Aziz Sheikhani – Työttömät piilokorruption ja huonon politiikan uhreja

Työttömät eivät ole tietoisesti ja tarkoituksellisesti valinneet työttömyyttä. Koulutettujen ja tavallisten työkykyisten kansalaisten työttömyyteen ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista osa on aikakautemme tuoma tuliainen. Kuitenkin selvää on se, että osa työttömyyttä aiheuttavista tekijöistä kumpuaasuoraan päätöstekijöiden ja hallituspolitiikan myös kuntien harjoittaman politiikan linjoista.

Osa työttömistä ovat kouluttautuneet ja investoineet monia vuosia omaan tulevaisuuteensa, mutta he ovat nykyisessä yhteiskunnassa vailla työtä . On kiistatonta, että täystyöllistyminen ei ole reaalista ja jokaisessa yhteiskunnassa on ihmisiä, jotka syystä tai toisesta eivät voi työllistyä vaadittavalla tavalla. Teknologian kehitys ja talouskriisit ovat omalta osaltaan nostaneet työttömyysastetta, koska työnluonne on muuttunut ja sitä tehdään eri tavalla verrattuna viime aikoihin. Kuitenkin yhteiskunta ja sen asiat pyörii organisaatioiden ja ihmisten käsin ja heidän näkemykset, asenteet, päätökset ja ratkaisumallit vaikuttavat asioiden kulkuun.

Valtio, kunnat ja yritykset, työnantajina eivät toimi asianmukaisesti ja niiden harjoittamasta politiikasta johtuen osa työttömistä joutuu pahempaan tilanteeseen. Työttömät pyrkivät pääsemään työelämään ja tekevät kaikkensa onnistuakseen tässä tilanteessa. Kuitenkaan he työnhakijoina eivät saa oikeudenmukaista mahdollisuutta ja jäävät piilossa olevan korruption jalkoihin. Todistaakseen tätä epäoikeudenmukaisuutta ja negatiivista asennetta voidaan vertailla osa työssä olevia ihmisiä ja työttöminä olevia kansalaisia toisiinsa. Tämä kertoo mihin perustuen avoimien työpaikkojen täyttyminen etenee. Toisin sanoen se kuvaa mitaen käytännössä mainittu prosessi kulkee yleensä epäoikeudenmukaisten reittien kautta, josta työnhakijat kärsivät ja lopulta siihen väsyvät.

Yleensä kannustetaan työttömiä työnhakijoita verkostoitumiseen, jonka seurauksena joku voi löytää auttavia käsiä ja päästää suhteiden kautta työelämään. On monia asioita, joista ei haluta puhua eikä kirjoita, koska se on tapahtunut hyvä veli-verkoston kautta. Tästä yhteiskunnan oireilusta ei paljoa kirjoiteta, koska työtä vailla olevat työnhakijat pelkäävät omia ilmaisujaan, jossa kritisoidaan työnantajien huonoa käyttäytymispuolia. Yhteiskunnan rakenteen ja maan johtamiskulttuurin ansiosta suomalainen korruptio ja toisten suosio vaikkapa työhaastattelujen aikana jää unholaan. Tässä suhteessa käytetään valtaa toisiaan kohtaan ja käytetään hyväksi omia asemiaan työntekijöiden valintaprosessissa.

Nykyinen järjestelmä ja työmarkkinnan rakenne eivät pysty ratkaisemaan työttömyyteen liittyviä kysymyksiä. Nykyinen tilanne palvelee vallassa olevia ihmisiä ja päätöksen tekijöitä, täten näiden suurten kysymysten ratkaisemiseksi ei löydy aitoa halua. Tämän tilanteen ylläpitämiseksi yritetään keinotekoisesti puhua työttömien vähentämisestä ja heidän työllistymisestä. Voidaan sanoa, että työttömyys ei ole valinta ja siitä ylitse pääsemiseksi tarvitaan yhteisymmärrystä ja inhimillisempää politiikkaa.

Suurin osa työttömistä on valmis tekemään työtä ja olla mukana yhteiskunnan ylläpitämisessä, mutta heille ei ole tilaa. Heillä on kykyä, tietoa ja taitoa ja niiden käyttämättä jättäminen on viime kädessä pois yhteiskunnalta. Tässä maassa on nuoria ja keski-ikäisiä ihmisiä, joilla ei ole annettu osallistumismahdollisuutta. Täten he ovat vailla työkokemusta ja työhaastatteluissa he eivät voi esiintyä vahvana riippumatta saadusta koulutuksesta ja todistuksista.

On aika seisahtua yllä mainittujen asioiden ääreen nöyrästi ja päättää asioiden hoitamisesta ratkaisevalla tavalla. Hallituksen ja sen peräkkäisesti tulevat suunnitelmat ja päätökset liittyen työttömyyteen eivät ole pohjautunut todellisuuteen. Työttömyyden ja työttömien ongelmien ymmärtäminen ja tutkiminen ei onnistu työnantajien kokouksien ja neljän seinän sisällä istuvien tutkijoiden ohjeistuksesta. On tehtävänä mennä työttömien keskuuteen ja nähdä miten he ovat joutuneet tämän jerjestelemän ja suunnitelmien kovan taakan alle ja menettäneet toivonsa. Hyvinvoinnin keskellä on kasvamassa hiljalleen pahoinvointia, joka voi nakertaa kymmenien tuhansien kansalaisten terveyttä, ikää ja hyvinvointia. Toisin sanoen suuren määrän työvoiman menettäminen ja kansalaisten pois sulkeminen kostautuu ja sen seuraukset ulottuvat kauas. On paikallaan tarjota työtä työttömille ja voimauttaa heitä antaen mahdollisuuksia olla osallisina. Kun kaikkea keinoja on kokeiltu, miksi ei voi työtäkin jakaa työntekijöiden kesken, jotta toinen ei tekisi liikaa ja toinen ei mitään.

One thought on “Aziz Sheikhani – Työttömät piilokorruption ja huonon politiikan uhreja

  • 6.5.2017 at 16:43
    Permalink

    ”Rakenteellisen korruption hintalappu: 2500 miljoonaa vuodessa”, https://vastavalkea.fi/2017/04/26/rakenteellisen-korruption-hintalappu-2500-miljoonaa-vuodessa/

    Näillä rahoilla olisi voitu aikaansaada jo aika monta työpaikkaa työttömille.
    Artikkelissa kuvattujen tapausten maksumiehinä olemme me kaikki tai hyvin monet meistä tavalla tai toisella.
    Esim. Kemira GrowHown dumppaus tai – sen n. 30 miljardin euron arvoisen fosforiesiintymän – käytännössä lahjoitus ulkomaiselle yritykselle poiki sitten fosforilannoitteen hinnan moninkertaistamisen ja siirtämisen meidän maksamamme ruuan hintaan. Mahtoivat asian kulissientakaiset junailijat saada mukavat ”provisiot” veroparatiisiin pimeille pankkitileilleen”!

    Reply

VASTAA: Nykysuomi.com käyttää sekä automaattista, että manuaalista moderointia kommenttiosiossa. Jokainen vastaa omista kommenteistaan ja nykysuomi.com pidättää oikeuden moderoida asiatonta keskustelua tarpeelliseksi katsomallaan laajuudella.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.