Työryhmä ehdottaa uutta tietosuojalakia

Oikeusministeriön asettama työryhmä ehdottaa, että säädettäisiin uusi henkilötietojen suojaa koskeva yleislaki, tietosuojalaki. Tietosuojalailla täsmennettäisiin ja täydennettäisiin Euroopan parlamentin ja neuvoston keväällä 2016 antamaa yleistä tietosuoja-asetusta. Nykyinen henkilötietolaki sekä laki tietosuojalautakunnasta ja tietosuojavaltuutetusta kumottaisiin.

– Tietosuojauudistus on koko Euroopan kannalta merkittävä, kaikkia kansalaisia koskeva hanke. Kansallisessa jatkotyössä on voitu keskittyä myös joihinkin erityisesti meille suomalaisille tärkeisiin kysymyksiin. Nyt luovutettu mietintö antaa hyvän pohjan jatkotyölle ja -keskustelulle, oikeusministeri Antti Häkkänen sanoi tänään 21.6. ottaessaan vastaan työryhmän mietinnön.

Kansallinen henkilötietojen suojaa koskeva lainsäädäntö uudistuu, kun EU:n yleinen tietosuoja-asetus tulee sellaisenaan sovellettavaksi jäsenvaltioissa. Yleinen tietosuoja-asetus jättää jäsenvaltioiden lainsäätäjille kuitenkin mahdollisuuden päättää tietyistä kysymyksistä. Osa yleisen tietosuoja-asetuksen säännöksistä jopa velvoittaa kansallisiin lainsäädäntötoimiin. Työryhmä ehdottaa, että näistä yksittäiskysymyksistä säädettäisiin tietosuojalailla.

Tietosuojalailla säädettäisiin kansallisesta valvontaviranomaisesta, oikeusturvasta ja seuraamuksista sekä joistakin tietojenkäsittelyn erityistilanteista. Tietojenkäsittelyn erityistilanteiden kohdalla (esimerkiksi sananvapauden turvaaminen, henkilötunnuksen käsittely, tieteellinen ja historiallinen tutkimus sekä tilastointi) nykyistä henkilötietolakia on pidetty ehdotetun sääntelyn lähtökohtana.

EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sovelletaan laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla, ja se koskee kaikenlaista henkilötietojen käsittelyä. Se sisältää säännökset rekisteröidyn oikeuksista sekä rekisterinpitäjän ja henkilötietojen käsittelijän velvollisuuksista. Yleinen tietosuoja-asetus on tärkein kansallisestikin sovellettava henkilötietojen käsittelyä koskeva laki. Yleisen tietosuoja-asetuksen soveltaminen jäsenvaltioissa alkaa 25.5.2018. Työryhmän ehdottama tietosuojalaki tulisi voimaan yhtä aikaa tietosuoja-asetuksen kanssa.

Tietosuojaviraston tehtävät

Valvontaviranomaisen osalta työryhmä ehdottaa tietosuojavaltuutetun toimiston laajentamista tietosuojavirastoksi. Virastoa johtaisi nykytilaa vastaavasti tietosuojavaltuutettu. Virastoon perustettaisiin lisäksi uusi apulaistietosuojavaltuutetun virka. Nykyinen tietosuojalautakunta lakkautettaisiin.

Tietosuojaviraston sisäisenä päätöksentekoelimenä toimisi työryhmän ehdotuksen mukaan erityinen seuraamuslautakunta. Se ratkaisisi merkittävimpiä seuraamusasioita eli yleisestä tietosuoja-asetuksesta seuraavien hallinnollisten sakkojen määräämistä ja henkilötietojen käsittelyä koskevia rajoituksia tai kieltoja koskevia asioita.

Työryhmä ehdottaa, että hallinnollisiin seuraamuksiin vahvasti nojautuvaa seuraamusjärjestelmää täydennettäisiin rikosoikeudellisella sääntelyllä silloin, kun hallinnolliset seuraamukset eivät ole käytettävissä. Tältä osin työryhmä ehdottaa muutoksia rikoslakiin.

EU:n tietosuoja-asetuksen vaikutukset yhteiskuntaan

EU:n tietosuoja-asetus on tietosuojalainsäädännön suurin uudistus 20 vuoteen EU:ssa ja siten Suomessakin. Koko EU:ta koskevan tietosuojalainsäädännön ja sen täytäntöönpanon tehokkuudella tavoitellaan kansalaisten asemaa ja yhteiskunnan toimintaedellytyksiä parantavia sekä elinkeinoelämää edistäviä vaikutuksia.

Kustannusvaikutukset seuraavat pitkälti suoraan tietosuoja-asetuksesta. Tärkeä yksittäinen yleisen tietosuoja-asetuksen vaikutus liittyy valvontaviranomaisen organisointiin niin, että se pystyy tehokkaasti suoriutumaan yleisen tietosuoja-asetuksen mukaisista tehtävistä.

Työryhmän mietintö lähtee nyt lausunnolle. Tavoitteena on, että hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä.

Lähde: Valtioneuvosto