Tekoäly on jo nykypäivää

Tekoäly on tietojenkäsittelytieteen osa-alue joka painottuu älykkäiden koneiden/ohjelmien luontiin. Tekoälyn tarkoitus on yrittää matkia ihmisen tajuntaa ja suorittaa tehtäviä kuten ihminen. Käytännössä se tarkoittaa siis koneen/ohjelman kykyä ajatella ja oppia.

Tekoalyä tullaan hyvin todennäköisesti hyödyntämään myös tietokonepelien maailmassa. Suurin osa tietokonepeleistä ei vielä suoranaisesti hyödynnä tekoälyä, mutta kymmenen vuoden kuluttua voi olla täysin eri asia. Pelien maailma on valtavan kirjava, ja pelejä löytyy sekä raskaammin pyöriviin pöytäkone- ja konsolipeleihin, että myös pienikokoisempiin ja älypuhelimella pelattaviksi tarkoitettuihin mobiilipeleihin. Pelejä on paljon erilaisia – netistä löytyy paljon mobiilipelejä, ja mikä olisi parempaa viihdettä kuin etsiä hyvä netti casino. Myös mobiilikasinoilla hyödynnetään nykyään tekoälyä, kuten myös useissa suomalaisen rahapeliyhtiön tarjoamissa palveluissa, kuten henkilökohtaisessa tunnistautumisessa.

Mitä tekoäly tarkoittaa?

Moni on kuullut tekoälystä, mutta miten se määritellään? Määrittely on vaikeaa, koska älykkyyttä ylipäätään on vaikea määritellä. Tekoälyksi voidaan määrittää tietokone tai tietokoneohjelma, joka kykenee suorittamaan älykkäänä pidettyjä toimintoja (ihmismäistä ajattelua laskennallisella lähetysmistavalla).

Yleisesti termi “tekoäly” tarkoittaa konetta/ohjelmaa joka yrittää matkia ihmisen tajuntaa. Tekoälystä on tullut oleellinen osa teknologia teollisuutta.

Viimeisen kymmenen vuoden aikana teknologia on kehittynyt huimaa vauhtia, ja vähemmän yllättävästi samalla myös tekoälyn kehitys on ottanut suuria askelia. Oppiva tekoäly harjoittelee kokemuksen kautta – tämäkin on mahdollista suureksi osaksi sen vuoksi, että tietokoneiden laskentateho on kasvanut suuresti.

Tekoäly ja työelämä

Voi olla, että tekoälyn myötä osa työpaikoista katoaa. Tämä johtuu siitä, että automaation myötä koneet voivat suorittaa rutiininomaisia tehtäviä, joita operoimaan vielä nykyisin tarvitaan ihminen. Ei kuitenkaan tarkoita, että kannattaisi olla asiasta erityisen huolissaan – on paljon aloja, kuten esimerkiksi sairaanhoitajat, joilla on työvoimapulaa, ja jonne tarvitaan lisää työntekijöitä. Myös ilmastonmuutos voi tuoda uusia kriisejä, joita hoitamaan tarvitaan suuri määrä lisää ihmisiä.

Kaiken lisäksi digimaailman koko ajan muuttuessa ja kehittyessä työpaikkoja todennäköisesti tulee koko ajan myös uusia – sellaisiakin, joita emme osaa vielä oikeastaan kuvitella tai määritelläkään. Työelämä on myös siirtynyt osittain verkkoon ja kotona tehtäväksi työksi, ja tämä muuttaa ihmisten välistä kommunikaatiota.

Monissa ammateissa todennäköisesti työ itsessään ei muutu, mutta työn välineet saattavat muuttua. Esimerkiksi lääkärin työ saattaa pysyä hyvinkin samanlaisena vaikka kuinka pitkään, puhumattakaan esimerkiksi kokeista tai rekkakuskeista. Digimaailmassa tehtävä työ ja sen välineet saattavat muuttua nopeammalla tahdilla – joka vuosi ilmestyy suuri määrä erilaisia ohjelmistoja ja ohjelmia, joiden kautta esimerkiksi sosiaalinen media ja markkinointi toimivat.

Toisaalta toiset ihmiset eivät usko tekoälyn olevan kovinkaan suuri uhka, ainakaan jos vertaa jo olemasaoleviin uhkiin ja riskeihin, joita ihmiskunta jatkuvasti kohtaa. Tekoälyyn kannattaa suhtautua ennemmin mahdollisuutena kuin uhkana. Tekoälyyn kannattaa myös suhtautua realistisesti ja miettiä, mitä apua siitä voisi olla vaikkapa sairauksien hoidossa.