Suomen korkein hallinto-oikeus teki päätöksen fantasiaurheilupelisivustosta

Kotimaan nettipelimaailmassa kohahdettiin toukokuussa 2022, kun Suomen korkein hallinto-oikeus ilmoitti päätöksestään kieltää fantasiauhreilutoiminnan sitä vuodesta 1995 harjoittaneelta Sanoma Media Oy:lta. Suomen arpajaislaissa määriteltyjen perusteiden mukaan fantasiaurheilu lasketaan uhkapelitoiminnaksi, kuuluen täten yksinomaan kansalliselle pelimonopolille, Veikkaukselle.

Kyseessä ei ole kuitenkaan mikään uusi keskustelu, vaan asiaa on käsitelty oikeudessa jo pitkälti yli vuosikymmenen ajan. Matkaan on mahtunut monenlaisia käänteitä, jonka seurauksena tapaus on siirtynyt eri oikeuslaitokselta toiselle, päätyen lopulta ylimmän hallinto-oikeuden käsiteltäväksi. Nyt asia näyttää viimein ratkenneen, vahvistaen lopputuloksellaan Veikkauksen monopoliasemaa entisestään.

Mistä fantasiaurheilussa on sitten tarkalleen kyse, ja miksei sitä koskevaan keskusteluun ole onnistuttu hankkimaan ratkaisua aiemmin?

Nettikasinot arpajaisten valvovan silmän alla

Nettiyhteyden välityksellä pelattaviin otteluihin pääsevät osallistumaan pelaajat ympäri maailmaa, mutta pelejä rajoittavat säännökset saattavat vaihdella suurestikin eri maiden välillä. Vaikka uhkapelien saatavuus onkin varsin vapaata esimerkiksi moneen muuhun EU-maahan verrattuna, ei meno kuitenkaan ole kuin villissä lännessä, vaan kaikki toiminta tapahtuu tarkan valvonnan alaisuudessa.

Suomessa ainoa taho, joka saa järjestää uhkapelitoimintaa, on valvoo valtion omistuksessa oleva osakeyhtiö Veikkaus. Veikkauksen kansallisen monopoliaseman tarkoituksena on pelitoiminnan säätelyn yksinkertaistaminen sekä alan ongelmien, kuten ongelmapelaamisen tai veronkierron, minimointi ja ehkäiseminen. Veikkauksen vuosittaiset tuotot myös jaetaan eri ministeriöiden kesken esimerkiksi sosiaali- ja opetustyön rahoittamiseksi. Keskitetyn valvonnan tavoitteena on siis varmistaa, että pelaaminen on ajanvietteenä sekä reilua että turvallista.

Käytännössä Veikkauksen monopoliasema kattaa tällä hetkellä erilaiset arvonnat, vedonlyönnin sekä kasinot. Nettikasinot ovat vielä toistaiseksi hieman harmaampaa aluetta, kenties alan uutuudesta ja käytännön esteistä johtuen. Uudet nettikasinot aloittelijoille ja ammattilaisille ovat silti valtaosin turvallisia pelipaikkoja. Suomalaisille suunnattujen nettikasinoiden tulee nimittäin noudattaa toiminnassaan kansallisia ja kansainvälisiä uhkapelaamista koskevia lakeja, joita valvotaan tarkasti EU:n tasolla, mutta myös kansainvälisten pelilisenssien myöntäjien toimesta.

Suomessa kaiken uhkapelitoiminnan tulee noudattaa arpajaislakia. Siinä uhkapelaamiseksi luetaan kaikki pelaaminen, johon osallistuminen vaatii rahallisen panostuksen, josta voi voittaa rahapalkintoja ja joiden voittomahdollisuudet perustuvat sattumaan. Nämä ominaisuudet avaavat mahdollisuuden tietyille sudenkuopille, joten ongelmien minimointi keskitetyn toiminnan – Suomen tapauksessa Veikkauksen – avulla käy toki järkeen.

Suosittua penkkiurheilua

Fantasiaurheilua voi yksinkertaisimmillaan kuvailla todellisen urheilumaailman fiktiiviseksi virtuaaliversioksi. Tässä niin sanotussa valmentaja- tai managerointipelistä pelaajat voivat koota oikeiden SM-liigan tai NHL:n joukkueiden pelaajista omia kuvitteellisia joukkueitaan. Nämä joukkueet pisteytetään sitten oikean maailman pelaajien pelisuoritusten perusteella. Kilpailumekanismi perustuu varsinaisen liigan tilastomateriaaliin, joka voidaan laskea joko tietokoneohjelmalla tai manuaalisesti “liigakomissaarin” toimesta. Osanottaminen vaatii pääsymaksun, ja voittajille on tarjolla rahapalkintoja.

Tämä kätevästi kotisohvalta pelattava urheilumuoto lähti alun perin Yhdysvalloista, joissa ensimmäisiä fantasialajeja olivat toki amerikkalainen jalkapallo ja baseball. Nykyään fantasiaurheilu on suosittua ympäri maailman, ja nettiyhteyksien parannuttua siitä pääsee nauttimaan yhä helpommin. Myös lajitarjonta on huomattavasti monipuolisempaa, ja omaa pelimenestystä pääsee nyt jännittämään myös autourheilun ja vaikka golfinkin parissa. Suomessa lajeista suurimman suosion on saanut tietenkin jääkiekko. Oman virtuaalisen joukkueen rakentamisesta on tullut mieluisaa ajanviihdettä myös suomalaisen urheilukansan parissa – fantasialiigoihin ottavat osaa jopa itse urheilijat!

Sattumaa vai todellista taitoa?

Mutta mikäli otetaan huomioon yllä mainittu uhkapelaamisen määritelmä, voidaanko fantasiaurheilua kutsua uhkapelaamiseksi? Kolmesta kriteeristä täyttyy kyllä kaksi ensimmäistä (rahapanos ja rahapalkinnot), mutta entä pelaamisen sattumanvaraisuus?

Juuri tässä onkin yli vuosikymmenen kestäneen väittelyn kohdalla kyse. Kaikki alkoi vuonna 2008, kun Suomen sisäministeriö pyysi poliisia tutkimaan Sanoma Media Oy:n IS-Liigapörssin toimintaa suhteessa arpajaislakiin. Asiasta ei kuitenkaan nostettu syytettä, sillä syyttäjälaitos ei pystynyt määrittelemään, kuuluvatko kyseiset fantasiaurheilupelit varmuudella arpajaislain piiriin. Asia palasi tapetille vuonna 2017, kun alaa valvova poliisihallitus aloitti hallinnolliset toimenpiteet Sanoma Media Oy:ta vastaan. Vuoteen 2019 tultaessa poliisihallitus määräsi mediayhtiölle toimintakiellon sekä 300,000 euron suuruisen ehdollisen sakon, josta Sanoma Media Oy sitten valitti Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus perusteltiin uhkapelaamisen kriteerien täyttymättömyydellä; fantasiaurheilussa pelaajan taidoilla on voittomahdollisuuksien kannalta huomattava vaikutus, kuten lopputulos ei jää sattuman varaan. Myös tarjolla oleva data osoitti, että joukkueisiin ja strategiaan perehtyneet pelaajat pärjäsivät fantasialiigoissa tuurilla pelaavia pelaajia huomattavasti paremmin. Sanoma Media Oy:n mukaan kyseessä on siis taitoihin perustuva pelimuoto, eivätkä uhkapelaamisen kriteerit heidän tarjoamiensa fantasiaurheilupelien kohdalla näin ollen täyty. Vuonna 2021 Helsingin hallinto-oikeus päätti tapauksen poliisihallituksen hyväksi, minkä jälkeen Sanoma Media Oy valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Toukokuussa 2022 tehdyn päätöksen mukaan fantasiaurheilu on luettava uhkapelaamiseksi, eikä mediayhtiöllä ole täten arpajaislain puitteissa oikeutta harjoittaa toimintaa. Korkein hallinto-oikeus huomioi päätöksessään taitojen vaikutuksen pelin lopputuloksiin, mutta ilmoitti sattuman vaikuttavan lopputulokseen kuitenkin siinä määrin, että pelitoiminta on luettava uhkapelaamiseksi. Pelin etenemiseen vaikuttaviksi, pelaajan taitotasosta riippumattomiksi tekijöiksi luettiin esimerkiksi varsinaisia urheilutuloksia muokkaavat satunnaiset tapahtumat ja olosuhteet. Ja koska todelliset urheilutapahtumat ja tilastot määrittelevät fantasiaurheilussa käytettävän pisteytyksen, korkein hallinto-oikeus katsoi pelaajan taitojen vaikutuksen pelimenestykseen riittämättömäksi. Lisäksi perusteluna käytettiin pelaamiseen vaadittavaa rahapanosta sekä rahallisia voittoja, joiden tulisi molempien kuulua yksinomaan Veikkauksen toiminnan piiriin.

Vaikka korkein hallinto-oikeus päättikin tässä tapauksessa hylätä Sanoma Media Oy:n valituksen, päätös ei kuitenkaan koske kaikkea fantasiaurheilua; oikeuden mukaan pelimalli on liian monimuotoinen sen määrittelemiseksi uhkapelaamiseksi yhtenä kokonaisuutena. Virtuaalisen pelaamisen alalla tullaan kuitenkin varmasti näkemään tulevaisuudessa monia muutoksia, joiden tarkoituksena on edistää peliympäristön reiluutta ja turvallisuutta entisestään.