Uhkapelaaminen ympäri maailmaa
Suomi on tunnetusti uhkapelimaa. Suomen sijoitus maailman uhkapelitilastoissa vaihtelee hieman vuosittain, mutta noin yleisesti me käytämme pelaamiseen yli 500 euroa per aikuinen suomalainen. Tämä on Euroopan toiseksi korkein lukema. Suomalaisten ikisuosikit ovat lotto, keno, raaputusarvat, sekä kolikkopelit. Me olemme siirtyneet kauppojen ja pelisalien pelikoneilta sujuvasti nettiin ja löytäneet kaikki luotettavimmat nettikasinot netissä. Mistä suomalaisten peli-into juontaa juurensa ja mikä maa pelaa kaikista eniten rahapelejä? Siihen paneudumme tässä artikkelissa.
Uhkapelaamisen historia
Harva tietää, että uhkapelaaminen on yksi maailman vanhimpia ajanvietekeinoja. Jo 40 000 vuotta sitten pelattiin pelejä luisilla nopilla. Myös Kiinan muurin rakentamista on rahoitettu uhkapelirahoilla. Harvardin ja Yalen huippuyliopistojen perustamiskassassa oli niin ikään suuri osa arpajaisilla tienattua rahaa. Ollaankin huomattu, että uhkapelaamisella on ollut osansa niin Kiinan, kuin antiikin Kreikankin historiassa. Vaikka esimerkiksi 2000 vuotta sitten oltiin kaukana globaalista maailmasta, on uhkapelaaminen ollut kuitenkin suosittua ympäri maapallon.
Niin antiikin Roomassa, kuin Amerikassakin on ollut aikoja, jolloin uhkapelaaminen on ollut kiellettyä. Kautta aikojenkin on ollut ihmisiä, jotka ovat valveutuneesti tiedostaneet siihen liittyvät lieveilmiöt ja niiden negatiivisen vaikutuksen. Ihmisellä on kuitenkin aina ollut halu pelata.
Ihminen on myös aina yrittänyt huijata rahasta pelatessaan. Maailman vanhimmat painotetut nopat ovat löytyneet tulivuoren alle hautautuneen Pompeijin raunioista Italiasta. Esimerkiksi viikinkien uhkapelit, kuten jatsin ja tammen varhaiset versiot nostattivat tunteita joskus niinkin pintaan, että historia kertoo muun muassa Ulf nimisen jaarlin joutuneen teloitettavaksi seurauksena kuningas Knutin kanssa pelatusta pöytäpelistä. Uhkapelata on osattu kautta historian niin rahasta, hengestä kuin asioistakin. Muun muassa Hisingen saari liitettiin osaksi Norjaa kuninkaiden uhkapelin seurauksena.
Korttipelit saivat alkunsa Kiinassa, mutta tähän muotoonsa ne kääntyivät 1500-luvun aatelisessa Ranskassa. Kasinot syntyivät 1600-luvun Italiassa ja kolikkopelien historia juontaa juurensa Yhdysvaltoihin.
Uhkapelaaminen osana kulttuuria
Kuten voimme todeta, uhkapelin juuret ovat syvällä historiassa ja näin uhkapelaamisen voidaan sanoa olevan osa kulttuuria. Kulttuuri, uskonto ja yhteiskunta vaikuttavat yhä edelleen uhkapelaamiseen. Näiden positiivinen tai negatiivinen suhtautuminen rahapeleihin ja näihin pohjautuvat säännökset selittävät myös maailman uhkapelaamisen top-listaa.
Lähes joka yhteiskunnassa on esiintynyt uhkapelaamisesta sen jossain vaiheessa. Usein kuitenkin esimerkiksi valtio on jossain välissä pyrkinyt joko rajoittamaan uhkapelaamista, tai kieltämään sen kokonaan. Rajoituskeinoja on perinteisesti ollut muun muassa kansallisen uhkapelimonopolin perustaminen, mutta tämän keinon tehokkuus on heikentynyt nettipelien kehittyessä. Jossain tapauksissa rahapelimonopoli on valtion hallinnassa ja näin ollen osa esimerkiksi valtion budjettia. Silloin rahapelaamista ei pyritä rajoittamaan vaan päin vastoin, sillä ihmisten pelaaminen tuo rahaa valtion kassaan.
Islamin pyhässä kirjassa eli Koraanissa uhkapelaaminen on kielletty ja se rinnastetaan syntinä alkoholin juomiseen. Tilastoista nähdäänkin, että hartaat muslimienemmistöiset valtiot eivät ole maailman uhkapelilistan kärkisijoilla. Kristittyjen Raamatussa uhkapelaamista käytetään ongelmanratkaisun keinona, mutta sillä tienaamista kehotetaan välttämään.
Uhkapelaamisen suosio maailmalla
Vuoden 2016 H2 Gambling Capitalin selvityksen mukaan suomalaiset pelaavat maailman neljänneksi eniten uhkapelejä. Kyseisen tutkimuksen mukaan Irlanti oli Suomen edellä Euroopan eniten pelaavana kansana. Maailman ykköstilaa piti Australia, toisena oli Singapore ja kolmantena siis Irlanti. Australiassa aikuinen käytti noin 1000 dollaria vuodessa uhkapelaamiseen. Tämä oli tuplamäärä Suomen 500 dollariin verrattuna.
Maailman suurin pelimarkkina on kolikkopelien synnyinseudulla eli Yhdysvalloissa. Vuonna 2016 siellä hävittiin uhkapeleihin kaikkiaan 117 miljardia dollaria. Vuonna 2013 koko maailman rahapelimarkkinat tuottivat noin 450 miljardia dollaria ja summan arveltiin kasvavan rajusti kymmenen seuraavan vuoden aikana. Voidaankin sanoa, että uhkapelaaminen on valtava, edelleen kasvava markkina.
Joidenkin ihmisten arvion mukaan Australian ykkössijaa tilastoissa selittää sen kulttuuri, jossa riskin ottamista on aina kunnioitettu. Irlannissa ei ole kasinoita, mutta urheiluvedonlyönti juontaa juurensa syvälle 1700-luvulle ja on innostanut paikallisia löytämään myös nettikasinot. Singapore puolestaan on suuri kasinokeskus Aasiassa ja se houkuttelee paikalle paljon turisteja. Valtio hyötyykin siitä rahallisesti ja rajoittaa samalla paikallisten pelaamista peliongelmien ehkäisyksi.
Suomen pelikulttuuria selittää nationalismi, sillä vasta itsenäistynyt valtio salli uhkapelaamisen 1920-luvulla ja siitä tuli osa valtion rahoitusta, sekä myös propagandaa. ”Suomalainen voittaa aina” on meille kaikille tuttu iskulause. Se teki suomalaisista maailman neljänneksi innokkaimman pelikansan vielä 2020-luvullakin.