Ministeri Risikko: Rauhallinen päihtynyt ei kuulu putkaan
Rauhallinen päihtynyt ihminen, joka ei vaaranna yhteiskunnan järjestystä tai toisen ihmisen turvallisuutta, ei ole poliisipalveluiden tarpeessa. Poliisin osuutta päihtyneiden käsittelyssä tulisikin vähentää. Tärkeämpää on tarjota sosiaali- ja terveyspalveluita.
Tätä mieltä oli sisäministeri Paula Risikko puhuessaan Pienillä pohjalaisilla päihde- ja mielenterveyspäivillä Seinäjoella 13.11.2017.
– Jos ihminen ei päihtymykseltään kykene pitämään itsestään huolta, hän tarvitsee terveydentilan seurantaa ja sosiaalihuollollisia jälkipäihdepalveluita, ei poliisin kiinniottoa. Nykyisin päihtyneitä ihmisiä joudutaan säilyttämään poliisin tiloissa, jos selviämishoitopalveluita ei ole saatavilla. Tämä ei ole inhimillisesti paras ratkaisu eikä viisainta yhteiskunnan resurssien käyttöä, ministeri Risikko sanoi.
Poliisi tekee vuosittain noin 60 000 päihdekiinniottoa. Karkeasti arvioiden kolmannes talteen otetuista ihmisistä on niin sanottuja rauhallisia päihtyneitä.
Selviämishoitopalvelut kuntoon sote-uudistuksen yhteydessä
Ministeri Risikko painotti, että selviämishoitopalvelujen tarpeesta on puhuttu jo usean vuosikymmenen ajan. Monilla paikkakunnilla selviämishoitoasemien hyötyihin on havahduttu ja selviämishoitopalveluita on järjestetty. On järkevämpää puuttuu syihin – ei vain seurauksiin. Risikon mukaan selviämishoitopalvelut tuleekin järjestää kuntoon nyt osana sote- ja maakuntauudistusta.
– Olemme juuri nyt ainutlaatuisessa tilanteessa. Jos emme tartu tähän ongelmaan nyt rakenteita uudistettaessa, on se tulevaisuudessa huomattavasti vaikeampaa. Jatkossa maakunnan tulee huolehtia kattavasta ja riittävästä selviämishoitopalveluiden järjestämisestä. Muutaman maakunnan alueella on jo toimiva selviämishoitoasema. Niitä tarvitaan kuitenkin lisää kattavuuden varmistamiseksi, Risikko totesi.
Ministeri Risikko muistutti, että valtakunnallisesti kattavasti järjestetyillä selviämishoitopalveluilla olisi monia myönteisiä vaikutuksia erityisesti päihtyneen kannalta. Kansalaiset olisivat yhdenvertaisessa asemassa, jos he saisivat ympäri Suomen selviämishoitopalveluita jälkihoitoineen. Päihdeongelmiin voitaisiin puuttua nykyistä aiemmin ja siten säästää päihdeongelmista yhteiskunnalle koituvia kustannuksia.