Komissio julkisti ehdotuksensa EU:n ensi vuoden budjetiksi
Euroopan komission ehdotuksen painopisteitä ovat elpyminen koronakriisistä, Euroopan talouden uudelleenkäynnistäminen muun muassa työllisyyttä ja investointeja tukemalla sekä ulkosuhderahoitus. Budjetissa on myös huomioitu siirtyminen vihreään, digitaaliseen ja kestävään Eurooppaan.
EU:n budjetti uudistuu vuonna 2021, koska monivuotinen rahoituskehyskausi vaihtuu. Komission talousarvioesitys perustuu sen omiin rahoituskehys- ja elvytysrahastoesityksiin 27.−28.5.2020. Rahoituskehysneuvottelut ovat vielä kesken.
Komissio ehdottaa EU:n budjettiin ensi vuodelle seuraavia määrärahoja:
- Sitoumusmäärärahat olisivat yhteensä noin 166,7 miljardia euroa (-9,7 % vuodesta 2020). Näihin määrärahoihin EU sitoutuu ensi vuoden aikana, mutta osa niistä tulee maksettavaksi myöhemmin.
- Maksumäärärahat olisivat yhteensä noin 163,5 miljardia euroa (+0,8 % vuodesta 2020). Nämä määrärahat EU maksaa ensi vuonna.
Lisäksi komissio ehdottaa, että vuonna 2021 jaettaisiin elpymisvälineestä (Next Generation EU) avustuksina noin 211 miljardia euroa ja lainoina noin 133 miljardia euroa.
Komissio julkisti ehdotuksensa EU:n ensi vuoden budjetiksi keskiviikkona 24. kesäkuuta. Seuraavaksi jäsenmaat muodostavat kantansa komission ehdotukseen EU:n neuvoston käsittelyssä, ja sen jälkeen budjettia käsittelee Euroopan parlamentti. Lopullisen päätöksen budjetista tekevät neuvosto ja parlamentti yhteistyössä tämän vuoden loppupuolella.
Kyseessä on ensimmäinen 27 jäsenvaltion EU-budjetti, jonka soveltaminen ajoittuu Yhdistyneen kuningaskunnan eron sekä siirtymäkauden jälkeiseen aikaan.
Lähde: Valtiovarainministeriö
Eli juutalaiset käski yleishyödyllisiä idiootti vapaamuurareita mitä heidän pitää tehdä!!
Hienoa! Kyllä Suomella rahaa riittää …. .. EU.lle nimittäin!!!
Kokoomusvetoinen hallitus luovutti Suomen ulkovalloille
Suomen poliittisen eliitin tehtävänä on ollut Suomalaisten työntuloksien ja kansallisen varallisuuden ilmaisjakelu ulkomaisille eliiteille. Siten saamme kiittää eliittiä esimerkiksi seuraavasta:
EU-jäsenyyden kirjaamisella Suomen perustuslakiin turvattiin Suomen sitoutuminen liittovaltiokehitykseen ja mahdollisesti maan tulevaisuus EU:n syrjäisenä liittovaltion maakuntana. Tätä kirjaamista ei olisi vaatinut edes Euroopan unioni.
Suomella on voimassa oleva ETA-sopimus, joka takaa yhtäläiset oikeudet kuin EU. Emme tarvitse EU:n jäsenyyttä.
Suomi liitettiin Euroopan unioniin perustuslain vastaisesti. Vuonna 1994 Suomi liitettiin Euroopan unionin jäseneksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen perusteella. EU:n liittyminen olisi vaatinut Suomen perustuslain muuttamista 5/6-enemmistöllä. Tämä siksi, että ilman kahta käsittelyä sekä välillä pidettäviä vaaleja perustuslain muuttaminen edellyttää asian kiireelliseksi julistamisen 83.33 prosentin enemmistöllä.
Päätös EU-jäsenyydestä saatiin juoniteltua Seppo Tiitisen johtaman komitean välityksellä ja siten se saatiin aikaan eduskunnassa 2/3 enemmistöllä.
Euroopan komissio ei ole demokraattisesti valittu elin. EU:n komission valta on suurempi kuin Euroopan parlamentilla. EU:n perussopimukset siirtävät hegemoniaa EU:n toimielimille unionin oikeus menee kansallisen itsemääräämisoikeuden ja valtiollisen itsenäisyyden yläpuolelle. Valtaosa päätöksistä tehdään siis ulkomailla.
Edelliseen kappaleeseen viitaten, Euroopan unioni on globaalin pankkiirieliitin ja talousjättien diktatuuri, jossa ei välitetä vähääkään pienten jäsenmaiden hyvinvoinnista. Suurpääoma ja rahanvalta ratkaisevat kaiken (Steinhauser 1994).