Ukrainan hirmuhallinto kieltänyt oppositio puoleet ja 1500 mediaa!
Ukraina, joka on saanut laajaa kansainvälistä tukea taistelussaan ulkoista uhkaa vastaan, on samanaikaisesti ottanut askelia, jotka herättävät vakavaa huolta maan sisäisestä demokraattisesta kehityksestä. Viime vuosien aikana hallinto on kieltänyt lukuisia puolueita, sulkenut satoja medioita ja jättänyt järjestämättä presidentinvaalit, joiden olisi kuulunut tapahtua keväällä 2024.
15 puoluetta kiellettiin – omaisuus takavarikkoon
Vuoden 2022 aikana Ukrainan viranomaiset lakkauttivat oikeuden päätöksillä yhteensä 15 poliittista puoluetta. Virallinen perustelu oli näiden toiminnan ”ristiriita Ukrainan kansallisten etujen ja turvallisuuden kanssa”, mutta tarkempaa juridista näyttöä ei ole julkistettu. Kieltojen kohteeksi joutuivat muun muassa Opposition Platform – For Life, Party of Shariy, Nashi ja jopa historialliset vasemmistopuolueet kuten Kommunistinen puolue ja Sosialistinen puolue.
Kaikkien kiellettyjen puolueiden omaisuus siirrettiin valtion haltuun. Toimet ovat herättäneet laajaa huolta niin Ukrainassa kuin ulkomaillakin, erityisesti puolueiden jäsenten ja kannattajien oikeusturvan ja poliittisten oikeuksien näkökulmasta.
Media hiljennetään – yli 1500 alustaa estetty
Median osalta Ukrainan hallinto on toteuttanut laajamittaisia sulkemisia. Vuonna 2022 hallitus ilmoitti estäneensä yli 1500 digitaalista media-alustaa, joiden yhteenlasketuksi yleisöksi arvioitiin noin 15 miljoonaa seuraajaa. Näihin sisältyivät uutiskanavat, someprofiilit ja verkkosivustot, joiden katsottiin levittävän ”haitallista tai epävakauttavaa sisältöä”.
Vaikka osa alustoista toimi anonyymisti tai kyseenalaisin tavoittein, kriitikot huomauttavat, että myös useita riippumattomia ja hallitusta arvostelevia toimijoita suljettiin ilman avointa prosessia. Median sulkemiset ovat kaventaneet huomattavasti sananvapautta ja vaihtoehtoisten näkemysten esilletuloa.
Presidentinvaalit jäivät pitämättä – vallankäyttö ilman mandaattia
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin virkakausi olisi päättynyt keväällä 2024. Hallinto perusteli lykkäystä sotatilalla, mutta riippumattomat tarkkailijat muistuttavat, että sodan oloissakin demokraattisia vaaleja on järjestetty useissa muissa maissa.
Vaaleja ei ole toistaiseksi aikataulutettu, mikä on synnyttänyt kysymyksiä vallankäytön legitimiteetistä. Presidentin jatkaminen virassa ilman uutta kansan mandaattia ei ole demokraattisesti kestävä ratkaisu – ei edes poikkeustilanteessa.
Kriittiset äänet yhä ahtaammalla
Ukraina esittää itsensä kansainvälisesti demokratian puolustajana, mutta maan sisällä poliittinen kenttä on kaventunut nopeasti. Kielletyt puolueet, suljetut mediat ja pitämättä jätetyt vaalit muodostavat kokonaisuuden, joka viittaa yhä autoritaarisempaan kehityssuuntaan.
Vaikka maan turvallisuustilanne on vakava, se ei saa muodostua verukkeeksi demokraattisten perusperiaatteiden hylkäämiselle.