Jukka Tarkka: Lissabonin sopimuksen turvatakuiden mitätöiminen ei ollut Tuomiojalta valtiomiesteko

Juuri kirjan julkaissut Jukka Tarkka kommentoi aiemman ulkoministerin ja kulttuuriradikaalin Erkki Tuomiojan kommentteja kirjastaan. Tarkka kiinnittää huomiota Tuomiojan rooliin EU-maiden keskinäisten turvatakuiden vesittämisessä toimimattomaksi lauseeksi Lissabonin sopimuksessa. Suomen Tuomiojan suulla esittämä kanta sementoi siihenastisen EU-maiden jaon kahteen kastiin:

• NATO-maat auttavat toisiaan,
• NATO:oon kuulumattomista EU-maista eri huolehdi kukaan.

Onneksi tilanne ei enää ole tuon kaltainen, tapahtumat ovat jo kävelleet Tuomiojan pyrkimysten yli. Näin Jukka Tarkka Facebookissa 24.09:

”Erkki Tuomioja kommentoi ystävällisesti Helsingin Sanomissa uutuuskirjaani Muistumia (HeSa 24.9.2017, s. C6). Lissabonin sopimuksen keskinäistä avunantoa koskevan artiklan (42. artiklan kohta 7) tulkinnasta hän on kuitenkin eri mieltä kanssani. Kirjoitan siitä kirjassani (ss.352-353):

”Lopulta artiklaan lisättiin kokouksen sihteeristön muihin sopimuksen kohtiin sorvaama lausuma. Sen mukaan unionijäsenten keskinäinen auttamisvelvollisuus ’ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen erityisluonteeseen’.

Lausekkeen mukaan unionissa on […] tavallisia jäseniä ja tiettyjä jäseniä. Natoon kuuluvilla unionimailla on velvollisuus auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Natoon kuuluvaa unionimaata, ja oikeus saada niiltä apua, jos joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Natoon kuulumattomilla unionimailla ei ole velvollisuutta auttaa Nato-maita eikä oikeutta saada niiltä apua. Suomi oli ehdoin tahdoin aiheuttanut artiklalle sanamuodon, joka jätti unionin tarjoaman lisäturvallisuuden Suomen ulottumattomiin.”

Tuomioja perustelee omaa, minun esittämästäni poikkeavaa tulkintaansa esittämällä, että ”ilman tätä yhtä lailla Nato-maita kuin ei-Nato-maita koskevaa viittausta ’tiettyjen jäsenmaiden’ turvallisuuspolitiikkaan oli iso riski, että yksi tai useampi liittoumaton maa olisi silloin ilmoittanut jäävänsä koko artiklan ulkopuolelle. Tämän mahdollisuuden ja EU:n jakaantumisen torjuminen oli Suomelle tärkeä onnistuminen aivan siitä riippumatta, miten sen toteutuessa olisimme itse menetelleet.”

En ole vieläkään vakuuttunut Tuomiojan tukinnasta. Tällä lisälausekkeella vain kerrattiin Lissabonin sopimuksen monessa muussakin kohdassa esitetty tiukka jako sotilaallisesti liittoutuneiden ja liittoutumattomien välillä. Sen mukaan Naton jäsenmaat takaavat toistensa turvallisuuden, eivätkä takaa Natoon kuulumattomille yhtään mitään. Unioni oli jo kauan ennen Lissabonin sopimusta jakautunut tiukasti kahtia. Nato-maat olivat omaa luokkaansa ja muut toissijaisia. Tämän asian korostaminen ja vahvistaminen vielä sopimuksen 42/7-kohdassa ei mielestäni ollut erityisen ansiokas valtiomiesteko.” Facebook 24.09.2017.

Näin siis Jukka Tarkka kirjassaan ja fb-päivityksessään. NATO:n suhtautuminen ei-NATO-jäsen-EU-maihin on kuitenkin päivittynyt NATO:n varapääsihteerin Aleksander Wershbow:n muotoillessa asian lausunnoissaan medialle Suomen vierailullaan 25.09.2016:

”Jos todellinen kriisi tulee, meillä [NATO:lla] on jo olemassa säännölliset kanavat. Se on meillä lähes verissä, että meillä voi olla konsultaatioita. Jos Suomelta tulisi muodollinen pyyntö, Pohjois-Atlantin neuvosto kokoontuisi muodossa 28+1. *)

Menettely ei eroaisi siitä, mitä NATO:n jäsenmaa voi tehdä. Meillä on sopimuksessamme 4. artikla, johon Turkki on vedonnut muutaman kerran ohjus- tai terrorihyökkäysten jälkeen. Kriisi Krimillä aiheutti konsultaatioita. Nostimme esille neljännen artiklan sisällön Puolan pyynnöstä. Puolalaiset halusivat NATO:n neuvoston hätäkokoukseen.”.

NATO:n johdossa lähdetään siitä, että Suomi ja Ruotsi voisivat osallistua NATO:n vastaoperaatioihin, jos Itämerellä puhkeaa kriisi. NATO:n rauhankumppanuusasiakirjan 8 §:n mukaan NATO konsultoi kaikkia rauhankumppaneita, jotka kokevat alueellisen koskemattomuutensa, poliittisen itsenäisyytensä tai turvallisuutensa uhatuksi.” (Aamulehti 25.09.2016.)

*) Wershbow:n sanoessa tuon NATO:ssa oli vain 28 jäsentä, Montenegro liittyi vasta tuon jälkeen. Siteerattu lausunto on vuoden ja yhden päivän ikäinen, ja tämän ajan olemme siis olleet turvatakuiden piirissä, -Tuomiojan yms. vaivannäöstä huolimatta. ”+1” antaa Helsingille Carta Blancan sellaisen tapauksen varalle, jossa Suomeen kohdistuu jokin uhka.