ISIS-Da’eshin edeltäjät: Miekkalähetystä Virossa ja Liivinmaalla.
Jihadistit itse julistavat tavoitteekseen islamin ekspansiivisimman kauden pappisvallan, ”kalifaatin”, palauttamisen ja ottavat 1:1 islamiin sisältyvän lähetyskäskyn ja suvaitsemattomuuden mitä tahansa muun uskonnon harjoitusta kohtaan. Heillä on esikuvia t. aateveljiä tässä suhtautumisessaan: Kristilliset pakkokäännyttäjät keskiajan ja uuden ajan Euroopassa.
”Aamusta iltaan he tappoivat ne, joita löysivät, sekä naiset että lapset, yhdessä kolmesadan maakunnan parhaimmistoon kuuluvan kanssa, ja tämän lisäksi lukemattomia muita.”
Samaa katkottujen päiden esittelyä kuin islamisteilla, joukkomurhia, marttyyrikuolemaa, uskonnollista fundamentalismia, pakkokäännytystä kuolemalla uhaten, panttivankien ottoa vaikutusvaltaisista perheistä, ulkomaisia uskonnollisia kiihkoilijoita vapaaehtoisina, ”uskonsotureiden” keräämistä hirsipuun juurelta t. rikollisjengiläisten värväämistä, propagandaa, pappisvaltaa, väkivaltaisen terrorin nimittämistä valtioksi, heimojen usuttamista sisällissotiin keskenään ja ulkomaista interventiota. Siis kaikki 2000-luvun jihadismin tuntomerkit sekä nyt että 1200-luvulla Itämeren piirissä..
Ristiretkeläisten toimintametodia Baltiassa voi verrata ”islamilaisen valtion” (ISIS, ISIL, Da’esh) toimintaan Syyriassa ja Irakissa. Naton Strategic Commnications Center of Excellence (STRATCOMCOE), joka toimii Riiassa, on tuottanut joitakin mielenkiintoisia tietoja siitä, miten Da’esh toimii.
Vaikka ristiretket ”Pyhään maahan” Palestiinaan ovat hyvin tiedossa, pohjoiset ristiretket ja maiden valloitus, kuten myös uudelleenasutus, Itämeren piirissä on suurelle yleisölle melko tuntematon. Ensimmäinen tutustumiskohde aiheesta kiinnostuneille voisi olla Eric Christiansenin mahtavan Historian jakso, joka kertoo paavin Bullasta, joka oikeutti Kalpaveljesten ritarikunnan perustamiseen, ja oikeastaan jihadiin Baltian asukkaita kohtaan. Kalpaveljet näyttävät olleen julma ja sekalainen seurakunta: Sen ensimmäinen johtaja, Wenno, menetti päänsä juopuneiden mekastuksessa. Kalpaveljien kärsittyä tappion liettualaisille Siauliaissa, heidän maansa ja linnansa kaappasi Saksalainen ritarikunta, joka oli asukkaita kohtaan yhtä julma.
- Ensin osoitetaan äärimmäistä ja sairaalla tavalla kekseliästä julmuutta asukkaita kohtaan pelon aikaansaamiseksi.
- Kun on päästy valtaan, annetaan asukkaille vain kaksi vaihtoehtoa: Joko kääntyä tyrkytettyyn uskontoon tai kuolla jollakin näyttävällä ja tuskallisella tavalla.
Lainaus alussa on Henrik Lättiläisen ”Liivinmaan Kronikasta” , jonka kirjoittaja oli lähetyssaarnaaja ja pappi. Henrik kertoo tapahtumista kuin sotapäiväkirjassa: Valloituksta ja käännyttämistä. Henrikin kuvausta:
”Seuraavana päivänä, kun kaikki kylät oli värjätty paljolla pakanallisella verellä, he palasivat. Kerättyään paljon saalista kylistä, he ottivat mukaansa vetojuhtia paljon lampaita ja monia tyttöjä, joita armeija oli tottunut ainoastaan jättämään henkiin näissä maissa. ”
Henrik kertoo, kuinka hän juhli kalpaveljien voittoa yhdessä Berthold -nimisen papin kanssa, ja että ”kaikki, poikkeuksetta iloisesti ylistivät Jumalaa koska hän oli antanut heidän toteuttaa tällaisen koston toiselle kansakunnalle.”
Samoilla sanoilla voisi kuvailla ISIS-Da’eshin terroristien juhlimista, kun nämä olivat saaneet mielinmäärin ryöstää ja raiskata suojattomia syyrialaisia ja irakilaisia.
Aivan kuten Daesh perustelee helvetillisistä tekojaan uskollaan islamilaiseen taivaaseen, ristiretkeläiset uskoivat, että he tekivät hyvää Itämeren kansoille pitkällä aikavälillä. Kuten Henrik asian ilmaisee:
”Todellakin, monien tätä seuranneiden sotien jälkeen pakanat olivat tulleet käännytetyiksi, ja omaksuneet testamenttien opin, he voivat saavuttaa todellisen rauhan ja iankaikkisen elämän.”
Jokaiselle tässä työssään menehtyneelle ristiretkeläiselle oli luvattu paikka taivaassa, kuten nykyajan itsemurhapommittajille. Itsemurhapommittajien hourupäisellä tajunnalla on siis vahvat historialliset juuret monoteististen uskontojen fanatismissa. Mikään ei ole siis tässäkään suhteessa muuttunut.
Sekä Da’esh että Kalpaveljet oppivat nopeasti, että talouden kontrolli oli yhtä tärkeää kuin sotilaallinenkin. He loivat oman paikallisen hallinnon ja verotuksen. Teoriassa he saivat pitää kolmanneksen valloittamistaan maista, loppujen menessä kirkolle. Käytännössä he pitivät itsellään enemmän.
Kuten ISIS-Da’esh, myös kalpaveljet käyttivät mahdollisimman brutaaleja kostotoimia, näyttääkseen äärimmäistä julmuuttaan:
”Näin se oli liiviläisten salaliiton suhteen, että heidät sidottiin köysillä ja leikattiin keskeltä poikki. He olivat murheellisia näistä hyvin julmista rangaistuksista. Heiltä revittiin sisälmykset ja katkaisiin kädet ja jalat. Ei ole epäilystäkään että he saivat iankaikkisen elämän tällaisesta marttyyrikuolemasta. ”
Toisaalta, kun yhden kahakan, Turaidan lähellä, jälkeen tuotiin paikallisen päällikön Akon pää piispa Albertille voiton merkkinä, Henrik kertoo meille piispan olleen hyvin iloinen lahjasta. Hän oli juuri päättänyt messun ja oli siksi hurskaassa mielentilassa.
Henrikin kronikka antaa -rivien välistä luettuna- hyvin verisen kuvan kalpaveljien toiminnasta. Yhteistä tämän päivän Syyriaan on myös Venäjän halu puuttua tapahtumiin ja hyötyä niistä.
ISIS-Da’esh ja jihadistit ei siis ole synkkä poikkeama historian päävirrassa, vaan toistuva vaihe ihmisiä ja yhteisöjä totaalisesti hallitsemaan pyrkivien uskontojen historiassa. Ilmeisesti turvallisia ja vaarattomia uskontoja ovat ainoastaan polyteistiset, sillä näistä puuttuu kokonaan ”väärän” jumalan ja väärinuskomisen käsite?
Sekä 2000-luvun Syyriassa että 1200-luvun Baltiassa on nähty suurinpiirtein samat asiat: Uskonnollisten monumenttien ja rakennusten vandalisointi, paikallisten asukkaiden silmitön tappaminen, näytösluontoiset julmuudet, vangittujen naisten ja lasten orjamarkkinat, ja henkiinjätettyjen pakottaminen johonkin uskontoon.
Sotaa Itämeren maiden käännyttämiseksi Paavin uskoon käytiin 150 vuotta, eikä se verisyydessään jäänyt jälkeen sen ajan tunnetuimmista sodista: Viro ja Liivinmaa menettivät suuren osan väestöstään ja vastapuolelta mm. Kalpaveljien ritarikunta tuhoutui lopulta kokonaan. Valitettavasti muuta kirjoitettua lähdettä lähimmän sukulaiskansamme historian tästä vaiheesta ei ole käytettävissä, kuin po. vihollisen propaganda. Lukija osannee löytää totuuden rivien välistä. Seuraavassa Henrik Lättiläisen kronikkaa:
Kun Meidän Herramme syntymisen pyhän (25.12 1211) jälkeen saapuu ankara pakkanen ja vesitiet jäätyvät, piispat lähettävät sanan kaikkiin Liivinmaan linnoituksiin ja lättiläisten piirikuntiin, että he tulisivat sotaretkelle saksalaisten kanssa. Ja he lähettivät matkaan omat ritarinsa yhdessä ristiretkeläisten ja sotapalvelusveljien kanssa, ja määräsivät sotaväen kokoontumaan Beverinin linnoituksen (latgallien linnoitus) luona.Heidän kanssaan lähti Eestinmaan piispa Theoderic. Juhlittuaan kolmenkuninkaan pyhää (6.1.1212) he lähtivät kohti Ugandia. Saksalaisia oli noin neljä tuhatta, sekä jalkamiehiä että ratsumiehiä, ja liiviläisiä sekä lättiläisiä oli toinen samansuuruinen joukko. Ja he lähtivät Tartun piirikuntaan, ja ylitettyään Emajoen he tulivat sen pakanoiden murrosesteen luo, jonka kristityt olivat jo aiemmin hajoittaneet. Ristiretkeläisten jäädessä sinne lepäämään liiviläiset, lättiläiset, ja ne, jotka olivat sotaväen joukossa nopeimpia, jatkoivat eteenpäin Vaigaan rosvoten koko piirikuntaa, ja kokoontuivat sitten Somelinden linnoituksen luona. Seuraavana päivänä he tulivat omiensa luo Vaigaan ja lepäsivät kolme päivää, joiden aikana he rosvosivat koko lähiseutua, antoivat talot ja kylät tulenruoaksi ja vangitsivat ihmisiä tappaen heistä monia ja saivat siten suotuisasti saalista. Ja liikkuessaan neljäntenä päivänä kohti Järvamaata he tuhosivat laajalta alueelta kaikki kylät ja piirikunnat ja ottivat kiinni paljon pakanoita, jotka he tappoivat, ja ottivat vangiksi naisia ja lapsia, ryöstivät runsaasti karjaa, hevosia ja muuta saalista ja kokoontuivat sitten kylässä, jota kutsutaan Karedaksi. Mutta Karedan kylä oli silloin hyvin kaunis, suuri ja väkirikas, niinkuin olivat kaikki kylät Järvamaalla ja koko Eestinmaalla, joita kaikkia meidän omamme usein myöhemmin tuhosivat ja polttivat. Kolmen päivän kuluttua pyörtäessään takaisinpäin koko saalineen, he polttivat lähiseudun kyliä ja piirikuntia, nimittäin Mõhua ja Nurmekundea, ja tulivat lopulta järven luo, jota kutsutaan Võrtsjärveksi, ja lähtivät jäätä myöten riemuissaan takaisin Liiivinmaalle. |
Kuultuaan saksalaisen sotaväen olevan Eestinmaalla, lähti myös Novgorodin suurkuningas Mstislav viidentoistatuhannen miehen kanssa liikkeelle kohti Vaigaa ja sieltä eteenpäin Järvamaalle. Ja koska hän ei tavannut saksalaisia, hän lähti eteenpäin Harjumaalle ja piiritti siellä Varbolan linnoitusta ja taisteli linnoituksen väen kanssa monta päivää, ja linnoituksen väki lupasi hänelle seitsemänsataa markkaa, jos hän poistuisi. Ja hän kääntyi takaisin omalle maalleen. |
Kun saksalaiset olivat palanneet sotaretkeltään takaisin Riikaan, Eestinmaan piispa lähetti pappinsa Salomonin Sakalaan johtamaan sakalaisia uskontunnustuksen sanomalla ja pyhittämään heitä ristimisen sakramentilla, jonka he jo ammoin olivat vannoneet vastaanottavansa. Ja hän saapui Viljandin linnoitukseen ja monet ottivat hänet siellä vastaan ja tervehtivät häntä niinkuin Juudas tervehti Meidän Herraamme -suun, mutta ei sydämen tervehdyksellä. Ja saarnaten pelastussanomaa hän risti heistä monia.Mutta kuullessaan venäläisten sotaväen olevan Eestinmaalla, kokosivat sakalaiset ja ugalaiset sotaväen kaikista piirikunnistaan. Niinpä pappi Salomon, kuullessaan sotaväen kokoontumisesta, lähti väkineen pois linnoituksesta ja ajatteli mennä takaisin Liivinmaalle. |
Mutta Lembitu Sakalasta keräsi joukon eestiläisiä ja ajoi takaa pappia. Ja löydettyään hänet yöllä, tappoi hänet ja hänen tulkkinsa Theodericin ja Philippin yhdessä monien muiden kanssa, jotka kaikki kuolivat Kristuksen uskon puolesta ja siirtyivät, kuten luotamme, marttyyrien osaan.Mutta se samainen Philipp oli liettualaista heimoa ja kasvatettu piispan hovissa niin luotettavaksi, että häntä lähetettiin julistajana opettamaan toisia pakanaheimoja, ja niin kuin hän sai osansa marttyyrikuolemasta, on hän myös ansainnut tulla osalliseksi samasta ikuisesta autuudesta. (*3.) Mutta tappotyön jälkeen Lembitu palasi takaisin sotaväkensä luo, ja venäläisten viipyessä Eestinmaalla he lähtivät itse sillävälin Venäjänmaalle ja hyökkäsivät Pihkovan kaupunkiin ja alkoivat tappaa kansaa, mutta kun venäläiset nostivat kauhean parun ja metelin, he pakenivat kiireesti suuren saaliin ja monien vankien kanssa takaisin Ugandiin. Ja takaisin tullessaan venäläiset löysivät oman kaupunkinsa ryöstettynä. |
Sitten liiviläiset, lättiläiset ja eestiläiset, ollen heitä jatkuvasti vaivaavien nälän ja ruton vuoksi sotaan tympääntyneitä, lähettivät toistensa luo lähettiläitä ja tekivät rauhan jättäen Riialaiset sopimuksen ulkopuolelle. Ja sotien lakattua lakkasivat myös nälkä ja ihmisten kuoleminen. |
Latvialaisesta julkaisusta:
http://www.lsm.lv/en/article/features/viewpoint-daesh-on-the-baltic.a162493/
ISIS, Al-Qaeda, Muslim Brotherhood ja radikaali islamismi ovat Israelin ja ’lännen’ luomuksia.
Tarkoitus on siis vähääkään kansallismielisen aineksen tuhoaminen pois vallasta arabivaltioista, ns. kansanousujen ja vallankumouksien avulla. Ilmeisesti homma on jo valmista. Irak ja Libya on jo tuhottu.
Huomatkaa, että ISIS ja ’kapinalliset’ eivät riehu tietyissä länsimielisissä arabivaltioissa ollenkaan, kuten Saudi-Arabia, Kuwait, jne.
Venäjän valtaa pitävä eliitti on juutalaisia oligarkeja, ja ne ovat tuolla vain auttavinaan, mutta todelisuudessa tuhoamassa paikallista infraa pommituksillaan ja hankaloittamassa puolustautumista. Minä en ainakaan usko mihinkään hyviin aikeisiin, kun ottaa huomioon oligarkkivallan Venäjällä joka ’auttamista’ viime kädessä tuolla johtaa.
Tätä toimittajaa ohessa voi pitää Venäjä-trollinakin, mutta puhuu aika paljon totuutta. Kyllä Venäjäkin on jollain tavalla mukana noissa ISIS – toiminnoissa, muutoin ne ’kapinalliset’ olisi potentiaalisena vihollisena poistettu ajat sitten kuvioista.
https://youtu.be/Kgs3kkQXME0
Mitä historiasta sitten voi oppia?
Heikot tulevat aina kaatumaan.
Nyt olisi todella tärkeää saada Eurooppa taas olemaan vahva. Meidän täytyy olla islamia ja juutalaisia vahvempia tai ne pikkuhiljaa jyräävät meidät. Juuri ristiretket ja uskonnollinen hurmos vihollisia vastaan tekisi nyt todella hyvää. Kalpavejeksiä ja ritarikuntia pitäisi alkaa perustamaan, joka puolelle Eurooppaa taistelemaan vihollisia vastaan. Lopulta voimat voidaan yhdistää ja ottaa haltuun aiemmin menetettyjä alueita kuten Constantinopol (istanbul). Turkin alueelle voisi perustaa uuden eurooppalaisten ristiretkeläisten valtion. Jos tämän uuden valtion asukkaat koostuisivat kaikista eurooppalaisista kansoista, toimisi se USA:n lailla meitä vahvasti yhdistävänä voimana.
Hieno teoria, paitsi että Suomi kristillistettiin ennen Viroa.