Hallitus puoltaa Euroopan finanssivalvontajärjestelmän kehittämistä

Hallitus suhtautuu yleisesti myönteisesti EU:n komission ehdotuksiin Euroopan finanssivalvontajärjestelmän vahvistamisesta. EU-tason valvontaa on perusteltua kehittää rajat ylittävissä tilanteissa. Sen sijaan kuluttajatuotteiden valvonta voi olla hyvä säilyttää kansallisilla viranomaisilla.

EU:n komissio julkisti 20. syyskuuta ehdotuksen siitä, miten Euroopan rahoitusmarkkinoiden valvontaa pitäisi vahvistaa. Ehdotus lujittaisi Euroopan valvontaviranomaisten ja järjestelmäriskikomitean asemaa.

Hallitus suhtautuu yleisesti myönteisesti ja rakentavasti Euroopan finanssivalvontajärjestelmän toiminnan kehittämiseen ja vahvistamiseen. Hallitus kannattaa pyrkimystä finanssimarkkinoiden yhdentymiseen, yhtenäiseen valvontaan ja yhdenmukaiseen sääntelyyn.

Koska pääomat liikkuvat valtioiden rajojen yli ja finanssilaitokset tarjoavat palveluitaan yhä useammissa valtioissa, EU-tason valvontaa on perusteltua kehittää. Tämä koskee etenkin selkeästi rajat ylittäviä tilanteita ja EU-maiden ulkopuolisia toimijoita.

Rahoitusmalliin varauksellinen kanta

Hallitus kuitenkin katsoo, että ehdotukset eivät kaikilta osin tue pienten toimijoiden sääntelytaakan keventämistä. Kun on kyse hiljattain sovitusta sääntelystä, voi olla ennenaikaista keskittää valvontavaltuuksia Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle. Kuluttajatuotteiden valvonta on perustelua säilyttää kansallisilla viranomaisilla muun muassa kielisyistä.

Hallitus suhtautuu varauksella ehdotukseen uudesta rahoitusmallista. Muutokset voisivat tuoda Suomeen perusteettomia rinnakkaisia maksuja sekä lisätä yritysten ja viranomaisten hallinnollista taakkaa.

Hallitus lähetti asiasta eduskunnalle U-kirjelmän torstaina 2. marraskuuta. U-kirjelmää käytetään EU-asioissa silloin, kun on kyse EU:n lainsäädäntöehdotuksesta tai muusta eduskunnan toimivaltaan kuuluvasta ehdotuksesta.

EU-maiden valtiovarainministerit keskustelevat ehdotuksista talous- ja rahoitusasioiden neuvoston kokouksessa tiistaina 7. marraskuuta. Sen jälkeen käsittely jatkuu neuvoston työryhmässä, missä Suomi voi vaikuttaa tulevan EU-lainsäädännön sisältöön.

Lähde: Valtiovarainministeriö