kritiikkiä. Somessa moni on kyseenalaistanut sen, miksi julkisrahoitteinen yliopisto tukee sisällöntuotantoa, joka ei edusta avoimen ja kriittisen yhteiskunnan perusarvoja, vaan pyrkii hiljentämään ja mustamaalaamaan toisinajattelijoita.
Aalto-yliopiston toiminta herättää nyt vakavan kysymyksen: onko yliopisto sitoutunut totuuden etsimiseen, vai sen sanelemiseen yhden äänekkään näkökulman kautta? Missä kulkee raja yliopistollisen tutkimuksen ja ideologisen vaikuttamisen välillä?
Jos suomalaiset yliopistot haluavat säilyttää uskottavuutensa, niiden on asetuttava puolustamaan monipuolista keskustelua – ei yksisilmäistä propagandaa. Nyt on korkea aika kysyä: kuka ottaa vastuun, kun yhteiskunnallisesti vaarallinen ja yhteiskuntaa jakava materiaali tuotetaan julkisella rahoituksella?
Aalto-yliopiston on syytä vastata: miksi tällaista rahoitetaan?