Tavat, jotka ovat tyypillinen osa suomalaista kulttuuria

Suomi on maailmanlaajuisesti tarkasteltuna pieni maa, mutta meillä on vahvoja kulttuuriperinteitä, joita vaalitaan vuosikymmen toisensa jälkeen. Vaikka maailma globalisoituu ja Suomi sekä suomalaiset muuttuvat, tietyt suomalaiset tavat ovat ja pysyvät. Toki tavat ja perinteet myös muovautuvat vuosien saatossa, mutta niiden olennainen ydin säilyy ja jatkaa sukupolvelta toiselle.

Sukupolvien ero näkyy tavoissa, joilla perinteitä vaalitaan ja harjoitetaan. Etenkin internetin käytön yleistyminen ja teknologian kehitys ovat jossain määrin syventäneet sukupolvien välistä kuilua. Siitä huolimatta myös nuoremmat sukupolvet jatkavat omaleimaisia suomalaisia kulttuurisia trendejä. Mitkä kulttuuriset trendit ovat selvästi supisuomalaisia?

Saunominen

Voiko suomalaisesta kulttuurista edes puhua mainitsematta saunaa? Saunominen kuuluu lähes jokaisen suomalaisen elämään. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 Suomessa oli yli 2,3 miljoonaa saunaa. Suomen saunaseura on arvioinut, että Suomessa olisi yli 3,2 miljoonaa saunaa. Tilastoinnista huolimatta tarkkaa saunojen määrää ei tiedä kukaan. Varmaa on se, että saunominen on olennainen osa suomalaista kulttuuria. Saunat lämpiävät ympäri vuoden, niin arkena kuin juhlapyhinä.

Vaikka suomalainen saunaperinne juontaa juurensa satojen, tai jopa tuhansien vuosien taakse, on se yhä erittäin relevantti osa suomalaista kulttuuria. Suomalainen saunaperinne sai hiljattain myös kansainvälistä tunnustusta: suomalainen saunaperinne hyväksyttiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon vuoden 2020 joulukuussa.

Vielä viime vuosisadalla saunaa pidettiin pyhänä paikkana, jossa vauvat saatettiin maailmaan, ja jossa kuolleet saivat viimeisen voitelun. Kansanperinteen mukaan saunoilla oli omat suojeluhenkensä. Nykyään saunaa käytetään vain itse tarkoitustaan eli saunomista varten eikä saunahenkiinkään enää uskota. Vaikka suuri osa käytössä olevista saunoista on moderneja sähkösaunoja, on saunomisen ydin yhä tiiviisti kiinni perinteissä.

Saunominen kuuluu monen muunkin maan kulttuuriin, mutta löylynheitto erottaa suomalaisen saunan muista saunoista. Suomalaiseen saunomiseen kuuluu myös vihtominen, uiminen ja talvella jopa lumessa kieriskely. Suomalainen sauna on kokonaisvaltainen elämys, johon kuuluu rauhoittuminen ja rentoutuminen.

Saunomisen terveyshyödyistä on tehty monia tutkimuksia, ja sen myötä saunomisen suosio on hiljalleen levinnyt myös muualle maailmaan. Saunomisen on todettu muun muassa vähentävän stressiä, laskevan verenpainetta, tekevän hyvää aivojen terveydelle ja nopeuttavan palautumista liikuntasuorituksen jälkeen.

Kahvikulttuuri

Suomalainen kahvikulttuuri on ainutlaatuinen. Suomalaiset ovat vuodesta toiseen suurimpia kahvinkuluttajia maailmassa, niin myös vuonna 2022. Tilastojen mukaan suomalaiset kuluttavat 12 kiloa kahvia henkeä kohti vuodessa, ja keskimäärin suomalainen juo 4-5 kupillista kahvia päivässä. Tilastossa toisena ovat norjalaiset 9,9 kilon kulutuksellaan, joten suomalaisten etumatka on hyvin selvä.

Suomalaiset juovat eniten suodatinkahvia, mutta viime vuosikymmenen aikana erikoiskahvit ovat nostaneet suosiotaan. Vaikka kahvia juodaan eniten kotona ja työpaikalla, ovat monet oppineet myös Yhdysvalloista levinneen take away -trendin, jolloin kahvikupponen otetaan mukaan ja juodaan se matkalla. Myös rento kahvilakulttuuri on saanut pysyvän jalansijan Suomessa.

Suomessa keitetään kahvit, kun siihen on tilaisuus. Jopa murtovaras saattaa keittää itselleen kahvit puuhiensa lomassa. Kahvinjuonti kuuluu suomalaisten päivärytmiin. Suomenkieleen on vakiintuneet sanat “aamu-, iltapäivä- ja iltakahvit” ja supisuomalaisittain myös “saunakahvit” eli lauantaisaunan jälkeen keitettävät kahvit.

Työpäivän aikana kahvia juodaan työn ohella sekä virallisella kahvitauolla. Ulkomailla suomalainen kahvitauko herättää ihmettelyä ja kiinnostusta: Suomessa työpäivään kuuluu lain mukaa työpäivän pituudesta riippuen joko yksi tai kaksi 10-15 minuutin palkallista kahvitaukoa.

Kahvi kuuluu myös juhlaan. Kahvit keitetään niin ristiäisissä, syntymäpäiväjuhlissa, häissä kuin hautajaisissakin. Uuden asunnon ostamista juhlistetaan juomalla kahvit. Kun suomalainen urheilija tai joukkue saa arvokisoissa mitalin, juodaan mitalikahvit. Yleinen kahvitteluun kuuluva tapa on myös santsikupillinen, joka on ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Englantilaisilla on kello viiden tee ja japanilaisilla teeseremoniat. Kahvin tai teen juonti on osa monia kulttuureita, mutta Suomessa kahvittelulla on erityislaatuinen asema ihmisten arjessa. Kahvikulttuuri tietenkin muuttuu yhteiskunnallisten tekijöiden ja muiden trendien mukana, mutta kahvittelu on osa sosiaalista kanssakäymistä, jota vaalivat sekä nuoret että vanhat.

Rahapelaaminen

Suomalaiset ovat kansainvälisesti vertailtuna ahkeria rahapelaajia. Lotto, raaputusarvat, kolikkopelit ja vedonlyönti ovat yleisiä rahapelaamisen muotoja, joita valtaosa suomalaisista harrastaa. Vuonna 2019 toteutetun tutkimuksen mukaan suomalaisista 78 % on pelannut vähintään yhtä rahapelityyppiä viimeisen 12 kuukauden aikana, ja per henkilö rahapeleihin käytetään useampi sata euroa vuoden aikana.

Erilaisia lottoarvontoja järjestetään ympäri maailmaa, joten suomalainen lotto itsessään ei ole ainutlaatuinen peli. On kuitenkin mielenkiintoista, kuinka lotosta tuli koko kansan viihdettä. Lotto sai alkunsa vuonna 1971, ja ensimmäistä lottoarvontaa seurasi TV:stä yli miljoona katsojaa. Lotosta tuli osa koko kansan viihdettä, kun perheet jännittivät yhdessä lauantai-iltaisin järjestetyn arvonnan tulosta.

Kolikkopeliautomaatit, jotka moni tuntee myös nimellä hedelmäpelit, ovat tuttu näky kioskeilla, kauppojen auloissa ja huoltoasemilla. Suhteutettuna väkilukuun Suomessa on fyysisiä peliautomaatteja huomattavasti enemmän kuin missään muualla, vaikka automaattien määrää on vähennetty. Kolikkopelit ovat yksi suomalaisten suosikkipeleistä. Kolikkopelit perustuvat onneen ja sattumaan, ja niitä on äärimmäisen helppo pelata.

Nykyään yhä useampi suuntaa kuitenkin nettikasinolle pelaamaan fyysisten peliautomaattien sijaan. Myös muita rahapelejä ja vedonlyöntiä harrastetaan vuosi vuodelta enemmän netissä. Älypuhelinten yleistyminen ja internetin kattavuuden leviäminen ovat tehneet pelaamisesta helppoa, sillä omat lempipelit ovat vain muutaman klikkauksen päässä. Vaikka pelaaminen automaateilla ja pelikupongeilla on vähentynyt, ei rahapelaamisen suosio ole laskenut.

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.