Pääministeri Juha Sipilän puhe Savon Sanomien 110-vuotisjuhlassa

Pääministeri Juha Sipilä puhui tänään Savon Sanomien 110-vuotisjuhlassa ja muistutti tilaisuudessa olleita median vastuusta, varoitteli valemedioista ja kertoili auliisti lehden historiasta.

Sipilän puhe sanasta sanaan:

”Hyvä juhlayleisö!

Hyvä Savon Sanomien henkilöstö!

Hyvät savolaiset!

Maakuntalehti on maakuntansa näköinen, maakunnan ääni ja peili. Jotta maakuntalehti onnistuu tärkeässä tehtävässään, sen tekijöiden on tunnettava alue, sen ihmiset ja historia paremmin kuin kenenkään muun. Maakuntalehdessä tiedetään, mikä koskettaa ja puhuttelee. Siksipä Savon Sanomissa tiedetään missä on Varpaisjärvi, missä Tuusniemi, missä Puijon Satulanotko.

Lehti kantaa mukanaan monenlaisia kulttuurisia merkityksiä ja historiallista tarinaa vahvasti tulevaisuuteen katsoen. Maakuntalehdellä on perinteisesti ollut erittäin merkityksellinen sivistystehtävä ajassa pysymisessä ja uuden tiedon välittäjänä. Voidaan myös kysyä, kuinka moni yleisöstä on oppinut lukemaan Savon Sanomista. Uskoakseni moni.

Hyvät juhlavieraat!

Lehdellä on pidemmät juuret kuin itsenäisellä Suomella. 110 vuotta sitten Savon Sanomat toimi uuden pienen puolueen, Maalaisliiton, puoluetyön välineenä. Lehti syntyi vaalimenestystä vauhdittamaan. Silloin lehti oli pieni maalaiskansan äänenkannattaja. Yhtään lehteä ei tilattu Kuopion kaupunkiin. Jos joku halusi lehden kaupungissa, se piti hakea omin jaloin konttorista. Vielä vuonna 1940 kaupunkilevikki oli vain parisataa kappaletta.

Sittemmin sotavuodet muuttivat lehdistökenttää. Levikit kasvoivat. Lehdet muuttuivat. Lehti voimistui maaseudulla sitä mukaan kuin Maalaisliitto nousi.  Savon Sanomat valtasi kaupungin 1960-luvulla. Maakunnan ykköslehdeksi se nousi 1970-luvulla.

Puoluepolitiikka väistyi maakunnan edunvalvojaroolin voimistuessa. Lehdestä tuli maakunnallinen instituutio, joka ajoi maakunnan elinvoimaa: yliopistoa, Savon Sellua, marjanviljelyä, sähköistämisestä ja teollistumista.

Savon Sanomat oli 1980-luvulla mahtilehti yli 90 000 kappaleen levikillä. Sen levikkialuekin kattoi silloin koko Savon Pertunmaalta ja Savonlinnasta, Mikkelistä Iisalmen ohi Pyhäsalmelle saakka. Aluetoimituksia oli jokaisessa Savon kaupungissa ja Helsingissäkin. Lehti oli maakunnallisesti omistettu maakunnallinen instituutio 1980-luvun loppuun saakka. Erilaisten, dramaattistenkin vaiheiden jälkeen lehdestä tuli osa Keskisuomalainen lehtikonsernia.

Hyvät kuulijat!

Savon Sanomat, kuten muutkin isot maakuntalehdet ovat tänä päivänä puoluepoliittisesti sitoutumattomia. Ne eivät kuitenkaan ole sitoutumattomia vaan päinvastoin erittäin sitoutuneita omaan alueeseensa ja sen kehittämiseen.

Aluepolitiikka on Savon Sanomien ytimessä. Voi sanoa, että lehti on ollut historiassaan suomalaisen aluepolitiikan johtavia medioita. Aluekehitys on noussut voimakkaan muuttoliikkeen ja kaupungistumisen seurauksena yhteiskunnallisen keskustelun kärkiaiheeksi median palstoille tänäkin päivänä. Kaupungistuminen jatkuu myös täällä Savossa. Alueellista tasapainoa ei voida saavuttaa vastustamalla kaupungistumista. Mutta maakuntien luontaisiin vahvuuksiin perustuvaa aluekehityspolitiikkaa tarvitaan. En usko tässäkään vastakkainasetteluun; on pikemminkin haettava win-win-ratkaisuja. Valtiovallan tehtävänä on tukea alueiden vahvuuksien hyödyntämistä liikenneyhteyksillä, yrittäjyyden edellytyksillä ja koulutusmahdollisuuksilla.

Savon Sanomille on omintakeista moniäänisyys ja keskustelevaisuus. Olette vaalineet kunniakkaan historianne ajan suomalaista kulmakiveä, sananvapautta. Olen myös itse vahva sananvapauden kannattaja. Sananvapaus on sivistysyhteiskunnan yksi kivijaloista.

Savon Sanomat on vahvasti savolainen ja itäsuomalainen sanomalehti, mutta varteenotettava ja tarkoin seurattu valtakunnallinen media. Kuva maailmasta olisi vajavainen ilman hyvin toimitettuja maakuntalehtiä. Se katsoo yhteiskunnan tapahtumia avarakatseisesti laajemmin kuin mitä Puijon Tornista näkee.

Arvoisa juhlayleisö!

Sanomalehdillä on takana iso rakennemuutos. Lehtien omistus on keskittynyt. Lehtien välinen sisältöyhteistyö on lisääntynyt. Maakuntalehdet eivät ole muuttuneet yksiäänisiksi. Lehdet ovat persoonallisia ja vahvoja oman maakuntansa äänenkannattajia. Parhaillaan Suomeen ollaan perustamassa 18 maakuntaa, jotka ovat kansanvaltaisia itsehallintoalueita. Maakuntauudistus tuo uuden journalistisen näkökulman ja tehtävän maakuntalehdille.

Nykymedian tehtävä on edelleen konkretisoida ja auttaa ymmärtämään monimutkaisia asioita. Niiden tehtävä on osoittaa, mitä vaikeaselkoisiin rakenteisiin on kätketty, miten erilaiset järjestelmät toimivat ja miten yhteiskunnalliset ratkaisut vaikuttavat tavallisten ihmisten elämään.

Harvat asiat ovat mustavalkoisia. Pidän tärkeänä, että lehdet raportoivat asioiden monista puolista. Lehtien pitää herättää meidät kaikki kyseenalaistamaan itsestäänselvyyksiä.

Sanomalehden käsite on muuttunut. Se on kaikenlaista verkkosisältöä, joka päivittyy kaiken aikaa. Nyt mediassa tapahtuu isoja murroksia erityisesti digitaalisten jakelutapojen myötä. Digitalisoituminen on taloudellinen haaste, mutta samalla suuri mahdollisuus. Tieto kulkee entistä nopeammin ja on entistä useampien saavutettavissa. Tämä vahvistaa lehden roolia sekä lukijayhteisöään kokoavana, yhteisöllisenä vaikuttajana että sen edunvalvojana.

Sanomalehden voima on sen monipuolisuudessa. Maakuntalehdillä on vaativa tehtävä huolehtia, että sen sivuilla näkyvät myös sellaiset asiat ja elämän ilmiöt, jotka eivät ole välttämättä juuri tänään muodikkaita, mutta jotka ovat tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeitä – esimerkiksi kulttuuriartikkelien kautta. Tämä on osa myös Savon Sanomien arvotyötä.

Suuria lehtiä on entistä vähemmän. Samalla kun levikit ovat olleet jo pitkään hienoisessa laskussa, lehtien vastuu on kasvanut. Vasta- tai valemedian synnyn myötä perinteiseen lehdistöön kohdistuu entistä suurempia vaatimuksia. Tämä näkyy myös maakunnissa. Maakuntalehtien on vastattava valheisiin perustellulla tiedolla ja laadukkaalla journalismilla. Asioihin perehtyminen ja oikeellisuus sekä laadukas journalismi näyttelevät entistä tärkeämpää roolia myös yhteiskuntarauhan näkökulmasta.

Hyvä juhlaväki!

Savon Sanomat on ollut ja on savolaisen elämänmuodon peili. Se kertoo savolaisten elämästä niin kuin ne ovat, mutta tekee sen tarvittaessa huumorilla. Se on arvokasta kulttuurityötä.

Savon Sanomissa kunnioitetaan kansanviisautta: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin. Valtioneuvoston puolesta onnittelen 110-vuotiasta lehteä. Menestystä tulevaan lehdelle, alueelle ja sen ihmisille! Hyvää itsenäisyyden juhlavuotta kaikille!”

Lähde: Valtioneuvoston kanslia

4 thoughts on “Pääministeri Juha Sipilän puhe Savon Sanomien 110-vuotisjuhlassa

  • 28.9.2017 at 06:18
    Permalink

    Aina kun tuo uskoon hurahtanut lesta aukaisee turpansa, miettii mitä se saatana taas juonii Suomalaisten päänmenoksi.

    Reply
  • 28.9.2017 at 06:19
    Permalink

    On taas kerran ketale ollut sekaisin ja shokissa! Missä todellisuudessa lesdatiolainen suku rut tuotos nyt luulee elävänsä. Savon Sanomat on muuttunut.aikuisten Aku ankan elikkä Hesarin pienoismalli kopioks. ..

    Reply
  • 28.9.2017 at 09:57
    Permalink

    Vai ovat maakunnat kansanvaltaisia itsehallintoalueita.
    Millähän ilveellä niissä on kansanvalta kun sitä ei itse Suomen valtiollakaan enää ole?
    Valemedioista meuhkaava Sipilä taitaa olla vale-poliitikko.
    Luulin ettei Kataista surkeampaa pääministeriä voi tulla. Olin väärässä.

    Reply
  • 28.9.2017 at 12:01
    Permalink

    Orwell-Sipilä: hänen nettikyttänsä ja Polponsa ovat todellisia sananvapauden vartijoita!

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.