Rahankeräyslakiin uudistus – arviointineuvosto kaipaa täsmennyksiä

Rahankeräyslakia on valmisteltu monin tavoin sidosryhmien kanssa. Esityksessä ei ole kuitenkaan huomioitu, että pienkeräyksillä voi olla arvaamattomia sivuvaikutuksia, tiedottaa lain arviointineuvosto valtioneuvoston julkaisemassa tiedotteessa.

Lain keskeisiä tavoitteita ovat kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksien vahvistaminen sujuvoittamalla rahankeräysmenettelyjä. Samalla halutaan edistää kansalaisyhteiskunnan toimintaa mahdollistamalla kertaluontoisia pienkeräyksiä.

Arviointineuvoston näkemyksen mukaan hallituksen esitys ilmentää yhteiskunnallista murrosta, jossa vastuuta hyvinvoinnin edistämisen ja taloudellisen turvan rahoittamisesta jaetaan uudelleen julkisen sektorin, kolmannen sektorin ja kansalaisaktiivisuuden kesken, mutta asiaa tulisi selventää.

Samoin esityksessä tulisi arvioida, asettuvatko kolmannen sektorin toimijat kansalaiskeräysten rahoituksellisen painoarvon lisääntyessä eriarvoiseen asemaan sen perusteella, millaiseen toimintaan kansalaiset lahjoittavat mieluiten. Myös pienkeräysten oletettava lisääntyminen voi vaikuttaa kolmannen sektoriin keräystuottoihin.

Sosiaalinen media pienkeräysten keskipisteeseen

Pienkeräys mahdollistaa uuden tyyppisen, joustavan keräysmuodon akuutteihin avuntarpeisiin, ja sosiaalinen media tullee olemaan keräyksen keskeinen foorumi.

Esityksessä ei kuitenkaan käsitellä mahdollisesta somejulkisuudesta aiheutuvia vaikutuksia ottaen huomioon, että pienkeräyksillä ajatellaan tuettavan haavoittuvassa asemassa olevia.

Lisäksi mahdollisia veroseuraamuksia koskevat vaikutusarviot jäävät kevyiksi, samoin pienkeräyksen osapuolten kyky arvioida niitä. Pienkeräykseen liittyvää väärinkäytön riskiä ja sen torjuntaa tulisi myös käsitellä esitettyä käytännönläheisemmin ja eri näkökulmista.

Arviointineuvosto katsoo, että pienkeräys saattaa aiheuttaa hankalia erityistilanteita silloin, jos varojen saajalla on toimeentulotukea tai ulosottovelkoja tai hänelle on vahvistettu velkajärjestely.

Jos lahjoitus on suhteellisen pieni, se voi aiheuttaa saajalle toimeentulon näkökulmasta jopa haittaa. Jos keräyksen tarkoituksena on tukea arjessa selviytymistä, se ei toteudu myöskään silloin, jos keräystuotot siirtyvät ulosottovelkojen lyhentämiseen.

Samoja asioita tulisi arvioida keräyksen järjestäjän ja lahjoittajan näkökulmista. Keräyksen osapuolten ohella uudistus voi aiheuttaa eri viranomaisille tapauskohtaisia tulkintaongelmia.

Keräyksen järjestäjille ohjeistus ja tarkistuslista

Arviointineuvosto suosittelee, että pienkeräyksen järjestäjille laaditaan yleinen ohjeistus ja tarkistuslista asioista, joita on syytä arvioida ennen keräystä. Ohjeistukseen tulisi laittaa tiedot siitä, mistä saa tarkempia neuvoja esimerkiksi veroasioihin, tukiin ja velkakysymyksiin liittyen.

Ohjeistuksessa keräyksen järjestäjää tulisi myös muistuttaa siitä, että keräykselle tulee saada ennalta varojen saajan suostumus.

Arviointineuvosto suosittelee, että hallituksen esitysluonnosta täydennetään lausunnossa kuvatuilla lisäyksillä ennen hallituksen esityksen antamista.

Lähde: Arviointineuvosto / Valtioneuvosto

Aiheeseen liittyvää: