Entistä pidemmät yhdistelmät liikenteeseen Suomessa
Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut hankkeen raskaan kaluston mittojen ja massojen kehittämiseksi. Tavoitteena on parantaa kuljetustehokkuutta ja energiatehokkuutta sekä vähentää liikenteen päästöjä.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner pitää muutosta tärkeänä.
– Tämä hanke on hyvä esimerkki siitä, miten liikenteen uusia ratkaisuja voidaan kehittää kokeilujen avulla. Elinkeinoelämällä on ollut tarve kehittää raskaan liikenteen kaluston mittoja ja massoja ja useamman vuoden kokeiluilla siitä on saatu kerättyä kokemuksia. Tässä tapauksessa hyödyt ovat yhteiskunnallisesti niin merkittävät, että kokeilu muuttuu käytännöksi lainsäädäntömuutoksin, toteaa ministeri Berner.
Hankkeessa uudistetaan lainsäädäntöä niin, että tieliikenteessä voidaan käyttää nykyistä pidempiä, uudentyyppisiä yhdistelmiä. Lähtökohtana on, että pidemmät yhdistelmät eivät tarvitsisi nykyisistä yhdistelmistä poikkeavia reittejä. Muutoksia tehdään ensivaiheessa ajoneuvojen käytöstä tiellä annettuun valtioneuvoston asetukseen sekä Trafin määräyksiin.
Pidemmillä yhdistelmillä tarkoitetaan kokoluokaltaan kahden pitkän merikontin kuljetukseen soveltuvaa yhdistelmää sekä nykyistä pidempää puoliperävaunuyhdistelmää. Mittojen tarkemmat arvot tarkentuvat valmistelun aikana.
Normaalia pitempiä tai raskaampia HCT-kuljetuksia on kokeiltu vuodesta 2013 lähtien Trafin myöntämillä poikkeusluvilla. Kokeiluista saatujen kokemusten perusteella voidaan todeta, että muutoksilla olisi merkittäviä hyötyjä erityisesti merikonttien kuljetuksessa, kappaletavaraliikenteessä ja elintarvikekuljetuksissa. Nämä kuljetukset edustavat lähes puolta maanteiden tavaraliikenteestä, joten hyödyt ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä.
Kehittämishanketta jatketaan vuoden 2018 aikana niin, että erikseen valmistellaan tarvittavat lakitason muutokset nykyistä painavampien yhdistelmien käyttöönotolle. Lähtökohtaisesti nykyistä painavammat yhdistelmät voidaan sallia vain rajatulla verkolla.
Lausuntokierrokselle maaliskuussa
Lakimuutoksia aletaan valmistella liikenne- ja viestintäministeriössä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Lausuntokierros järjestetään maaliskuussa.
Lisätietoja hankkeesta löytyy valtioneuvoston verkkopalvelusta www.valtioneuvosto.fi/hankkeet
Tavoitteena on, että lainsäädäntömuutokset ajoneuvoyhdistelmien pituuden osalta tulisivat voimaan syksyllä 2018.
Lakitason muutokset nykyistä painavampien yhdistelmien käyttöönotolle valmistellaan erikseen vuoden 2018 aikana.
Lähde: LVM
Hyötyä, kenelle, kaupalle ja teollisuudelle, liikennöitsijälle jää investoinnin ilo ja yksikkö hinnat tippuu, entä ne autoilijat joilla ei ole varaa lähteä tähän ralliin, brnerin ministeriölle ei ole muuta tavoitetta kuin kasvattaa kaupan ja teollisuuden vuorineuvosten osinkoja, entä tiet sitten, kansalle syötetään täyttä humpuukia teiden kestävyydestä, samoin päästöistä, Saksassa on tehty varmaan kaikkein kattavimmat tutkimukset teiden kantokyvystä ja painojen vaikutuksesta päästöihin, siellä on kokonaispaino 40 t ja erikoisluvalla kontin ajossa 44 t, ja muutoksia ei tule, meillä tuhoutuu tiestöt ilman painojen korotuksiakin kun kun tienhoitoon ei riitä varoja, tämä talvi on osoittanut että berneri ajaa hankkeitaan ihmishenkien kustannuksella.
Hienoa! Rapistunut tiekantamme kestävätkin nämä ”mörssärit” vallan mainiosti ja otetaanpa vielä huomioon nyt ajankohtainen teiden talvikunnossapito ja sen laatu, joilla voitaisiinkin järjestää aivan hyvin jäätanssin maailmanmestaruuskisat. Ei siinä Suomen logistiikka paljoa kärsisi, vaikka jonku pätkä suljettaisiinkin vähäksi aikaa.
Näin se politiikka on pitkäjänteistä. Eipä tuosta ole montaa vuotta kun kuorma-autojen kopit piti pienentää, ettei euussa tule paha mieli.
Jo nyt näkee huonoimmilla teillä näiden esim.tukkirekkamonstereiden painojen aiheuttamia vaurioita ja joita ei kyllä korjata vaan annetan rappeutua. Lätkäistään sitten jossain vaihessa joku varoitusmerkki. Kelirikkoaikaan ajetaan surutta päällystämättömät tiet perunapelloiksi ja tien runko on paskana.
Sallikaa samalla 100 metriä pitkät yhdistelmät, että saadaan lisää Konginkankaan kaltaisia tapaturmia. Myös painoraja 100 tonniin saman tien.
Käyttääkö noi amerikkalaiset vielä sitä 2-tahtidieseliä? Se pieree kuin Wartburg, mutta ei rompota.
Tampereella oli varmaan sellaisella Kulmakorvella kaks amerikanrekkaa elementtien kuljetuksessa joskus -70 luvulla? Olisko ne ollut jotain GMC-Generaleja? Jostain syystä ne ei kannattaneet, kun ne oli vain jotain 2-3 vuotta. Niissä oli tehoa jotain 1200 hummaa ja luultavasti haukkasivat naftaa ihan hirveästi? Se 2-tahtidieseli pitää kummallista pierevää ääntä, kuten Wartburg. TKL:llä oli koekäytössä yksi bussi, jossa oli 2-tahtidieseli eikä siitä äänestä voi erehtyä. Australiassa niitä oli enemmänkin ja mää aina huomautin sukulaismiehelle, että ”there has a two-stroke-diesel”.