Suomelta viime vuonna yli miljardi euroa ”kehitysyhteistyöhön”

Suomi käytti vuonna 2019 kehitysyhteistyöhön 1006 miljoonaa euroa ja oli ulkoministeriön mukaan bruttokansantuloon suhteutettuna EU-maista yhdeksänneksi suurin rahoittaja. Ministeriö väitti tiedotteessaan Suomen olevan EU:n keskitasoa kehitysyhteistyömaksujen kohdalla, mutta logiikka ei toimi, sillä EU:ssa on 27 jäsenmaata. Suomen kehitysyhteistyömenot myöskin kasvoivat edellisvuoteen verrattuna eniten OECD:n kehitysapukomitean jäsenistä, reaalisesti 18,2 prosenttia.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkisti vuoden 2019 kehitysyhteistyötä koskevat alustavat tiedot tänään. Suomen kehitysyhteistyömaksatukset vastasivat 0,42 prosenttia maamme bruttokansantulosta. Vuoden 2018 BKTL-osuus oli 0,35 prosenttia.

Suomen kehitysyhteistyön menojen määrä ja bruttokansantulo-osuus kasvoivat pääasiassa kahdesta syystä. Ensinnäkin kehityspoliittisten finanssisijoitusten toteuma kasvoi edellisvuodesta 105 miljoonaa euroa. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia on kanavoitu muun muassa Finnfundin kautta. Toiseksi pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin liittyvät kehitysyhteistyöksi laskettavat kulut (80 miljoonaa euroa) kasvoivat edellisvuodesta noin 32 miljoonaa euroa raportointiteknisistä syistä. Turvapaikanhakijoiden kehitysavuksi laskettavien kuluerien raportointia yhdenmukaistettiin OECD:n jäsenmaiden välillä, mikä kasvatti Suomen raportoimaa summaa. Vuonna 2019 kehitysyhteistyön menoja oli kaikkiaan 173 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018.

Suomen kehitysyhteistyörahoituksesta merkittävä osa kulki EU:n (223 miljoonaa euroa) ja muiden monenkeskisten järjestöjen kuten YK:n (223 miljoonaa euroa) ja Maailmanpankkiryhmän (130 miljoonaa euroa) kautta. Humanitaariseen apuun kohdennettiin vuonna 2019 yhteensä 85 miljoonaa euroa. Kahdenvälisestä kehitysyhteistyöstä eniten kohdentui vuonna 2019 Afganistaniin (23 miljoonaa euroa), Etiopiaan (18 miljoonaa euroa), Syyriaan (15 miljoonaa euroa) ja Mosambikin (15 miljoonaa euroa).

Kansainvälisesti kehitysyhteistyöhön käytettiin vuonna 2019 yhteensä 152,8 miljardia dollaria (136 miljardia euroa), mikä oli reaalisesti 1,4 % enemmän kuin edeltävänä vuonna. Suurimmat rahoittajat olivat Yhdysvallat, Saksa, Britannia, Japani ja Ranska. OECD:n kehitysapukomitean DACin jäsenmaista YK:n asettaman 0,7 prosentin bruttokansantulotavoitteen ylittivät Tanska, Luxemburg, Norja, Ruotsi ja Britannia. Keskimäärin jäsenmaiden kehitysyhteistyön bruttokansantulo-osuus oli 0,30 %.

EU:n jäsenmaiden kehitysyhteistyön menot olivat yhteensä 84,5 miljardia dollaria (75 mrd. euroa), mikä vastaa 55 prosenttia kaikesta tilastoidusta kehitysavusta ja 0,47 prosenttia EU:n bruttokansantulosta. Menot nousivat reaaliarvoisesti 0,5 prosenttia vuodesta 2018. Suomen bruttokansantulo-osuus oli hieman alle DACin jäseninä olevien kahdenkymmenen EU-maan keskiarvon.

OECD:n kehitysapukomitean jäsenistä kehitysyhteistyön menot kasvoivat 18 maassa, joista eniten Suomen ohella Itävallassa, Kreikassa ja Unkarissa. Menot vähenivät samaan aikaan 11 maassa. Eniten vähennyksiä oli Puolassa ja Portugalissa. Yleisin syy laskulle olivat vähentyneet pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kulut.

Ennakkotiedot toteumasta tarkentuvat lopullisiin tilastoihin muun muassa alueellisten kohdentumisten osalta. Lisäksi bruttokansantulo-osuus voi muuttua Tilastokeskuksen julkaiseman BKTL-luvun tarkentuessa.

Lähde: Ulkoministeriö

5 thoughts on “Suomelta viime vuonna yli miljardi euroa ”kehitysyhteistyöhön”

  • 17.4.2020 at 10:54
    Permalink

    Michiganin osavaltiossa USAssa ihmiset eivät alistu kuin teurastettavat lampaat korona terrorille. Erinomainen paikallinen uutisointi asiasta. Globalistieliitin media leimaa nämä tietysti häiriköiksi mutta kannattaa katsoa ja kuunnella tuo uutisointi. Eivät nuo haastatellut amerikkalaiset tyhmiä ole.

    Tuollaisen autoprotestin voisi järjestää myös Suomessa. Maskit päälle ja autoilla Helsingin keskustaan.

    https://youtu.be/EdkauH6NBzE

    Reply
  • 17.4.2020 at 13:12
    Permalink

    Kehitysapu rahana on haitta, ei hyöty kohdemaille. Sillä tavalla saa kyllä siitä riippuvaisia valtioita ja siten vaikutusvaltaa niissä.

    Se ei johda kehitykseen ja talouden kasvuun, eikä se nosta köyhyydestä.

    Kuuklaillen ””For God’s Sake, Please Stop the Aid!”” saa lukea afrikkalaisen ekonomistin näkemystä.

    Reply
  • 17.4.2020 at 22:23
    Permalink

    Ylimitoitetun korona-pelleilyn myötä Suomi on jälleen kerran rutkasti enemmän velkaa globalistisille tahoille. Mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon esimerkiksi maahanmuuttajien määrän suhteen on entistä vähäisempi. Suomi tekee juuri niin kuin globalistit määräilevät ja rahoittaa käsketyt hankkeet velkarahalla. Omaa rahaa Suomi ei voi painaa eikä käyttää omia resursseja sen arvon takeena. Ne on myyty tai myydään pois kiihtyvällä tahdilla. Rahan luonti on siis tiiviisti globalistien käsissä. Noiden tahojen kontrolli yli kansalaisten tiivistyy ja pyrkimys on kohti YK:n Agenda 2030-yhteiskuntamallia, jossa jokainen luokitellaan ja pisteytetään maailmankansalaiseksi. Jokaisen käyttäytymistä ja liikkeitä tarkkaillaan ja säädellään 24/7/365. Pandemiat tai niiden pelkoreaktiot tarjoavat tähän loistavan tekosyyn.
    Mutta tätähän te kansallismielisetkin halusitte vaatimalla äärimmäisen rajuja koronatoimenpiteitä. Nauttikaa nyt niistä ja niiden tuloksista, vaikka ne eivät ihan niin kovia ole kuin halusitte.

    Reply
  • 28.4.2020 at 12:26
    Permalink

    Afghanistan on nimenomaan malliesimerkki siitä miten propaganda eroaa siitä mitä oikeasti halutaan.

    Kaikilla käytännön toimenpiteiden tulkitsemistavoilla Afghanistanin kohtalo halutaan myös Suomeen.

    Agenda edistyy monella tasolla samanaikaisesti:

    https://intelligence.weforum.org/

    PS. Vaikka YK on ”jumalana” tässä, on sen agendat laitettu pitkän kuvakavalkadin loppuun.

    SDG: Sustainable Development Goals – YK:n Agenda 2030.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.