Soini ja Niinistö yhdessä Luxemburgiin – EU:n ulkoasiainneuvoston asialistalla mm. EU-NATO-yhteistyö

Sekä ulkoministeri Timo Soini että puolustusministeri Jussi Niinistö osallistuvat EU:n ulkoasiainneuvoston kokoukseen tänään Luxemburgissa. Kokouksen aiheita ovat EU:n globaalistrategian toimeenpano, Afrikan sarvi ja Punainenmeri sekä Jordania. Ministereiden lounaskeskustelun aiheena on Jemenin tilanne. Yhteisistunnossa puolustusministereiden kanssa aiheina ovat EU-Nato–yhteistyö sekä turvallisuus ja puolustus.

Keskusteluissaan Jordaniasta ja Jemenistä ulkoministerien on tarkoitus käsitellä kyseisten maiden ajankohtaista tilannetta. Jordanian kohdalla keskustellaan maan vakauden ylläpitämisestä taloudellisen, yhteiskunnallisen ja pakolaistilanteen saralla. Jemenin osalta keskusteluissa on esillä ajankohtainen humanitäärinen kriisi.

EU:n globaalistrategialla ja sen toteuttamisella on ulkoministeriön mukaan keskeinen vaikutus EU:n rooliin mm. sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän edistäjänä ja puolustajana. Oleellista on, että EU voi toimia globaalistrategian mukaisesti turvallisuuden tuottajana. Suomi pitää virallisen kannan mukaan tärkeänä toiminnan painottamista konflikteja ennaltaehkäisevään toimintaan, kuten rauhanvälitykseen.

PRY-sopimus jälleen käsiteltävänä- Sopimus ei ole vieläkään käynyt eduskunnassa

Turvallisuuden ja puolustuksen osalta tarkastellaan tähän mennessä saavutettua edistystä. Tapetilla ovat mm. pysyvä rakenteellinen yhteistyö (PRY), sotilaallinen liikkuvuus, Euroopan rauhanrahasto, kumppanuudet, hybridiuhkiin vastaaminen ja siviilikriisinhallinta. Turvallisuudesta ja puolustuksesta annetaan neuvoston päätelmät. Lisäksi hyväksytään neuvoston päätös pysyvän rakenteellisen yhteistyön projektien yleisistä hallintosäännöistä.

Nykysuomi kertoi PRY-sopimuksesta helmikuussa. Lokakuussa 2017 julkaistussa EU:n tiedotteessa koskien puolustusyhteistyön syventämistä, PRY:tä kuvaillaan ympäripyöreästi ”halukkaiden ja kyvykkäiden jäsenmaiden mahdollisuudeksi entistä sitovampiin sitoumuksiin keskenään”. Sen lisäksi, että PRY-maiden joukossa ovat käytännössä kaikki EU-jäsenmaat jotka kuuluvat NATO:on, on PRY:n tarkoitus syventää yhteistyötä myöskin itse NATO:n, eikä vain sen unioniin kuuluvien jäsenmaiden kanssa.

Suomella on pitkät perinteet puolueettomuudessa ja vaikka jo isäntämaasopimus oli suuri askel poispäin tästä perinteestä, näyttäisi PRY tekevän vielä selvemmän eron Suomen ja puolueettomien maiden toiminnalle. Viimeistään PRY poistanee myöskin Suomen maineen sotilaallisesti liittoutumattomana maana ja on siksikin merkittävä muutos ja sitoumus Suomelle. Perustuslaki taas määrää tällaisten päätöksien tekemisestä seuraavaa:

– Eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Eduskunnan hyväksyminen vaaditaan myös tällaisen velvoitteen irtisanomiseen.

– Kansainvälisen velvoitteen tai sen irtisanomisen hyväksymisestä päätetään äänten enemmistöllä. Jos ehdotus velvoitteen hyväksymisestä koskee perustuslakia tai valtakunnan alueen muuttamista taikka Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävää toimivallan siirtoa Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kansainväliselle toimielimelle, se on kuitenkin hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Pysyvään Rakenteellisen Yhteistyöhön liittyminen ei kuitenkaan ole käynyt eduskunnan käsiteltävänä, vaan päätökset on tehty käytännössä kansanvallan ulkopuolella, käyttäen päätöksen oikeutuksena sitä, että Euroopan Unionista on jo kertaalleen äänestetty.

EU-Nato-yhteistyön osalta luodaan myöskin katsaus vuoden 2016 Varsovan yhteisjulistuksen toimeenpanoon. EU-Nato-yhteistyö on myös yksi Naton heinäkuisen huippukokouksen teemoista.

Lähde: Ulkoministeriö, Valtioneuvosto,