Helsinki lisää luomua päiväkodeissa – Osa aiemmasta luomuvalikoimasta poistuu
Helsinki on viikosta 32 alkaen tarjonnut entistä enemmän luomuruokaa varhaiskasvatuksen aterioilla. Huomattavin uudistus luomuvalikoimassa on päiväkodeissa ruokajuomana tarjottava D-vitaminoitu, rasvaton luomumaito. Kaupungin tarjoamien tietojen mukaan osa aiemmasta luomuvalikoimasta poistuu uudistuksen myötä.
Aiemmasta tarjonnasta luomuhiutaleet, luomuohrasuurimot, luomujogurtti, luomupiimä ja luomutofu pysyvät yhä listalla. Sen sijaan ruokalistalta poistuvat luomumakaronit ja -pastat, luomuleivät, leivontaan käytettävät luomujauhot, luomuviili sekä luomuherne.
Helsingin kaupungin ruokapalveluvastaava Erja Suokas kertoi Nykysuomelle luomumaidon kohdalla ongelman aiemmin olleen se, ettei luomumaitotuottajien valikoimassa aiemmin ollut D-vitaminoitua maitoa. Nyt, kun sellaista on saatavilla, nostettiin luomumaito ruokalistalle. Pastojen kohdalla valikoimasta poistamisen syynä on Suokkaan mukaan jo aiemmin havaitut laatuongelmat ja leivän kohdalla taas valikoiman pienuus.
Suokkaan mukaan asiakaspalautetta on kerätty mm. vuosittain järjestettävistä asiakaspalautekyselyistä sekä suoraan päiväkodeista. Suoraan ravitsemukseen liittyvää kyselyä ei olla tehty, mutta varsin yleinen näkemys on se, että luomutuotteiden lisääminen on hyvä asia. Luomuleivän poistuessa kaupunki keskittyy tarjoamaan monipuolisempaa leipävalikoimaa.
Helsingin kaupungin päiväkodeissa, joissa Palvelukeskus Helsinki toimii ruokapalveluntuottajana, on käytetty luomutuotteita vuodesta 2012 alkaen. Luomuvalikoiman uudistamisen jälkeen luomun käyttöprosentti päiväkodeissa nousee merkittävästi. Aiemmin Helsingin päiväkodeissa tarjotusta ruoasta noin 10% on ollut luomua ja muutoksen jälkeen luku nousee erityisesti luomumaidon tarjoamisen ansiosta noin 20 prosenttiin.
Lähde: Helsingin kaupunki
Rasvatonta maitoa on ennen käytetty sikojen lihottamiseen. Onko tuo tavoite?
Maitoa pitäisi juoda vähintäänkin sillä 3% rasvalla. Keho tarvitsee rasvaa.
Luomu on kallista, mutta lapset lihovat ja pulskistuvat kuten aikuisetkin enemmänkin liikunnan puutteesta ja roskaruoasta, jota mätetään jatkuvasti ilman sen kummempia ruoka-aikoja. Uskaltaisin väittää, että Suomesta puhuttaessa luomun ja ”tavallisen” ruuan välillä ei ole ratkaisevia eroja tai näiden kahden välinen kuilu ei ole ainakaan yhtä suuri kuin Keski-Euroopassa tuotetun ruuan välillä. Kyse on yksinkertaisesti lannoitteiden ja tuholaistorjunta-aineiden vähäisemmästä käytöstä, joka johtuu Suomen tiukempien lakien ansiosta niiden käytön suhteen.
Esim. luomumaito voi olla nykylasten ja aikuisten vatsalle ”kova pala”, koska se on jotain sellaista johon ei nykyihminen tottunut toisin kuin yli 70-vuotta sitten. Voin olla väärässäkin, mutta näin asian ajattelin.