Pk-yritysbarometri: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset jatkuvat edelleen hyvinä, sillä niistä 43 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana. Syksyllä suhdanteiden paranemista odotti 47 prosenttia pk-yrityksistä. Suhdanteen heikkenemistä odotti nyt vain kahdeksan prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien, Finnveran ja työ- ja elinkeinoministeriön teettämästä Pk-yritysbarometrista, joka julkaistiin 15. helmikuuta.

– Kaksi kolmasosaa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä yritysjoukko on Suomen talouden ja työllisyyden selkäranka, joten niiden näkymät kertovat paljon myös yleisestä talouden kehityksestä. Barometri lupaa hyvän suhdannetilanteen jatkuvan, elinkeinoministeri Mika Lintilä toteaa.

– Suhdannenäkymät ovat hyvällä tasolla, mutta kasvu vaimenee. Tulevaisuuden kasvun varmistamiseksi pk-yritysten toimintaedellytyksistä pitää huolehtia, ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä sanoo.

Osaavan työvoiman saatavuuden eteen tehdään töitä

Yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman saatavuuden rajoittavan jossain määrin kasvua. Yhteensä 14 prosenttia pitää tätä merkittävänä kasvun esteenä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta.

– Barometristä nousee esiin yksi erittäin vakava huoli: työvoiman saatavuus estää tai rajoittaa kasvua jo yli puolella yrityksistä. Osuus on kasvanut selkeästi vuoden takaisesta. Tämä on vahva viesti koulutusjärjestelmän uudistamisen ja työmarkkinareformien puolesta, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo.

– Noususuhdanteessa on syytä kiinnittää huomiota myös mahdollisiin kasvun pullonkauloihin. Työttömien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen kohtaanto sekä osaavan työvoiman saanti ovat hallituksessakin tunnistettuja ongelmia, joiden eteen tehdään töitä. Yhtä hopealuotia ei ole olemassa, vaan tarvitsemme laajasti työnvoiman liikkumiseen, osaamiseen, työkykyyn ja kannustinloukkuihin liittyviä ratkaisuja, ministeri Lintilä vastaa.

Kannattavuusodotukset ja odotukset henkilöstömäärän kasvun suhteen ovat pk-yrityksissä lievästi piristyneet samaan aikaan, kun talouskasvu on jatkunut. Parantunut suhdannetilanne näkyy myös pk-yritysten sopeuttamistarpeen vähentymisenä.

Menestystä haetaan kansainvälistymisestä ja uusista teknologioista

Yhteensä jo 22 prosentilla pk-yrityksistä on liiketoimintaa ulkomailla. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä jopa 50 prosenttia hakee kasvua ulkomailta. Viimeisen vuoden aikana jopa 76 prosenttia pk-yrityksistä on investoinut koneisiin, ohjelmistoihin tai tietotekniikkaan. Henkilöstöään on kouluttanut noin 60 prosenttia.

Viidennes pk-yrityksistä on ottanut käyttöön uusia liiketoimintamalleja ja neljännes uutta tekniikkaa. Pk-yrityksiltä kysyttiin myös ensimmäistä kertaa tekoälyn käytöstä. Tekoälyä jossakin muodossa hyödynsi noin kuusi prosenttia vastaajista, minkä lisäksi yli neljännes vastaajista kertoi tutkivansa tai pilotoivansa tekoälyn hyödyntämistä.

– Yritysten uusiutuminen on tärkeää kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta. Onkin ilahduttavaa huomata, että pk-yritykset ovat lähteneet rohkeasti uusiutumisen tielle. Voimakkaasti kasvuhakuisissa pk-yrityksissä uusiutuminen on erityisen vahvaa, kertoo ministeri Lintilä.

Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 84 prosenttia arvioi, että suhdannetilanne oman liiketoiminnan kannalta paranee seuraavan vuoden aikana. Voimakasta kasvua hakee 10 prosenttia ja kasvua mahdollisuuksien mukaan 37 prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten vastauksia on analysoitu tarkemmin nyt julkaistavassa työ- ja elinkeinoministeriön Voimakkaasti kasvuhakuiset yritykset -julkaisussa.

Yritykset hakevat rahoitusta kasvu- ja kehityshankkeisiin

Neljännes pk-yrityksistä aikoo hakea rahoitusta tulevan vuoden aikana, osuus on kasvanut viime syksystä. Finnveran mukaan taustalla näkyy talouskasvu ja oletus kasvun jatkumisesta sekä siitä seuraava investointiaktiviteetin lisääntyminen. Jo yli puolet ulkoisen rahoituksen lisäystä suunnittelevista aikoo hakea sitä kone- ja laiteinvestointeihin. Aikomukset ovat lisääntyneet selvästi edellisestä barometristä. Yrityksen kasvu ja kehittämishankkeet ovat myös merkittäviä syitä hakea rahoitusta.

– Tämä näkyy myös Finnveran rahoituksessa, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten osuus rahoituksesta jatkoi kasvuaan viime vuonna. Positiivista on myös se, että kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten investointiaktiivisuus osoittaa myönteisiä merkkejä. Kyselyn mukaan rahoituksen saatavuutta ei myöskään pidetä enää yhtä suurena ongelmana kuin aiemmin. Tämä on tärkeää, jotta kehityshankkeita uskalletaan viedä eteenpäin, sanoo liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemi Finnverasta.

Pk-yritysbarometri

  • perustuu 4 800 pk-yrityksen vastauksiin
  • julkaistaan kaksi kertaa vuodessa
  • kuvaa pk-yritysten odotuksia vuosi eteenpäin.

Näkemykset rahoituksen saatavuudesta ovat normalisoituneet. Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa edelleen yleistä, ja Finnveran rooli pankkirahoituksen täydentäjänä on säilynyt lähes ennallaan. Reilu viidennes rahoituksen hakua suunnittelevista kertoo kääntyvänsä Finnveran puoleen, suurinta kiinnostus on teollisuudessa.

Pk-yritysbarometri
Voimakkaasti kasvuhakuiset pk-yritykset -julkaisu

Lähde: TEM

4 thoughts on “Pk-yritysbarometri: Suhdanne jatkuu hyvänä, työvoiman saatavuus jo ongelma

  • 19.2.2018 at 13:21
    Permalink

    Työvoiman saatavuus ei ole ongelma. Työntekijöiden palkkaus on ongelma. Jos verrataan nykytilannetta -90 lukuun niin silloin jäi nettopalkasta reilusti yli puolet käteen, kaikkien kulujen ja viihteiden jälkeen. Jos nyt pudotetaan pois viihteet niin kulujen jälkeen pitäisi palkkaa saada bruttona tuollaiset 3500e. Siis jokaisen asentajan tai ammattikoulun käyneen. En ole kuullut asentajilla tuollaisista palkoista. Sen sijaan luin Valmet Automotiven 2500e palkkatasosta. Jotta ”työvoimapula” ei vaivaisi työnantajia, pitäisi heidän siirtää osa voitoistaan ja eduistaan työntekijöille. Uskon että sen jälkeen tulijoita on jonoksi asti.

    Aivan kuten Uudenkaupungin autotehtaat. Tarjotkaa koko perheelle ilmainen asunto ja perheille kummallekkin vanhemmalle suoraan vakinainen työ, niin jonossa on osaavaa ja koulutettua työvoimaa. Ja silloin se palkka voi olla luokkaa 2500e/kk. Kun osa kuluista vähennetään autotehtaan voitoista.

    Reply
  • 19.2.2018 at 14:02
    Permalink

    Aivan oikein. Ei ole olemassa mitään työvoimapulaa. On vain pulaa työnantajista, jotka tarjoavat tarpeeksi hyvät työolosuhteet ja maksavat riittävän (joskus jopa sopimus-)palkan.

    Reply
  • 19.2.2018 at 16:10
    Permalink

    Palkalla ei nykyään enää elä pääkaupunkiseudulla.
    Syynä on asumisen kalleus joka on täysin keinotekoisesti aiheutettu.
    Vuokrasäännöstely pitäisi palauttaa, loppuisi verorahojen kuppaus sijoittajien taskuun.
    Vuokramarkkinoilta pitäisi lakiteitse poistaa kaikki yksityiset asuntosijoittajat, olisi kansalla varaa ostaa oma asunto kun tarjonta lisääntyisi.

    Reply
    • 20.2.2018 at 08:41
      Permalink

      Myös VVO yhtymäkin (nyk. Kojamo) ?

      ”VVO joutui vuonna 2012 arvostelun kohteeksi perittyään tasausjärjestelmään vedoten valtion korkotuetusta kohteestaan suurempaa vuokraa kuin mitä oli ilmoittanut ARA:lle[12]. Iltasanomien politiikan toimituksen esimies Mika Koskinen arvosteli VVO:ta ahneudesta, koska yhtiö teki vuoden 2014 alussa korkeilla vuokrilla 38 miljoonan euron voiton 89 miljoonan euron liikevaihdolla ja maksoi 15 miljoonan euron osingot vuodelta 2013[13].

      Vuonna 2016 VVO jakoi yhteensä 104 miljoonan euron ennätysosingot omistajilleen. Jo aiemmin ay-johtajat joutuivat kiusallisesti selittelemään, miksi rahoja ei käytetty pienentämään vuokrankorotuksia kohtuullisiksi, kun asunnoissa asuu paljon liittojen jäseniä”

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Kojamo#Arvostelu_VVO:ta_kohtaan

      Kojamon suurin omistaja on ay-liike.

      ja tuore uutinen kertoo…

      Ammattiliitoille jälleen jättiosingot vuokrataloyhtiö Kojamosta

      https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/aX25Rm84

      Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.