Jussi Halla-aho: Puoluejärjestelmän rappiosta on seurannut poliittisen journalismin rappio
Perussuomalaisten puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho ottaa Facebook-sivullaan kantaa puoluejärjestelmän rappeutumiseen ja sitä seuranneeseen poliittisen journalismin rappioon.
Halla-aho kirjoittaa:
”Suomessa, kuten muuallakin Länsi-Euroopassa, puoluejärjestelmä rappeutui 70-luvulta alkaen aina 2010-luvun taitteeseen. Perimmäisenä syynä oli kaiketi se, että oli saavutettu laaja yhteisymmärrys useimmista asioista. Kaikki kannattivat sosiaalista markkinataloutta, hyvinvointivaltiota, laajoja perusoikeuksia ja ympäristönsuojelua.
Ulkopolitiikassa konsensusta edisti ensin Neuvostoliiton olemassaolo ja sitten sen kaatuminen.
Kun mitään aatteellisia vastakkainasetteluja ei keskikentällä ollut, puolueet muuttuivat aatteiden ajajista omien intressiensä ja eturyhmiensä intressien ajajiksi, eräänlaisiksi mafiaperheiksi. Vaalitulokset ratkaisivat sen, kuka saa ulosmitata omilleen suojatyöpaikkoja ja rahaa vaalikauden ajan, mutta kansalaisen kannalta vaalituloksilla ei juuri ollut merkitystä.
Vastakkainasettelujen ja vaihtoehtojen puuttuminen johti siihen, että eräät ongelmat pääsivät vaivihkaa paisumaan räjähdyspisteeseen. Räikein esimerkki oli 70-luvulta asti jatkunut haittamaahanmuutto, joka on päätynyt poliittiselle agendalle vasta 2000-luvulla, joissakin maissa vähän aiemmin ja joissakin vähän myöhemmin. Paiseen puhkeaminen on sitten johtanut poliittisiin mullistuksiin ja linjojen tarkistuksiin pitkin Eurooppaa.
Puoluejärjestelmän rappiosta on seurannut, sinänsä luonnollisesti, myös poliittisen journalismin rappio. Koska politiikka oli vuosikymmenten ajan pelkkää valtapeliä, kasvoi toimittajasukupolvi, joka ei muuttuneessa tilanteessakaan pysty tulkitsemaan politiikan tapahtumia muuna kuin valtapelinä.
Itselläni ei ole mitään muuta motiivia toimia politiikassa kuin halu muuttaa huonoksi kokemiani asioita. Valta tai positiot itsessään eivät kiinnosta minua lainkaan. Uskon, että sama pätee useimpiin perussuomalaisiin toimijoihin, jotka ovat tulleet politiikkaan ”pystymetsästä”. Toimittajien on kuitenkin hyvin vaikeaa, jopa mahdotonta, nähdä poliittisten toimien takana aatteita tai substanssikysymyksiä.
Yksi jatkuvasti esillä oleva esimerkki on tulkinta, jonka mukaan perussuomalaiset arvostelisivat maahanmuuttoa saadakseen kannatusta ja valtaa. Usein toimittajat jopa tivaavat, eikö perussuomalaisten ”kannattaisi” muuttaa näkemyksiään siinä tai tässä asiassa, koska se voisi tuoda puolueelle lisää kannatusta. Populismia, trendien perässä juoksemista, siis pidetään jopa hyvänä asiana.
Toinen vastenmielinen piirre poliittisessa journalismissa on henkilökeskeisyys, tunnekeskeisyys ja konfliktihakuisuus. Poliitikot ”pöyristyvät” ja ”tyrmistyvät” esittäessään kriittisiä huomioita. Poliitikot ”tyrmäävät” ja ”lyttäävät” kommentoidessaan toistensa puheenvuoroja.
Toimittajat näyttävät myös elävän jossakin kasvojensäilyttämis- ja menettämiskulttuurissa. Poliitikot kokevat ”nöyryyttäviä tappioita”, etenkin inhokkipoliitikot. En minä ota politiikkaa henkilökohtaisesti. Olen kokenut monenlaisia tappioita ja vastoinkäymisiä. Itse asiassa olen tottunut olemaan häviävällä puolella. Ei häviämisessä ole mitään nöyryyttävää, jos yrittää parhaansa ja on mielestään oikealla asialla.”
Lähde: Facebook
Oikein täsmällinen analyysi. Kuten aina Hallikselta.
Ja kansa on tähän syypää. Mitäs äänestää niin tyhmästi – siis ihan oikeesti.
”sosiaalista markkinataloutta”
Sosialistinen järjestelmä, jossa leikitään kapitalismia hallitsijoiden vetäessä välistä.
”Itselläni ei ole mitään muuta motiivia toimia politiikassa kuin halu muuttaa huonoksi kokemiani asioita”
Halla-aho pikemminkin ampuu itseään nilkkaan. Lainaus Marco de Witin striimistä:
”Nythän EU on synnyttänyt sellaisen lainsäädännön, jota Halla-aho onnessaan kannatti. Sellaisia päätöslauselmia ja systeemejä, että saadaan rajoittaa terroristien ja putinistien sananvapautta, mutta Halla-aho ei tunnu ymmärtävän, että kansallismieliset nimenomaan määritellään terroristeiksi, putineiksi tai sotarikollisiksi ja sen takia tämä EU:n linja mahdollistaa kansallismielisten vainoamisen. Jos Halla-aho on niin tyhmä ettei tajua tätä niin lisää videoita on tulossa.”
”Halla-aho pikemminkin ampuu itseään nilkkaan.” Halla-aho harrastaa pistooliammuntaa, tuskin sellaista vahingonlaukausta tapahtuu!
On selvää että, herra de Wittiä vituttaa Polpon ja sossutätien vaino häntä sekä hänen perhettä kohtaan.
Oikea keino ei ole haukkua Halla-ahoa tyhmäksi, vaan käräjöinti vääritekijöitä ja rikollisia toimioita vastaan.
Yleisesti ottaen tämä kansallismielisten nokittelu ja irtisanoutuminen (siitä ja tästä). Alkaa saada jo saada trakikoomisia piirteitä, esim.:Ilmoitus ”Suomen sisu EI tee yhteistyötä vastarintaliikkeen kanssa”?
Marco de witin tietomäärä ja uskallus pureutua todellisiin ongelmiin sekä ne aikaansaanneisiin toimijiin on aivan omaa luokkaansa koko suomen historian aikana. Totuuden kuuleminen on monille henkisesti ylitsepääsemätön asia -syy sille miksi todellista vastavoimaa suomea raiskaavalle globalisti-eliitille ei ole saatu aikaiseksi vieläkään.
Täydellinen pattitilanne. Juuri se mihin vihollinen on pyrkinyt.
Hajoita ja hallitse on eliitin keino iskeä kansallismielisten saumakohtiin. Kaikki erimielisyydet johtuvat henkilökohtaisesta vallanhimosta ja perisuomalaisesta kansanluonteesta, jossa ennen puoluekenttäkin sirpaloitui etenkin entisen SMP:n kohdalla hajoten lukuisiksi pikku puolueiksi niin, että niitä oli aina yksi päätä kohden. Varsinkin 1960-1970-luku oli pienpuolueiden kulta-aikaa, jolloin vaihtoehtoja riitti, mutta parlamentaarisesti ne olivat merkityksettömiä, mutta perustajiensa mielestä ei ollut mitään syytä muuttaa sitä yhtä katsantokantaa, joka särki kokonaisuuden joskus vain siksi, ettei lähtenyttä valittu vanhassa puolueessaan puolueen puheenjohtajaksi Veikko Vennamo (1913-1997) ent. Maalaisliitto, perusti SMP:n.
On hyvin ikävää, että eri kansallismieliset piirit nokittelevat toisiaan vähätellen toistensa toimintaa ja järjestettyjä tapahtumia vain siksi, että kyse ”kilpailijasta”, eikä toisessa ”tallissa” taistelevasta taistelutoverista, joka sattuu vain olemaan toisessa ”kinkeripiirissä” siellä perustetussa yhdistyksessä. Lisäksi julkiseksi hyväksi tehdyssä tempauksissa ja tapahtumista ei pitäisi nälviä ja kilpailla siitä millaisen määrän ihmisiä tai millaisen vaikutuksen se teki kansalaisiin, vaan pitää keskittyä yhteiseen viholliseen eli kommunisteihin ja globalisteihin, joissa vallitsee aatteellinen diktatuuri, jossa ei keskustelukulttuuria sallita ilman, että keskustelun ”avaaja” huomaa avaneensa viimeisen kerran anarkisti -porukan kerhohuoneen oven.
Hyvä kirjoitus. Näinhän se kaikki on mennyt ja tähän on tultu.
SYNNYTYS OSASTOT KIINNI , KOSKA SUOMALAINEN BIOLOGINEN ÄITIYS EI OLE IHMISARVOISTA EIKÄ TUOTA , ALKOJA LISÄÄ KOSKA NE TUOTTAA, JUOMALLA AUKEE ARKUN KANSI RIPEÄMMIN.