Juha Sipilä, Lars Løkke Rasmussen ja Mark Rutte Suomen, Tanskan ja Alankomaiden pääministerit: ”Vahvan ja yhtenäisen Euroopan unionin puolesta”

Euroopan unioni on maailman suurin kauppaa käyvä yksittäinen ryhmittymä ja kehittynein talousalue. Tästä saamme kiittää laajoja, vapaaseen kaupankäyntiin pohjaavia sisämarkkinoitamme. Vaurautemme perustuu Euroopan unionin sisällä ja globaalisti käytävään kauppaan. Se luo kasvua ja työpaikkoja ja mahdollistaa hyvinvointivaltion palvelujen rahoittamisen. Liberaalin talouspolitiikan jatkaminen on välttämätöntä, jotta Eurooppa säilyttää asemansa maailman vauraimpien ja tärkeimpien talousalueiden joukossa.

Kansalaisten tuen ja laillisen oikeutuksensa varmistamiseksi Euroopan unionin on, arvoihin perustuvana yhteisönä, tarpeen keskittyä päätöksenteossaan, rahankäytössään ja toimissaan suuriin linjoihin – toimiin, jotka tuovat todellista eurooppalaista lisäarvoa ja konkreettisia tuloksia kansalaistemme hyväksi. Meidän on pystyttävä varmistamaan elinvoimainen ja nykyaikainen talous, joka luo kasvua ja työpaikkoja kansalaisillemme. Meillä on oltava tehokkaita keinoja tarttua laajamittaiseen sääntöjen vastaisen maahanmuuton ongelmiin. Ja meidän on kyettävä tarjoamaan ratkaisuja Euroopan turvallisuushaasteisiin. Lisäksi Euroopan unionin on keskityttävä jo tehtyjen päätösten toimeenpanoon ja seurantaan. Nyt ei ole oikea hetki käynnistää uusia suurhankkeita, epämääräisiä toimielinkeskusteluja – tai perussopimuksia koskevia uudistuksia.

Meidän on kehitettävä ja vahvistettava sisämarkkinoita

Ajoittain tuntuu sille, että pidämme vapaakaupan hyötyjä itsestään selvyyksinä. Kuluttajat ja yritykset ovat tottuneet yli 500 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoiden tuomiin hyötyihin – sen sijaan, että meillä olisi edelleen 28 erillistä markkina-aluetta, joita sääntelisivät 28 eri maan kansalliset säännöt ja standardit. On kuin itsestään selvää, että eurooppalaiset yritykset käyvät kauppaa vapaasti ilman teknisiä esteitä ja tullitarkastuksia. EU:n byrokratiasta valittaessamme meiltä tahtoo unohtua, että Brysselissä toimiva virkakoneisto usein korvaa vastaavaa laajaa kansallisten tulliviranomaisten, kauppaneuvottelujen ja virkakoneistojen synnyttämää byrokratiaa.

Meidän onkin syytä muistuttaa itseämme saavuttamistamme merkittävistä eduista ja jatkaa sisämarkkinoiden kehittämistä. Euroopan markkinoilla on edelleen huonosti yhteentoimivia aloja, joilla kuluttajahinnat ovat liian korkealla. Esimerkiksi Euroopan energiamarkkinoiden integraatiota pitäisi parantaa halvemman ja puhtaamman energian tuottamiseksi. Uusien teknologisten kehitysaskelien ja yhteiskuntiemme digitalisaation lisäksi meidän on kehitettävä digitaalisia sisämarkkinoita sähköisen kaupankäynnin ja sähköisten palvelujen tehokkuuden ja turvallisuuden takaamiseksi. Nämä ovat alueita, joilla Euroopan unionin on saavutettava konkreettista edistystä tulevina vuosina.

Sisämarkkinoilla on myös sosiaalinen ulottuvuus. Uskomme, että työvoiman vapaa liikkuvuus tuo talouselämälle valtavia hyötyjä kautta Euroopan. Yksi sisämarkkinoiden peruspilareista on oikeus hakea työtä, opiskella ja harjoittaa liiketoimintaa kaikkialla Euroopassa. Samalla meidän on kyettävä torjumaan sosiaalista polkumyyntiä ja etuuksien väärin perustein tapahtuvaa käyttöä sekä estettävä yritykset vapaan liikkuvuuden väärinkäytöksiin ja hyödyntämiseen petostarkoituksessa. Asiat on hoidettava käytännönläheisesti ja erilaisia kansallisia sosiaalijärjestelmiämme sekä työmarkkinaosapuolten keskeistä asemaa kunnioittaen. Jos kansalaiset kokisivat tapamme toteuttaa eurooppalaista lainsäädäntöä epäoikeudenmukaiseksi tai järjen vastaiseksi, vapaan liikkumisen nauttimalta tuelta putoaisi pohja.

Globalisaation ja vapaan kaupan puolesta

Euroopan unionin osuus maailmankaupasta on 33 % [mukaan lukien EU:n sisäinen kauppa]. Maailmanlaajuisesti Euroopan unioni on neuvottelut 45 vapaakauppasopimusta 75 maan kanssa. Euroopan unionin työpaikoista 31 miljoonaa nojaa EU:n ulkopuolisiin maihin tapahtuvaan vientiin. Vähän aikaa sitten solmimme laajan vapaakauppasopimuksen sekä Etelä-Korean että Kanadan kanssa – ja aivan hiljattain myös Japanin kanssa. Näillä sopimuksilla vauhditetaan Euroopan vientiä ja luodaan uusia työpaikkoja. Uskomme vahvasti, että Euroopan on jatkettava globaalin vapaakaupan puolesta puhumista ja tarjottava johtajuutta aikana, jolloin protektionismi on taas nostamassa päätään. Meidän on kyettävä suojautumaan epäreilulta kaupalta, mutta sitä ei tule käyttää tekosyynä protektionismin sallimiselle.

Globalisaation ja vapaakaupan eduista hyötyäkseen Euroopan on pysyttävä kilpailukykyisenä. Vanhojen, kilpailukykynsä menettäneiden teollisuuden alojen suojeleminen ulkopuoliselta kilpailulta köyhdyttää vain itseämme. Sen sijaan, meidän kaikkien on harjoitettava innovointia, sopeutettava elinkeinorakennettamme, investoitava vahvasti tutkimus- ja kehitystoimintaan, kehitettävä koulutusjärjestelmiämme ja uudistettava työmarkkinoitamme. Ilman uudistuksia ja sopeuttamistoimia taloutemme kärsivät ja teemme karhunpalveluksen sekä nykyisille että tuleville eurooppalaisille sukupolville.

Samalla meidän on kuitenkin huolehdittava myös siitä, että globalisaation hyödyt koskettavat kaikkia kansalaisiamme. Myönteiset talous- ja kasvukäyrät eivät itsessään riitä. Niiden tulee johtaa uusien työpaikkojen syntymiseen, ansiotason kohoamiseen ja mahdollisuuksien avautumiseen kaikille kansalaisille. Jos näin ei käy – kuten olemme nähneet sekä Euroopassa että muualla – ulkopuolelle jääneiden levottomuus ja tyytymättömyys ruokkivat vihaa ja epäluuloa poliittisia järjestelmiämme kohtaan. Hallitusten tehtävä on laatia ohjelmia globalisaation myötä syntyvän vaurauden jakamiseksi kaikkien yhteiskuntaryhmien eduksi.

Euroopan unionin uudistumistarve on aivan ilmeinen, jotta voimme sopeutua globalisaatioon ja hyötyä siitä. Mutta vastuunjaon on oltava selkeä. Joissakin asioissa tarvitaan EU-tason toimia – jotkin asiat taas kuuluvat kansallisten hallitusten vastuulle. Digitaalisten sisämarkkinoiden ja Euroopan energiamarkkinoiden kehittäminen ovat luonnollisestikin EU-tason asioita. Selkeää lisäarvoa saadaan myös yhteisistä tutkimus- ja kehitysohjelmista.

Mutta muut ponnistelut edellyttävät kansallisia toimia. Jäsenvaltioiden hallitusten on otettava vastuu työmarkkinoita ja koulusta koskevista uudistuksista. Nuorisotyöttömyyttä on mahdoton poistaa eurooppalaisin aloittein, jos sen syynä on kansallisen työmarkkinalainsäädännön joustamattomuus. Ei pidä kuvitella, että uusia politiikkaohjelmia ja rahoitussiirtoja tekemällä Euroopan unioni voisi tarjota ratkaisuja kansallisen tason ongelmiin. Ei siis luoda odotuksia, joihin emme pysty vastaamaan. Keskitytään sen sijaan saamaan aikaan tuloksia niillä aloilla, joilla yhteisin ponnisteluihin on järkevää ja eurooppalaista lisäarvoa ajatellen syytä ryhtyä.

5 thoughts on “Juha Sipilä, Lars Løkke Rasmussen ja Mark Rutte Suomen, Tanskan ja Alankomaiden pääministerit: ”Vahvan ja yhtenäisen Euroopan unionin puolesta”

  • 5.8.2017 at 11:09
    Permalink

    Onko näin, että yleinen luulo pitää paikkansa siinä suhteessa, että lauma tyhmiä on viisampi kuin yksi tyhmä. ”Ministerit puhuvat kauniisti, mutta täyttä paskaa”, sanoisi itseään toistaen presidentti J.K. Paasikivi.
    EU:n poliitkikot ”uskovat” asioiden olevan ”niin” ja asioiden kehittyvän ”siksi”. Maamme valtion kirkko ei ”usko”, vaan ”tietää”, että ”Pylly vasten pyllyä. PUMP, PUMP! muslimien kanssa ….”Se vasta jotakin ooon. Aijai, aijaijaaaaa…!!!”
    Totta toisiaan. ”Aijai-jaata” kyllä tulee piisoolle asti riittämään, joka onkin vähintä mitä voi kurkun katkaisusta kuulua, mutta näky on AINA yhtä kauhea.
    Nämä Euroopan kolmen pikku-valtion ”viisasta miestä” kertoilevat jotain sellaista EU:n tuomasta ihanuudesta ja kehetyskelpoisuudesta, jolla potkaistaan Euroopan kansojen jalkojen alta se TODELLISEN hyvinvoinnin ja ihmisarvoisuuden ränkky, joka vielä pitää heitä löysässä hirressä palvelujen ja vapaan liikkuvuuden lisäämisen auvon kireään hirttosilmukkaan ja ikuiseen kuolon uneen ja matojen syötäväksi.
    Näistä onnen sanoista ja käytetyn auton uudeksi kuvaamisesta ei ole vielä ainoataan asiaa oikeaksi onneksi Euroopan kansakunnille realisoituneet, vaan yhteisvaluuttamme Euro on rampauttanut Suomen talouskasvun ja liikkumavaran nollaan. Mutta aivan kuin wanhan kansan osuva sananparsi antaa meille kertoa: ”Herroilla on Hevosen mieli.”
    Samoin näitä Euroopan parhaaksi paikaksi maailmassa tituleeraavat kädelliset kupan pehmittämien päiden lopputulemat ovat kuin Sonnit porsliinikaupassa ”laittelemassa tuotteita hyllyihin” särkevät sen kaiken hyvän, joka ennalta oli olemassa ennen kuin HE kissoille heti syöttämättä ovat tälle onnettomalle mantereelle syntyneetkään ja imeneet äidinmaidon niin tarkoin, että ovat menneet lopun imeväisiäistään ”höyryillä”.
    Aikuituessaan nuo kansakunnan kaapin päällä sohlaavat parasiitit ovat lutkutustaan jatkaen imeneet kansan luita kuin Rooman Keisari Caligula ensimmäisen maanpäällisen helvetin päivittämättämässä versiossa.
    Kuinka käy EU:n ”voittokulun” ja onnen justeeraaminen. Se kaatuu vähä väliä kuin Windows näyttäen ”sinistä ruutua”.

    Reply
  • 5.8.2017 at 11:22
    Permalink

    Se on vale!!! Ei sielä koitetakkaan rakentaa ”vahvaa pohjolaa”. Sielä koitetaan etsiä asioita jotka EU:n diktatuurista vielä on totetuttamatta. Ja etsiä keinoja millä pohjola saataisiin niin velkaiseksi että Troika voisi tänne tulla.

    EU:n ongelma on mm. Euro-Jackpot. Suomeen on tullut voittorahoja ~500 miljoonaa euroa. Ja se on sellainen raha että se pitää tämän kansakunnan vakavaraisena. Eikä silloin tarvitse nöyristellä. Niin että vaikka ette pelaisikaan lottoa niin Suomen tulevaisuuden kannalta kannattaa pelata ainakin yksi ruudukko viikossa. Jos sieltä tulee enemmän voittija Suomeen niin se mahdolistaa paremmin meidän eroamiset EU:sta.

    Reply
  • 5.8.2017 at 12:09
    Permalink

    Otsikkona olisi pitänyt olla:

    ”KANSANVAIHTAJIEN KOOTUT TARINAT”

    -Mikään näistä globalistien jutuista ei ole toteutunut eikä koskaan tule toteutumaan -niin kauheata paskaa että asioista perillä olevalle (ainakin minulle) aiheuttaa oksennusrefleksin.

    Reply
  • 6.8.2017 at 13:38
    Permalink

    Tähän jatkoksi vielä sipilältä uskovaishorinoita käskyistä joita tämä herra ei itsekään gollegionsa kanssa noudata.

    Reply
  • 7.8.2017 at 23:22
    Permalink

    Täyttä soopaa. Pipilä joutais pöpilään. Sen verran harhaisia juttuja kertoilee tavan takaa. Ja asuntonsakin lupasi tunkeileville loisille.

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.