Suomen ongelmapelaamisen luvut laskevat verkkopelaamisen kasvusta huolimatta

Nettipelaaminen nousi Suomessa lähes 13 prosenttiyksikköä viimeisen neljän vuoden aikana ilman vastaavaa nousua yleisissä ongelmapelaamisen luvuissa. Nettipelaamisen suosiota kasvatti etenkin kasinopelit, mutta myös erilaisten lottopelien suosio on kasvanut. 

Terveyden ja hyvinvointilaitoksen (THL) huhtikuussa julkaisema uusi tutkimus kysyi lähes 4000 asukkaalta heidän uhkapeliaktiivisuudestaan vuonna 2019, joka on jatkoa vastaavalle tutkimukselle, joka on toteutettu joka neljäs vuosi vuodesta 2007 lähtien. Toinen myöhemmin tänä vuonna julkaistava raportti käsittelee kansalaisten suhtautumista uhkapeleihin. 

Vuonna 2019 uhkapelaamisen levinneisyysaste oli 78,4%, mikä oli laskua vuoden 2015 80%:sta. Päivittäin tai useita kertoja viikossa pelanneiden suomalaisten määrä laski 1,9 prosenttiyksikköä 7 prosenttiin, kun taas kerran viikossa pelaavien lukumäärä laski lähes kolme pistettä 22,2 prosenttiin.

Viime vuonna pelanneista suomalaisista valtion omistaman Veikkauksen monopolin pelipaikoilla pelanneiden osuus laski 1,5 pistettä 77,9%: iin, kun taas kansainvälisesti lisensoitujen verkkovaihtoehtoisten toimijoiden määrä nousi 2,1 pistettä 5,4%: iin. Viime vuonna pelanneista suomalaisista verkossa pelanneita oli 36,3%, mikä on 12,7 pistettä enemmän kuin vuonna 2015.

Veikkauksen osuus oli 87,5% kaikista rahapeleistä vuonna 2019, mutta tämä luku laskee 83,6%: iin verkkokulutuksen suhteen. Kolme yleisimmin mainittua syytä valita kansainvälinen sivusto olivat: paremmat kertoimet ja tuottoprosentit, korkeammat potentiaaliset voitot sekä laajempi tuotevalikoima.

Verkkoaktiivisuuden kasvusta huolimatta ongelmapelaamisen luvut laskivat 0,3 pistettä 3 prosenttiin, kun taas vakavamman patologisen uhkapelaamisen esiintyvyys oli tasainen. Lisäksi niiden pelaajien osuus, joiden katsotaan olevan ”vaarassa” tulla ongelmapelureiksi, laski 15 prosentista 10,7 prosenttiin.

Verkkopelailijat osoittivat todennäköisemmin ongelmapelaamiskäyttäytymistä, mutta nämä henkilöt myös todennäköisesti (a) pelaavat useita kertoja viikossa, b) käyttävät ainakin neljää erilaista uhkapelituotetta ja c) pelaavat sekä verkossa että offline-tilassa, mikä antaisi ymmärtää, että online-osallistuminen on enemmänkin oire kuin syy heidän ongelmalliseen käytökseensä.

Itse asiassa Veikkauksen tarjonnan kannalta yksilöt, jotka pelasivat peliautomaatteja monopolin offline-pelipaikoissa, ilmoittivat huomattavasti suuremmasta ongelmapelaamisen ongelmasta kuin ne, jotka pelasivat kolikkopelejä Veikkauksen sivustolla.

Lisäksi hiukan ironisesti, ongelmapelaamisen yleisyys oli korkeinta viikoittain pelaavilla pelaajilla, joiden tapoihin kuului vierailu PAF:in sivustolla, joka on Suomen autonomisen ruotsinkielisen Ahvenanmaan pelimonopoli. PAF on viime vuosina ryhtynyt lukuisiin toimiin vähentääkseen riippuvuuttaan uhkapeleistä huolimatta sen mahdollisista vaikutuksista yrityksen tulokseen.

Huomautuksena tässä tutkimuksessa todettiin, että vain 2,5% pelaajista oli vastuussa 50%:sta vuoden 2019: n kaikista uhkapeli menoista, kun taas 17,8% pelaajista osuus oli 80%. Kaiken kaikkiaan keskimääräiset viikkomenot olivat vaatimattomat 10,33 euroa, miesten käyttäessä 15,60 euroa ja naiset käyttivät 4,47 euroa.