Ministerivaliokunta maalaili Suomen kannat: ”NATO-yhteistyön tiivistäminen on Suomelle tärkeää”

EU-ministerivaliokunta käsitteli kokouksessaan tiistaina 26. kesäkuuta Brysselissä torstaina 28. kesäkuuta järjestettävän Eurooppa-neuvoston sekä perjantaina 29. kesäkuuta järjestettävän Britannian eroa koskevan Eurooppa-neuvoston ja Eurohuippukokouksen asioita. Lisäksi ministerivaliokunta käsitteli muun muassa tulevaa monivuotista rahoituskehystä.

Kesäkuun Eurooppa-neuvostossa esillä ovat muuttoliike, turvallisuus ja puolustus, innovaatiot, monivuotinen rahoituskehys ja ulkosuhteet.

Muuttoliikkeen hallinnassa Suomi tulee EU-ministerivaliokunnan näkemyksin kannattamaan eurooppalaista koordinoitua ratkaisua ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Painopistettä tulisi sen mukaan siirtää toimiin lähtö- ja kauttakulkumaissa esimerkiksi vastaamalla paremmin perimmäisiin syihin ja kehittämällä uudelleensijoittamista suoraan pakolaisleireiltä. Lisäksi Suomen viralliseen kantaan sisältyy näkemys siitä, että EU-maiden tulisi rajoittaa luvatonta siirtymistä EU-maasta toiseen yhdessä sovituin keinoin. Myöskin EU:n ulkorajavalvonnan tehostaminen ja alueellisten maihinnousukeskusten mahdollisuuksien tutkiminen sopii ministerivaliokunnan pirtaan. Muuttoliikkeen hallinnan toimien lähtökohtana tulee sen mukaan olla ihmisoikeuksien täysimääräinen turvaaminen ja kunnioittaminen kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti.

”EU:n ja NATO:n yhteistyön tiivistäminen on Suomelle tärkeää.”

Turvallisuuden ja puolustuksen osalta ministerivaliokunta näki tärkeäksi, että Eurooppa-neuvosto antaa eteenpäin katsovaa ohjausta. Sekä ministerivaliokunnan että EU:n mukaan EU:n ja NATO:n yhteistyön tiivistäminen on Suomelle tärkeää. Hybridiuhkien osalta tehtävän työn on oltava laaja-alaista ja pitkäkestoista. Ulkoministeri Timo Soini ja puolustusministeri Jussi Niinistö osallistuivat eilen EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen, jossa käsiteltiin turvallisuuden osalta mm. niitä asioita, jotka tulevat Eurooppa-neuvoston kokouksessakin olemaan tapetilla. Kokouksessa aiheena oli mm. PRY-sopimus, eli sopimus pysyvästä rakenteellisesta (puolustus)yhteistyöstä jäsenvaltioiden kesken.

Eurohuippukokoukseen liittyen Suomi katsoo, että talous- ja rahaliiton kehittämisen tulee nojata markkinakuriin perustuvaan, jäsenmaiden omaa vastuuta korostavaan uudistustyöhön. Suomen strategiset tavoitteet EMU:n kehittämisessä koskevat etenkin pankkiunionin loppuunsaattamista, pankkien ja valtioiden kohtalonyhteyden katkaisemista sekä velkajärjestelymenettelyiden luomista osana Euroopan vakausmekanismin kehittämistä.

Lähde: Valtioneuvosto