Martti Hetemäki: Talouspolitiikka epävarmuuksien ja muutosten oloissa
Talouden riskit ja muutokset korostavat ajoissa tehtyjen uudistusten merkitystä.
Vuoden 2008 alussa ekonomistit ja sijoittajat eivät osanneet ennakoida talouksien ja markkinoiden kehitystä vuoden 2008 tai seuraavan 10 vuoden aikana. Ymmärrys riskien ja trendien syistä oli heikko.
Ymmärrys riskeistä tai trendeistä ei nyt ole ehkä sen parempi kuin vuoden 2008 alussa. Analyysia vaikeuttaa se, että niihin vaikuttavat sekä globalisaatio- ja teknologiakehitys että talouspolitiikka.
Rahapolitiikka on onnistuneesti vienyt taloudet ohi pahimpien karikoiden. Sijoittajia hermostuttaa nyt sen normalisoinnin vaikutukset.
Markkinaheilahteluista on syytä olla huolissaan muttei liikaa. Paul Samuelson sanoi aikoinaan, että Wall Streetin indeksit ennakoivat yhdeksän taantumaa kun viisi toteutui.
Liitteenä oleva esitys valottaa tutkimustuloksiin viitaten talouksien ongelmia. Niihin kuuluvat heikko tuottavuuskasvu, velkaantuminen ja tuloerojen kasvu.
Matalien korkojen turvin heikosti kannattavat yritykset ovat voineet jatkaa toimintaansa. Konkurssit ovat vähentyneet (dia 37) korkeasta velkaantuneisuudesta huolimatta (dia 38).
Merkittävä osa työvoimasta on monissa maissa sellaisissa yrityksissä, joiden voitot eivät ole kolmen peräkkäisen vuoden aikana ylittäneet korkomenoja (dia 39), vaikka korkomenot ovat hyvin matalat.
Poikkeukselliset rahoitusolot ovat voineet peittää allensa yritysten ja talouksien ongelmia. Korkojen nousu voi tuottaa konkursseja ja työttömyyttä.
Osaaminen ja työmarkkinoiden toimivuus avainasemassa
Normaalioloissa markkinat erottelevat jyvät akanoista, mutta sijoittajat eivät ole nähneet suurta eroa yritysten riskien välillä moneen vuoteen. Yritysten väliset tuottavuuserot ovat kuitenkin suuria (diat 4–7).
Globaalit yritykset ovat yleensä tuottavimpia. Ne myös reagoivat melko herkästi häiriöihin, vääristymiin ja mahdollisuuksiin. Esimerkkinä on niiden optimointi verotuksen suhteen.
Kansalliset rakenteet vaikuttavat talouksien kehitykseen entistä enemmän. Hyvät rakenteet tuottavat aiempaa enemmän hyötyjä, ja huonot rakenteet tuottavat helpommin työttömyyttä ja heikkoa kasvua. Digitalisaatio ja tekoälyn käyttö ilmeisesti voimistavat näitä vaikutuksia.
Osaavan työvoiman ja hyvin toimivien työmarkkinoiden maat pärjäävät teknologian muutosten oloissa parhaiten. Suomen lähtökohdat ovat tässä hyvät, mutta paljon on vielä tekemistä.
Osaamista ja työmarkkinoiden toimintaa vahvistavat toimet auttavat kaikkia hyötymään muutoksista. Samalla ne ovat vakuutus riskien varalta. Tuon vakuutuksen ottamista ei kannata lykätä.
Diat: Policies under many uncertainties
Artificial intelligence and markets
Martti Hetemäki
Valtiosihteeri kansliapäällikkönä
Lähde: Valtiovarainministeriö
Mitä yhteistä on Kokoomuksella ja pääomalla?
Vastaus: Kummallakaan ei ole isänmaata…
Hetemäki: ”Osaavan työvoiman ja hyvin toimivien työmarkkinoiden maat pärjäävät teknologian muutosten oloissa parhaiten. Suomen lähtökohdat ovat tässä hyvät, mutta paljon on vielä tekemistä.”
Nonsense. Suomessa julkinen lainsäädäntö ehkäisee teknologista kehitystä…
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/julkaisut/Documents/tuvj_6+2013.pdf
…ja erittäin jäykät työmarkkinat (työehtosopimusten yleissitovuus, jäykät irtisanomissäännöt takaisinottovelvollisuuksineen, huomattava oikeudellinen riski korvauksista) työllistymistä.
Jos Hetemäki ja kumppanit oikeasti tavoittelisivat parempaa taloutta niin heidän pitäisi pyrkiä purkamaan edellämainitut, mutta sitä he eivät tee koska se on poliittisesti mahdotonta.
Ei tässä ole mitään epäselvää tai epävarmuutta. Talouden alamäki jatkuu vuoteen 2025, ellei vielä pidemmällekkin. Se jatkuu niin kauan kun loisia tulee maahan lisää ja niin kauan kunnes suuret ikäluokat on kuolleet pois. Sen jälkeen talouteen vapautuu 80 mljardia euroa joka piristää välillisesti Suomen kuihtunutta taloutta.
Mutta paljonko luulette vuonna 2025 elossa olevien suomalaisten (3.9 miljoonaa) pystyvän kasvattamaan talouttamme? Kasvu on todella pientä ja se kestää pitkä aikaa. Varsinkin kun veroprosentti on silloin Suomen jokaisessa kunnassa luokkaa 40-45%. Siinä ei paljon palkalla ostella.
Jos nyt luulette että elämä on kurjaa niin olette väärässä. Reilun viiden vuoden päästä se on paljon kurjempaa.