Reijo Tossavainen: Ruotsille ja Suomelle puolustusliitto
Vihollinen on Suomen itsenäisyyden aikana ja useimmiten ennen sitäkin tullut idästä. Tosin jotkut sanovat, että voihan se koukatakin. Se on kuitenkin lähinnä teoriaa …
Ikävä kyllä Neuvostoliitto/Venäjä on paljon suurempi kuin kotomaamme Suomi. On ollut ja tulee olemaan. Siksi sen kanssa on jotenkin tultava toimeen.
Venäjä on ydinasevaltio. Maan sotilaallinen voima nojaa pitkälti tuohon hirvittävään tuhovoimaan. Muutoin Venäjä ei ole sotilaallisesti enää läheskään sama mahti kuin Neuvostoliiton aikana. Silti se on Suomelle vakava uhka.
Toki Suomen armeija ei ole enää mallia Kajander. Nyt sotilaillemme on tarjota muutakin kuin kokardi. Materiaalinen valmiutemme on siis paljon parempi kuin aikoinaan 30-luvun lopulla. Kaiken kaikkiaan sotilaallinen tasapaino on parempi kuin koskaan Neuvostoliiton aikoina. Suomi saa tositilanteesse liikkeelle armeijan, joka on eurooppalaisen mittapuun mukaan iso ja toimintakykyinen. Hyvä niin.
Se ei kuitenkaan riitä, ja siksi Nato-korttia vilautellaan. Neuvostoliiton hajottua Suomella oli historiallinen hetki liittyä Naton jäseneksi. Maan poliittinen johto eli silloin vielä suomettumisen aikaa, ja tilanne hukattiin.
Tänään on poliittista realismia todeta, että Naton jäsenyys ei ole mahdollinen vaihtoehto. Sen sijaan yhteistyö muutoin Naton kanssa on mahdollista, ja sitä on hyödynnetty melko hyvin. Niin tulee tehdä jatkossakin.
Sotilaallista yhteistyötä Ruotsin kanssa on myös pikkuhiljaa kehitetty. Ehkäpä Ruotsin myönteisyyttä on lisännyt se, että puolustusministeri Peter Hultqvistillä on suomalaiset sukujuuret.
Ruotsin juuri valmistunut puolustuspoliittinen selonteko esittää puolustusmäärärahojen nostoa. Lisää rahaa tarvitaan aiempaa isompien varusmiesmäärien kouluttamiseen ja materiaaliin. Silti Ruotsin armeija tulee olemaan vähäinen Suomen armeijaan verrattuna. Miesmäärällä mitattuna Suomi saa liikkeelle kolme kertaa isommat taistelujoukot.
Siitä huolimatta näen erittäin järkevänä, että Suomen ja Ruotsin sotilaallista yhteistyötä kehitetään. Näen jopa toivottavana jonkinlaisen sotilasliiton muodostamisen. Askel siihen suuntaan tuli juuri Ruotsin taholta. Jatkossa Ruotsilla on valmiutta lähettää Suomen avuksi yksi prikaati eli noin 5000 miestä.
……………
Klikkaa oheisia painikkeita, jotta tämä blogi ja media saavat uusia lukijoita. Anna sanan kiertää.
Suomalaisille äänestäjille on annettu väärä kuva siitä miten esim. Natoon liitytään perustuslain mukaisesti.
Natoon liittyminen edellyttäisi perustuslain muutosta, koska Suomen perustuslain mukaan sodasta päättää presidentti yhdessä eduskunnan kanssa.
Nato sopimuksen 5 artikalan mukaan, jos yhteen Nato maahan hyökätään, niin sitä pidetään hyökkäyksenä (armed attach ) kaikkiin Natomaihin.
Olisi syytä erikseen mainita että ”parlamentin hyväksyntä” edellyttää Suomessa perustuslaki muutosta, eikä vain ”normaalia parlamentin hyväksyntään”
Koko kansalle on annettu väärä kuva siitä, että mitenkä Natoon liitytään. Oikeasti se edellyttäisi tällä eduskuntakaudella sitä että asia julistettaisiin ensin kiireelliseksi 5/6 enemmistöllä ja sitten hyväksyttäisiin 2/3 enemmistöllä.
Perustuslain 94 § mukaan kansalainvälinen velvoite voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä, jos se ei vaaranna valtiosäännön kansanvallan perusteita.
Perustuslain 93 § mukaan sodasta päättää presidentti eduskunnan suostumuksella.
Eli sodasta päättäminen on tavallaan kahden lukon takana. Kansa (kansavalta) on kahdessa eri vaaleissa valinnut henkilöt, jotka päättävät sodasta ( presidentin vaalit, eduskuntavaalit ). Sodasta päättäminen on pistetty kahden lukon taakse, koska siitä päättämistä pidetään kansanvallan perusteena.
Sota on niin iso juttu että sen takia se on pistetty kahden lukon taakse esim. Afganinin sodassa on kuollut yli 100 000 siviiliä. Afganistanin ja Irakin sodan on laskettu maksaneen 1600 miljardia Usalle. Afganistan on yksi maailman köyhimpiä maita ja suuri osa sen pinta-alasta on autiomaata. Olisi ihan eri juttu käydä sotaa jotain muuta valtiota vastaan.
Nato sopimuksen 5 artikalan mukaan, jos yhteen Nato maahan hyökätään, niin sitä pidetään hyökkäyksenä (armed attach ) kaikkiin Natomaihin.
Suomen kielessä järjestäytyneiden yhteisöjen aseellinen konflikti on sama asia kun sota, joten Suomen katsottaisiin olevan sodassa jos johonkin Nato maahan hyökättäisiin. Eli perustuslain 93 § kahden lukon systeemi poistuisi jos Suomi allekirjoittaisi Nato sopimuksen. Siksi perustuslain 93 § pitäisi muuttaa ennenkuin Suomi voisi liittyäNatoon. Nato sopimuksen hyväksymistä ei voida tehdä vain 94 § mukaisella 2/3 enemmistöllä, koska Nato sopimus vaarantaisi kansanvallan perusteita ( kahden lukon systeemi poistuisi).
Perustuslain 93§ muutos tällä eduskuntakaudella vaatisi ensin kiireelliseksi julistamisen 5/6 enemmistöllä ja sitten sen että eduskunta hyväksyisi sopimuksen 2/3 enemmistöllä.
Koska sodasta päättäminen on perustuslain ydintä, niin poikkeuslailla ei voida tehdä siihen poikkeusta:
Poikkeuslakien käyttämiselle on nykyisin voimassa merkittäviä
rajoituksia: niillä on lupa säätää vain rajattuja poikkeuksia
perustuslakiin, eikä niillä saa lainkaan puuttua perustuslain keskeisiin
ratkaisuihin, kuten perusoikeusjärjestelmän kokonaisuuteen tai
eduskunnan asemaan korkeimpana valtionelimenä.
http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:poikkeuslaki
Sodalla tarkoitetaan Suomen kielessä:
Wikipedia:
Sota on järjestäytyneiden yhteisöjen välinen aseellinen konflikti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sota
Nato sopimus
Article 5
The Parties agree that an armed attack against one or more of them in
Europe or North America shall be considered an attack against them all….
http://www.nato.int/cps/en/natohq/official_texts_17120.htm
Perustuslaki 93 §
Sodasta ja rauhasta presidentti päättää eduskunnan suostumuksella.
Perustuslaki 94 §
Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.
Kansainvälinen velvoite ei saa vaarantaa valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
Tulkinnassa on otettava huomioon myös perustuslakimyönteinen tulkinta, mikäli asia on tulkinnanvarainen, niin tällöin asiaa on tulkittava perustuslakimyönteisesti:
Perustuslakivaliokunnan mietintö 25 ( PeVM 25/1994 ):
Tuomioistuinten tulee valita perusteltavissa olevista lain
tulkintavaihtoehdoista sellainen, joka parhaiten edistää perusoikeuksien
tarkoituksen toteutumista ja joka eliminoi perustuslain kanssa
ristiriitaisiksi katsottavat vaihtoehdot. Tältä osin voidaan puhua
perustuslainmukaisesta tai perusoikeusmyönteisestä laintulkinnasta
https://www.edilex.fi/mt/pevm19940025
Väärän kuvan antanut esim. Helsingin sanomat:
Nato ei vaadi kansanäänestystä, vaan laajaa kansallista tukea jäsenyydelle. Sen osoittamiseksi riittäisi esimerkiksi suurten puolueiden tuki hakemukselle. Suomessa jäsenyyden vahvistamiseksi tarvittaisiin joka tapauksessa kahden kolmasosan enemmistö eduskunnassa.
http://www.hs.fi/sunnuntai/a1395468694831
Sotilasliitto Ruotsin kanssa on myrkkyä Venäjälle. Se muuttaisi Suomen aseman kokonaan puolueettomutta Venäjän suuntaan näyttelevän politiikan. Suomi joutuisi ikivanhan kaavan mukaan Ruotsin etujen valvojaksi saamatta mitään merkittävää tukea Ruotsilta. Ja automaattisesti tähän asiaan kytkeytyisi Ruotsia pohjolan valtamaana pitävien eurooppalaisten tahojen sotkeentuminen Suomen asioiden holhoukseen kuten aina ennenkin. Käytännössä siitä lähtien, kun ruotsalaiset paavilta saamillaan valtuuksilla ottivat Suomen haltuunsa ja muodostivat meistä itäisen ortodoksisen kirkon vastaisen tulpan ja aikaansaivat periaatteellisen vihan suomalaisten ja venäläisten kansojen kesken. Muutoin ei suomalaissukuisten kansojen ja venäjän slaavilaisten kansojen välillä mitään vihanpitoa olisikaan. Silloin paavin valtaa, joka yllytti ruotsalaiset ristiretkillään keräämään miehet ja verot Suomesta venäläisten ahdisteluun uskontoa keppihevosena käyttäen, nyt sitten vastaa tämä unionin uusi uskonto. Taas suomalaisia usutetaan Venäjän kimppuun keksien kaikenlaisia verukkeita sen pahuudesta ja että muka Suomen velvollisuus olisi jälleen urhoollisesti seisoa eturintamassa Ruotsin ja sen takapiruvaltioiden EU:sa käydessä hegemoniakiistaa Venäjän kanssa.
Ruåtsi on epäluotettava kalifaatti. Täysin menetety paskamaa. Ei ikinä Ruotsin kanssa yhtään mitään liittoja. Länsirajalle kunnon muuri ja konekivääripesäkkeet 150 metrin välein.
Tossavainen on sitä ikäluokkaa joka aivopestiin svekomaaniksi ja ryssänpelkoiseksi.
Monessa muussa asiassa olen täysin Tossavaisen linjoilla.
Hieman omituista että ennen uutisointia Pohjoismaisen puolustusliiton sopimuksen solmimisesta, uutisoidaan entisen siirtomaaisännän valmiudesta lähettää prikaatin verran (offtopic: onks niillä kermaperseillä edes prikaatillista sotilaita, taitaa olla vaan ”sotilaita”) taistelujoukkoja itsenäisen Suomen maaperälle. Tulee vähän sellanen Jäättenmäki-sitaatin tunnelma, ”…tulivat pyytämättä ja yllättäen.”
” Ruotsilla on valmiutta lähettää Suomen avuksi yksi prikaati eli noin 5 000 miestä”.
Luultavasti 5 000 jotakin, mutta tuskinpa miehiä sentään. Onkohan siellä edes enää niin paljon miehiä?
Talvisotaan kai tuli 10000 ruotsalaista vapaaehttoista. Politiikallaan Ruotsi hattasi Suomen taistelua, kun tuki natseja.
600 vuotta puolustusliittoa Ruotsin kanssa luulisi opettaneen Tossavaista. Kun Venäjä on turvannut Suomen rajat olemme saaneet olla rauhassa. Tämä ei ole politikointia vaan historiaa.
EI KIITOS!
”Ollos huoleton, Börje ja Sven valveill on…”
(1)
Itse en puhuisi vihollisesta vaan valloittajasta. Onhan jo kansainvälisen oikeudenkin mukaan sodalla hankittu alue saatu laillisesti.
(2)
Kun luodaan uhkakuvia Suomen tulevaisuudesta, ei missään nimessä pidä tuollaista selvitystä teettää ulkomailla. Ei varsinkaan sotilasliitossa. Sehän on kuin antaisi talonsa avaimet rosvolle, että ei tarvitse rikkoa ovea, kun tulee varkaisiin.
(3)
Sodassa ystävästä voi tulla vihollinen ja vihollisesta ystävä. Yhdessä yössä. Näin kävi Suomen ja Saksan välillä edellisessä maailmansodassa.
Puolustusstrategiassa on erittäin olennaista varautua tähän mahdollisuuteen. Pitää kuitenkin ymmärtää että ystävät voivat pitää tällaista varautumista vihamielisenä eleenä, joten se pitää tehdä salassa.
— Voiko ystävillä olla salaisuuksia keskenään?
— Ovatko ystävät kaikessa samaa mieltä?
Parasta olisi hankkia YDINASE!
Ja ilmoittaa että hyökkääjää rangaistaan välittömästu!
Ei tule kukaan saatana kimppuun!