Ministeri tiedostaa lastensuojelun tukalan tilanteen – ”80 tapausta hoidettavana on liikaa”
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko kirjoittaa blogissaan avoimen voivottelevaan sävyyn sosiaalialan ongelmista ja etenkin lastensuojelun tilanteesta, jossa yhdellä työntekijällä saattaa olla jopa 80 tapausta kerralla hoidettavanaan.
-”Lastensuojelun ammattilaisella 80 tapausta hoidettavana on liikaa. Se ei ole oikein. Olen miettinyt tosissani, auttaisiko mitoitus yhdellä työntekijällä vastuullaan olevien lasten määrään. Maksimiasiakasmäärän määrittelystä tarvitaan vielä tarkempi selvitys. Lupaamme sen tehdä. Tämän olisi hyvä liittyä lastensuojelun laatusuositukseen, joka on jo kertaalleen laadittu. Maksimimitoitus ei ole yksinkertainen juttu – työn luonne eri puolilla Suomea on erilaista ja toisaalta tapausten vaativuuden kirjo on laaja.”
”Tuntemani lastensuojelun ammattilaiset ovat poikkeuksellisen korkealla työmoraalilla ja vahvalla lasten oikeuksien puolustamisen eetoksella varustettuja ihmisiä. Ihailen ja arvostan heitä suuresti. Kiitän työstänne. Työ taloudellisen niukkuuden, hukassa olevan vanhemmuuden ja moniammatillisen palveluviidakon keskiössä on varsin vaativaa. Yksi johtavassa asemassa oleva sosiaalityöntekijä totesi minulle, että en voi edes kuvitella sitä silkkaa pahuuden määrää, mitä jotkut lapset elämässään kohtaavat. Että joidenkin perheiden ongelmien monisyisyys on karmaisevaa. Myönnän: en voikaan.”
Syyttääkö ministeri kuntia lastensuojelun lisääntyneistä asiakkuuksista?
Hallituksen lisäämillä, lastensuojeluun kohdennetuilla määrärahoilla Saarikko näkee olevan vaikutusta vain, mikäli kunnat laittavat ne vaikuttamaan.
-”Tämän työn rinnalla on hoidettava korjaavan työn edellytykset kuntoon. Lainsäätäjänä tunnen siinä hiukan tai aika paljonkin voimattomuutta. Tiedän, että se ei ole riittävä vastaus, mutta sanon sen silti. Olemme lisänneet Sipilän hallituksen aikana 10 miljoonaa lisää rahaa kuntien valtionosuuksiin nimenomaan lastensuojelussa tehtävään työhön. Missä tämä näkyy? Rohkenen vedota kuntapäättäjiin asiassa. Satsatkaa lastensuojeluun. Ne eurot eivät mene hukkaan.
Viime hallitus uudisti sosiaalihuoltolain, jonka painopiste on ennaltaehkäisy.”
”Taustalla oli suuresti arvostamani Aulikki Kananojan selvitystyö. Miksi lain henki ei näy kaikkien kuntien työssä? Lastensuojelulakiakaan en ole nähnyt suoraan moitittavan näissä viime aikaisissa kannanotoissa, vaan enemmänkin kyvyttömyyttä sen käytännön työssä. Lastensuojelun työn tekemisen tavassa on sija muutokselle. On kuntia, missä tässä on jo onnistuttu. Hallituksen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma toteutuu nyt kaikkialla Suomessa maakuntien kokoisena kehittämistyönä; moniammatillisen osaamisen vahvistamisena ja muun muassa laitoshoidon ja perhehoidon muutostyönä.”
Viimeisimmät vahvistetut tilastot lastensuojelusta ovat vuodelta 2015 ja niiden mukaan esimerkiksi lastensuojeluilmoitus tehtiin 73 872 lapsesta, joista 28% oli uusia asiakkuuksia. Sitä varhaisempien lukujen vertailu ei THL:n mukaan ole mielekästä, sillä asiakkuuden määritelmää muutettiin vuosien 2014 ja 2015 välillä ja uuden määritelmän myötä ”asiakkuuksia” katosi lähes 20 000.
Niimpä, jokainen huostaanotto maksaa 9000e/kk. Sen saa sijaisperhe jokaisesta lapsesta. Sen lisäksi tulevat harrastukset, lomamatkat ja kaikki mihin keksitään hakea avustukset. Eli, kallista on. Monenko veronmaksajan verot kuluvat jokaiseen huostaanottoon?
Tuo bisnes on yhtä kannatavaa kuin ihmissalakujetus sillä erolla että valtiovalta on takana.